Suomen kansallismuseo

Florinin kokonaisuudessaan restauroitu huvimaja avoinna yleisölle – Majan maisematapetti on kansainvälisesti merkittävä kokonaisuus

Jaa

Seurasaaren ulkomuseoon kuuluva Florinin huvimaja on nyt alkuperäisessä asussaan, yleisölle avoinna. Helsingin keskustassa 1800-luvulla sijainneen uusgoottilaisen huvimajan harvinaiset ranskalaiset maisematapetit on konservoitu.

Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto

Florinin huvimajan seiniä peittänyttä tapettia on vuodesta 2016 asti konservoitu Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla. Heinäkuussa konservoidut tapetit ripustettiin takaisin restauroituun huvimajaan ja elokuussa huvimajaan pääsee tutustumaan Suomen kansallismuseoon kuuluvan ulkomuseon aukioloaikoina ja erikoisopastuksilla.

”1800-luvun panoraamatapetteja on säilynyt hyvin vähän, ja vielä harvempi tapetti on säilynyt alkuperäisessä sijoituspaikassaan. Tapetin luonteeseen kuuluu katoavaisuus: niiden päälle maalataan, laitetaan uusi tapetti tai talo puretaan – monta asiaa olisi voinut tapahtua. Se on osin onnekas sattuma, että tämä on säilynyt. Kyseistä maisematapettia painettu 600 kappaletta, mutta niistä on säilynyt maailmassa kymmenisen kappaletta, joista hyvin harva kokonaisuudessaan – meidän panoraamatapetistamme puuttuu vain yksi vuota 32:sta”, paperikonservaattori Sara Théodore sanoo.

Kaupunginlääkäri, kirurgi Pehr-Ulrik Florin rakennutti huvimajan 1850-luvulla Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevan talonsa puutarhaan. Sen arkkitehtia ei tunneta, mutta rakennus, kalusteet ja La Dame du Lac -tapetti muodostavat ainutlaatuisen uusgoottilaisen kokonaisuuden.

Maisematapetin ajatus on, että katsoja astuu sisälle tarinaan ja tapetti ympäröi hänet kokonaan. Panoraamatapetteja on myös käytetty osana opetusta etenkin nuorille naisille, jotka eivät ehkä muuten saaneet paljon koulutusta. Tapettien avulla heille kerrottiin ajankohtaisista tutkimusmatkoista ja antiikista – miksei myös romantiikasta ja ihmissuhteista, kuten tässä tapetissa.

”Pidän tätä Florinin huvimajakokonaisuutta hyvin harvinaisena kokonaistaideteoksena”, sanoo Théodore.

1800-luvun alussa Euroopan säätyläistön keskuudessa puhkesi skottilaishurmos. Aiheuttajana oli skotlantilainen Sir Walter Scott, kirjailija, jonka runoelma Lady of The Lake levisi heti vuonna 1810 ilmestyttyään läpi Euroopan, myös Pohjolan perukoille Helsinkiin. Romanttisen ja nationalistisen runoelman asema muistuttaa Kalevalaa. Yleensä panoraamatapettien aiheina olivat tutkimusmatkailu tai antiikki, mutta vielä vuonna 1825 Lady of the Lake oli Ranskassa niin suosittu runoelma, että alsacelainen tapettivalmistaja Zuber & Cie päätti tehdä siitä maisematapetin.

Jenny Florin peri isänsä kiinteistön Vanhan kirkkopuiston vieressä ja asui siinä vuoteen 1911 asti, kunnes möi talon ja lahjoitti huvimajan vuonna 1909 perustetulle Seurasaaren ulkomuseolle.

Florinin huvimajan uusi elämä

2010-luvun alkupuolella alkoi olla selvää, että huvimaja sijaitsi huonossa paikassa Seurasaaressa ja sille piti tehdä laajoja rakenteellisia korjauksia. Lautarakenteinen 22-neliöinen huvimaja on eristämätön, ja se on ollut sään armoilla. 160 vuoden aikana katto on vuotanut useita kertoja. Kun huvimaja päätettiin siirtää suotuisempaan paikkaan ja rakenteiden restaurointi alkoi, tuotiin tapetit Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskukseen, jossa niiden konservointi alkoi vähitellen vuonna 2016. Florinin huvimajan restauroinnista ja tapettien konservoinnista vastaa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluiden restaurointiyksikkö yhteistyössä Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasin kanssa.

Aluksi tapeteista poistettiin vanhoja taustakerroksia ja edellisten korjausten jälkiä.

”Tapettien liimamaalipinnat hilseilivät, lumppupaperi oli likaista ja täynnä suuria puutoksia, repeämiä, venymiä ja aaltoilua. Taivasalueet ja osa vuorenhuipuista oli kauttaaltaan ylimaalattu valumajälkien ja kosteusvaurioiden peittämiseksi. Korjausten jälkeen pääsimme tekemään toimenpiteitä, joilla tapetin kunto saatiin vakaaksi. Vuodat jaettiin osiin nykyisten paneelien mukaisesti. Tapetin liimamaalipinnat kiinnitettiin, vuodat pestiin ja värit kiinnitettiin uudelleen. Sen jälkeen ne on paikattu, taustattu japaninpaperilla kaksi kertaa ja lopulta kiinnitetty shitabari-paneeleille. Koko huvimajan takaseinää peittää nyt alkuperäinen tapetti, ja kokonaisuus täydentyy yhä”, Théodore kuvailee aikaa vievää työtä.

Huvimajaan pääsee tutustumaan omatoimisesti joka päivä Seurasaaren ulkomuseon aukioloaikoina. Museon yleisöopastuksilla (elokuussa päivittäin klo 13) käydään myös huvimajassa, ja konservaattori Sara Théodore on paikalla kahtena elokuun lauantaina (22.8. ja 29.8) klo 14–15 opastamassa tapettikonservoinnin ja Florinin huvimajan saloihin.

Lisää Seurasaaren ulkomuseon huvimajaopastuksista: https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/konservaattorin-kierros-florinin-huvimaja

Lisätietoa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluista: 

https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/rakennetun-kulttuuriperinnon-restaurointi-ja-hoito

https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/rakennetun-kulttuuriperinnon-restaurointi-ja-hoito/seurasaaren-ulkomuseon-rakennuskonservointi

Lisätiedot

konservaattori Sara Théodore, Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasi, sara.theodore@museovirasto.fi

yli-intendentti Helena Hirviniemi, Museovirasto, helena.hirviniemi@museovirasto.fi

intendentti Mikko Teräsvirta, Suomen kansallismuseo, mikko.terasvirta@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6374

SEURASAAREN ULKOMUSEO
Seurasaari, 00250 Helsinki
Avoinna 15.6.–31.8. ma–su klo 11–17, 1.–15.9. ma–pe klo 9–15, la ja su klo 11–17
www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo

1820-luvun maisematapetin konservointia tehtiin Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla.

Avainsanat

Kuvat

Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseon kohteista Kansallismuseo ja Tamminiemi suljettuina kolme viikkoa yleisen koronatilanteen vuoksi27.11.2020 14:42:25 EETTiedote

Uudellamaalla käyttöön otettujen voimakkaiden rajoitustoimenpiteiden johdosta myös Helsingissä sijaitsevat Kansallismuseo ja Tamminiemi suljetaan 30.11.-20.12.2020. Suomen kansallismuseon avoinna olevien Hämeen linnan, Olavinlinnan ja Kotkassa sijaitsevan Suomen merimuseon osalta seurataan koronatilanteen alueellista kehittymistä. Muut Suomen kansallismuseon museokohteet ovat avoinna muutoinkin vain kesäkaudella.

Noin puolet suomalaisista arvioi tuntevansa hyvin Suomen ja Ruotsin yhteisen historian, selvisi Suomen kansallismuseon kyselyssä5.11.2020 15:53:57 EETTiedote

Kansallismuseo on uudistamassa perusnäyttelynsä osaa, joka kertoo ajanjaksosta 1100–1917 alueella, joka tunnetaan nykyisin Suomena. Ajanjaksoon sisältyy myös Ruotsin-vallan aika. Taustatyönä toteutetusta kyselystä selvisi, että vain noin puolet vastaajista arvioi tuntevansa tämän jakson tapahtumia ja merkitystä. Näyttely avautuu keväällä 2021. Se täydentää Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen, josta aiemmin on avattu osat Esihistoria ja Itsenäisyyden ajasta kertova Suomen tarina vuonna 2017.

Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila tapasi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin18.9.2020 17:17:05 EESTTiedote

Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila on tavannut torstaina 17.9.2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Valkoisessa talossa Washingtonissa. Tapaaminen liittyi matkaan, jonka aikana Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmasta luovutettiin Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustajille takaisin esivanhempien jäänteet ja hautaesineet. Tapaamisessa oli läsnä repatriaation toteutukseen osallistuneiden osapuolten edustajia, Suomesta Elina Anttila sekä uusi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala. Kulttuuri ja kulttuuriperintökysymykset ovat osa kansainvälistä politiikkaa, vaikka aiheet eivät usein näy poliittisen uutisoinnin yhteydessä. Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo: ”On erityistä ja tärkeää, että kulttuurisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset tunnistetaan korkeimmalla poliittisella tasolla. Suomen kansallismuseon ja Yhdysvaltain alkuperäiskansojen välinen repatriaatio oli kansainvälisesti ainutlaatuinen prosessi ja tapahtuma, joka ei olisi tot

The National Museum of Finland returned Pueblo Tribes’ ancestral remains from its collection for reburial in Mesa Verde, Colorado17.9.2020 19:01:36 EESTPress release

The ancestors and grave items, which are estimated to date back to the 13th century and were part of the National Museum of Finland’s Mesa Verde collection, have been repatriated to the Hopi Tribe, the Pueblo of Acoma, the Pueblo of Zia, and the Pueblo of Zuni, indigenous tribes of the United States, to be reburied on Sunday 13 September 2020. This repatriation respects the 2007 United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples and its Article 12 on indigenous peoples’ right to the repatriation of their human remains. This repatriation is the first to return grave findings of the indigenous peoples in the Mesa Verde region from abroad to the representatives of the descendants. The National Museum of Finland and representatives of the indigenous peoples of the Mesa Verde region carried out the return, in cooperation with the Finnish and United States authorities.

Suomen kansallismuseo luovutti yli sata vuotta kokoelmissaan olleet pueblo-intiaanien esivanhempien jäänteet uudelleenhaudattaviksi Mesa Verdeen Coloradoon17.9.2020 17:42:55 EESTTiedote

Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmaan kuuluneet, noin 1200-luvulta peräisin olevat pueblo-intiaanien esivanhempien jäänteet ja hautaesineet on luovutettu Yhdysvaltain alkuperäiskansoille uudelleenhaudattavaksi sunnuntaina 13.9.2020. Palautus kunnioittaa YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista vainajiensa kotiuttamiseen. Tämä repatriaatio on ensimmäinen kerta, kun Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen hautajäänteitä palautetaan ulkomailta jälkeläisten edustajille. Suomen kansallismuseo ja Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen edustajat toteuttivat palautuksen yhteistyössä Suomen ja Yhdysvaltain viranomaisten kanssa. Neljä vuotta kestänyt prosessi nousi esille myös lokakuussa 2019 tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaamisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme