Suomen kansallismuseo

Florinin kokonaisuudessaan restauroitu huvimaja avoinna yleisölle – Majan maisematapetti on kansainvälisesti merkittävä kokonaisuus

Jaa

Seurasaaren ulkomuseoon kuuluva Florinin huvimaja on nyt alkuperäisessä asussaan, yleisölle avoinna. Helsingin keskustassa 1800-luvulla sijainneen uusgoottilaisen huvimajan harvinaiset ranskalaiset maisematapetit on konservoitu.

Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto

Florinin huvimajan seiniä peittänyttä tapettia on vuodesta 2016 asti konservoitu Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla. Heinäkuussa konservoidut tapetit ripustettiin takaisin restauroituun huvimajaan ja elokuussa huvimajaan pääsee tutustumaan Suomen kansallismuseoon kuuluvan ulkomuseon aukioloaikoina ja erikoisopastuksilla.

”1800-luvun panoraamatapetteja on säilynyt hyvin vähän, ja vielä harvempi tapetti on säilynyt alkuperäisessä sijoituspaikassaan. Tapetin luonteeseen kuuluu katoavaisuus: niiden päälle maalataan, laitetaan uusi tapetti tai talo puretaan – monta asiaa olisi voinut tapahtua. Se on osin onnekas sattuma, että tämä on säilynyt. Kyseistä maisematapettia painettu 600 kappaletta, mutta niistä on säilynyt maailmassa kymmenisen kappaletta, joista hyvin harva kokonaisuudessaan – meidän panoraamatapetistamme puuttuu vain yksi vuota 32:sta”, paperikonservaattori Sara Théodore sanoo.

Kaupunginlääkäri, kirurgi Pehr-Ulrik Florin rakennutti huvimajan 1850-luvulla Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevan talonsa puutarhaan. Sen arkkitehtia ei tunneta, mutta rakennus, kalusteet ja La Dame du Lac -tapetti muodostavat ainutlaatuisen uusgoottilaisen kokonaisuuden.

Maisematapetin ajatus on, että katsoja astuu sisälle tarinaan ja tapetti ympäröi hänet kokonaan. Panoraamatapetteja on myös käytetty osana opetusta etenkin nuorille naisille, jotka eivät ehkä muuten saaneet paljon koulutusta. Tapettien avulla heille kerrottiin ajankohtaisista tutkimusmatkoista ja antiikista – miksei myös romantiikasta ja ihmissuhteista, kuten tässä tapetissa.

”Pidän tätä Florinin huvimajakokonaisuutta hyvin harvinaisena kokonaistaideteoksena”, sanoo Théodore.

1800-luvun alussa Euroopan säätyläistön keskuudessa puhkesi skottilaishurmos. Aiheuttajana oli skotlantilainen Sir Walter Scott, kirjailija, jonka runoelma Lady of The Lake levisi heti vuonna 1810 ilmestyttyään läpi Euroopan, myös Pohjolan perukoille Helsinkiin. Romanttisen ja nationalistisen runoelman asema muistuttaa Kalevalaa. Yleensä panoraamatapettien aiheina olivat tutkimusmatkailu tai antiikki, mutta vielä vuonna 1825 Lady of the Lake oli Ranskassa niin suosittu runoelma, että alsacelainen tapettivalmistaja Zuber & Cie päätti tehdä siitä maisematapetin.

Jenny Florin peri isänsä kiinteistön Vanhan kirkkopuiston vieressä ja asui siinä vuoteen 1911 asti, kunnes möi talon ja lahjoitti huvimajan vuonna 1909 perustetulle Seurasaaren ulkomuseolle.

Florinin huvimajan uusi elämä

2010-luvun alkupuolella alkoi olla selvää, että huvimaja sijaitsi huonossa paikassa Seurasaaressa ja sille piti tehdä laajoja rakenteellisia korjauksia. Lautarakenteinen 22-neliöinen huvimaja on eristämätön, ja se on ollut sään armoilla. 160 vuoden aikana katto on vuotanut useita kertoja. Kun huvimaja päätettiin siirtää suotuisempaan paikkaan ja rakenteiden restaurointi alkoi, tuotiin tapetit Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskukseen, jossa niiden konservointi alkoi vähitellen vuonna 2016. Florinin huvimajan restauroinnista ja tapettien konservoinnista vastaa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluiden restaurointiyksikkö yhteistyössä Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasin kanssa.

Aluksi tapeteista poistettiin vanhoja taustakerroksia ja edellisten korjausten jälkiä.

”Tapettien liimamaalipinnat hilseilivät, lumppupaperi oli likaista ja täynnä suuria puutoksia, repeämiä, venymiä ja aaltoilua. Taivasalueet ja osa vuorenhuipuista oli kauttaaltaan ylimaalattu valumajälkien ja kosteusvaurioiden peittämiseksi. Korjausten jälkeen pääsimme tekemään toimenpiteitä, joilla tapetin kunto saatiin vakaaksi. Vuodat jaettiin osiin nykyisten paneelien mukaisesti. Tapetin liimamaalipinnat kiinnitettiin, vuodat pestiin ja värit kiinnitettiin uudelleen. Sen jälkeen ne on paikattu, taustattu japaninpaperilla kaksi kertaa ja lopulta kiinnitetty shitabari-paneeleille. Koko huvimajan takaseinää peittää nyt alkuperäinen tapetti, ja kokonaisuus täydentyy yhä”, Théodore kuvailee aikaa vievää työtä.

Huvimajaan pääsee tutustumaan omatoimisesti joka päivä Seurasaaren ulkomuseon aukioloaikoina. Museon yleisöopastuksilla (elokuussa päivittäin klo 13) käydään myös huvimajassa, ja konservaattori Sara Théodore on paikalla kahtena elokuun lauantaina (22.8. ja 29.8) klo 14–15 opastamassa tapettikonservoinnin ja Florinin huvimajan saloihin.

Lisää Seurasaaren ulkomuseon huvimajaopastuksista: https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/konservaattorin-kierros-florinin-huvimaja

Lisätietoa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluista: 

https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/rakennetun-kulttuuriperinnon-restaurointi-ja-hoito

https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/rakennetun-kulttuuriperinnon-restaurointi-ja-hoito/seurasaaren-ulkomuseon-rakennuskonservointi

Lisätiedot

konservaattori Sara Théodore, Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasi, sara.theodore@museovirasto.fi

yli-intendentti Helena Hirviniemi, Museovirasto, helena.hirviniemi@museovirasto.fi

intendentti Mikko Teräsvirta, Suomen kansallismuseo, mikko.terasvirta@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6374

SEURASAAREN ULKOMUSEO
Seurasaari, 00250 Helsinki
Avoinna 15.6.–31.8. ma–su klo 11–17, 1.–15.9. ma–pe klo 9–15, la ja su klo 11–17
www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.1820-luvun maisematapetin konservointia tehtiin Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla.

Avainsanat

Kuvat

Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Tutkimusmatkailijoiden jalanjäljillä muinaisessa Lähi-idässä13.5.2022 12:49:14 EEST | Tiedote

Nykyinen Lähi-itä on maailman vanhimpien ja suurimpien historiallisten imperiumien syntyaluetta. Kansallismuseossa nähdään kesällä yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa tuotettu näyttely Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään. Näyttely kertoo, miten suomalaistutkijat ovat 1800-luvulta tähän päivään saakka matkanneet tutustumaan ja tutkimaan näitä tuhansien vuosien takaisia sivilisaatioita.

Kansallismuseon uusi näyttely avaa tuntoja suomalaisesta vauraudesta yhdeksän päähenkilön kautta13.4.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Kansallismuseossa 22.4.2022 avautuva Vaurauden filosofia -näyttely on kuvien, äänen ja tekstien kokonaisinstallaatio, joka käsittelee nykytaiteen keinoin suomalaista taloudellista vaurautta. Valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä on tutustunut yhdeksään suomalaiseen henkilöön sekä heidän ajatuksiinsa merkittävästä taloudellisesta vauraudestaan ja elämästä yleensä. Aihetta on lähestytty Suomessa nykytaiteen keinoin hyvin vähän. Heikkilän henkilökuvien rinnalla näyttelyssä on esillä myös historiallisia muotokuvaminiatyyrejä Suomen kansallismuseon kokoelmista.

Vuoden 2021 kävijämäärät Suomen kansallismuseon kohteissa edellisvuoden tasolla – Kotimaan matkailijat paikkasivat kansainvälisten matkailijoiden puuttumisen22.12.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Kotimaan matkailun suosion kasvaminen piristi jo toista vuotta pandemiasulkujen ja -rajoitusten keskellä toiminutta Suomen kansallismuseon kymmentä museo- ja nähtävyyskohdetta. Valopilkuiksi nousivat vuoden kävijäennätys Vankilassa, kesän ennätykset Hämeen linnassa ja Olavinlinnassa sekä Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen valmistuminen. Vaihtuvista näyttelyistä Nick Ervinckin veistokset Hämeen linnassa ja Sami Parkkisen valokuvanäyttely Isä ja poika Kansallismuseossa keräsivät positiivista palautetta. Vuosi huipentui 2200 esineen saamelaiskokoelman palauttamiseen Saamelaismuseo Siidalle ja repatriaatiota kunnioittavan näyttelyn avautumiseen Kansallismuseossa. Suomen kansallismuseon avoinna pitämissä kymmenessä museokohteessa vieraili vuonna 2021 yhteensä 418 086 kävijää.

Kansallismuseon Kotiinpaluu-näyttelyn yleisöohjelmassa keskustelua, tekijäopastuksia ja elokuvafestivaali1.12.2021 14:40:02 EET | Tiedote

Yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa tehdyn Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn ohjelmistokin syntyi yhteisölähtöisesti näyttelytyöryhmän kanssa. Työryhmä koostuu Saamelaismuseo Siidan ja Suomen kansallismuseon työtekijöistä sekä saamelaisyhteisön edustajista. Suomen kansallismuseon Siidalle tekemään saamelaiskokoelman repatriaatio- eli palautusprosessiin kuuluva näyttely on Kansallismuseossa 27.2.2022 asti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme