Suomen kansallismuseo

Florinin kokonaisuudessaan restauroitu huvimaja avoinna yleisölle – Majan maisematapetti on kansainvälisesti merkittävä kokonaisuus

Jaa

Seurasaaren ulkomuseoon kuuluva Florinin huvimaja on nyt alkuperäisessä asussaan, yleisölle avoinna. Helsingin keskustassa 1800-luvulla sijainneen uusgoottilaisen huvimajan harvinaiset ranskalaiset maisematapetit on konservoitu.

Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto

Florinin huvimajan seiniä peittänyttä tapettia on vuodesta 2016 asti konservoitu Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla. Heinäkuussa konservoidut tapetit ripustettiin takaisin restauroituun huvimajaan ja elokuussa huvimajaan pääsee tutustumaan Suomen kansallismuseoon kuuluvan ulkomuseon aukioloaikoina ja erikoisopastuksilla.

”1800-luvun panoraamatapetteja on säilynyt hyvin vähän, ja vielä harvempi tapetti on säilynyt alkuperäisessä sijoituspaikassaan. Tapetin luonteeseen kuuluu katoavaisuus: niiden päälle maalataan, laitetaan uusi tapetti tai talo puretaan – monta asiaa olisi voinut tapahtua. Se on osin onnekas sattuma, että tämä on säilynyt. Kyseistä maisematapettia painettu 600 kappaletta, mutta niistä on säilynyt maailmassa kymmenisen kappaletta, joista hyvin harva kokonaisuudessaan – meidän panoraamatapetistamme puuttuu vain yksi vuota 32:sta”, paperikonservaattori Sara Théodore sanoo.

Kaupunginlääkäri, kirurgi Pehr-Ulrik Florin rakennutti huvimajan 1850-luvulla Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevan talonsa puutarhaan. Sen arkkitehtia ei tunneta, mutta rakennus, kalusteet ja La Dame du Lac -tapetti muodostavat ainutlaatuisen uusgoottilaisen kokonaisuuden.

Maisematapetin ajatus on, että katsoja astuu sisälle tarinaan ja tapetti ympäröi hänet kokonaan. Panoraamatapetteja on myös käytetty osana opetusta etenkin nuorille naisille, jotka eivät ehkä muuten saaneet paljon koulutusta. Tapettien avulla heille kerrottiin ajankohtaisista tutkimusmatkoista ja antiikista – miksei myös romantiikasta ja ihmissuhteista, kuten tässä tapetissa.

”Pidän tätä Florinin huvimajakokonaisuutta hyvin harvinaisena kokonaistaideteoksena”, sanoo Théodore.

1800-luvun alussa Euroopan säätyläistön keskuudessa puhkesi skottilaishurmos. Aiheuttajana oli skotlantilainen Sir Walter Scott, kirjailija, jonka runoelma Lady of The Lake levisi heti vuonna 1810 ilmestyttyään läpi Euroopan, myös Pohjolan perukoille Helsinkiin. Romanttisen ja nationalistisen runoelman asema muistuttaa Kalevalaa. Yleensä panoraamatapettien aiheina olivat tutkimusmatkailu tai antiikki, mutta vielä vuonna 1825 Lady of the Lake oli Ranskassa niin suosittu runoelma, että alsacelainen tapettivalmistaja Zuber & Cie päätti tehdä siitä maisematapetin.

Jenny Florin peri isänsä kiinteistön Vanhan kirkkopuiston vieressä ja asui siinä vuoteen 1911 asti, kunnes möi talon ja lahjoitti huvimajan vuonna 1909 perustetulle Seurasaaren ulkomuseolle.

Florinin huvimajan uusi elämä

2010-luvun alkupuolella alkoi olla selvää, että huvimaja sijaitsi huonossa paikassa Seurasaaressa ja sille piti tehdä laajoja rakenteellisia korjauksia. Lautarakenteinen 22-neliöinen huvimaja on eristämätön, ja se on ollut sään armoilla. 160 vuoden aikana katto on vuotanut useita kertoja. Kun huvimaja päätettiin siirtää suotuisempaan paikkaan ja rakenteiden restaurointi alkoi, tuotiin tapetit Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskukseen, jossa niiden konservointi alkoi vähitellen vuonna 2016. Florinin huvimajan restauroinnista ja tapettien konservoinnista vastaa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluiden restaurointiyksikkö yhteistyössä Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasin kanssa.

Aluksi tapeteista poistettiin vanhoja taustakerroksia ja edellisten korjausten jälkiä.

”Tapettien liimamaalipinnat hilseilivät, lumppupaperi oli likaista ja täynnä suuria puutoksia, repeämiä, venymiä ja aaltoilua. Taivasalueet ja osa vuorenhuipuista oli kauttaaltaan ylimaalattu valumajälkien ja kosteusvaurioiden peittämiseksi. Korjausten jälkeen pääsimme tekemään toimenpiteitä, joilla tapetin kunto saatiin vakaaksi. Vuodat jaettiin osiin nykyisten paneelien mukaisesti. Tapetin liimamaalipinnat kiinnitettiin, vuodat pestiin ja värit kiinnitettiin uudelleen. Sen jälkeen ne on paikattu, taustattu japaninpaperilla kaksi kertaa ja lopulta kiinnitetty shitabari-paneeleille. Koko huvimajan takaseinää peittää nyt alkuperäinen tapetti, ja kokonaisuus täydentyy yhä”, Théodore kuvailee aikaa vievää työtä.

Huvimajaan pääsee tutustumaan omatoimisesti joka päivä Seurasaaren ulkomuseon aukioloaikoina. Museon yleisöopastuksilla (elokuussa päivittäin klo 13) käydään myös huvimajassa, ja konservaattori Sara Théodore on paikalla kahtena elokuun lauantaina (22.8. ja 29.8) klo 14–15 opastamassa tapettikonservoinnin ja Florinin huvimajan saloihin.

Lisää Seurasaaren ulkomuseon huvimajaopastuksista: https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/konservaattorin-kierros-florinin-huvimaja

Lisätietoa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluista: 

https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/rakennetun-kulttuuriperinnon-restaurointi-ja-hoito

https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennettu-kulttuuriymparisto/rakennetun-kulttuuriperinnon-restaurointi-ja-hoito/seurasaaren-ulkomuseon-rakennuskonservointi

Lisätiedot

konservaattori Sara Théodore, Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasi, sara.theodore@museovirasto.fi

yli-intendentti Helena Hirviniemi, Museovirasto, helena.hirviniemi@museovirasto.fi

intendentti Mikko Teräsvirta, Suomen kansallismuseo, mikko.terasvirta@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6374

SEURASAAREN ULKOMUSEO
Seurasaari, 00250 Helsinki
Avoinna 15.6.–31.8. ma–su klo 11–17, 1.–15.9. ma–pe klo 9–15, la ja su klo 11–17
www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.1820-luvun maisematapetin konservointia tehtiin Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla.

Avainsanat

Kuvat

Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Kotiinpaluu-näyttely luo uudenlaista saamelaiskulttuurin esittämisen tapaa29.10.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Kansallismuseossa, Helsingissä avautuvassa Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyssä saamelaisten käsityöntekijöiden ja nykytaiteilijoiden teokset ovat vuoropuhelussa esillä olevien kokoelmaesineiden kanssa. Lisäksi näyttelyssä on runsas kerros saamelaisten tarinankertojien tekstejä ja tarinoita, esineiden kertomaa sekä arkistoaineistoa, kuten valokuvia ja joikua. Sunnuntaina 31.10. avautuva Kotiinpaluu-näyttely purkaa museoiden kolonisoituneita saamelaiskulttuurin esittämisen tapoja.

Tapaa sunnuntaina 31.10. avautuvan Kotiinpaluu-näyttelyn tekijöitä torstaina 28.10.26.10.2021 14:35:32 EEST | Kutsu

Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely on raikas kokonaisuus kulttuurihistoriallista aineistoa, nykytaiteen ilmaisua ja kulttuuripoliittista keskustelua. Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelman palautusprosessiin liittyvä näyttely on esillä Kansallismuseossa 31.10.2021–27.2.2022. Näyttelykokonaisuuden suunnittelusta ja poikkitaiteellisesta toteutuksesta vastaavat Saamelaismuseo Siida ja Suomen kansallismuseo yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa. Kutsumme median edustajia tapaamaan Kotiinpaluu-näyttelytyöryhmän jäseniä ja kuulemaan heiltä näyttelyn teemoista ja sen tekemisestä TORSTAINA 28.10. klo 9–11.

Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili alkuvuonna 315 000 kävijää – linnat kiinnostivat kotimaanmatkailijoita20.9.2021 12:38:22 EEST | Tiedote

Kotimaanmatkailijat suuntasivat joukolla Suomen kansallismuseon eri puolella Suomea sijaitseviin kohteisiin, joista Hämeen linnassa, sen viereisessä Vankilassa ja Savonlinnan Olavinlinnassa saavutettiin myös kuukausittaisia yleisöennätyksiä. Uudenmaan kohteiden kävijämäärät laskivat hieman viime vuodesta koronarajoitusten ja matkailijakadon vuoksi. Suomen kansallismuseo vastaa kahdeksan museon ja kahden linnan avoinna pidosta, näyttelyistä ja yleisötyöstä. Kohteissa on vieraillut elokuun loppuun mennessä yhteensä 315 000 kävijää.

Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelma perillä Saamenmaalla – Kansallismuseon Kotiinpaluu-näyttely juhlistaa merkittävää palautusprosessia1.9.2021 15:02:08 EEST | Tiedote

Saamelaismuseo Siida otti tänään keskiviikkona vastaan Suomen kansallismuseon saamelaisesineiden kokoelman. Kulttuuriperinnön palauttaminen eli repatriaatio on monivuotinen prosessi, johon kuuluu myös Suomen kansallismuseon ja Siidan yhdessä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa Kansallismuseoon toteuttama näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme