Forbes noteerasi suomalaisen mielenterveystyön ja ensimmäisen Ashoka Fellown

Mielenterveyden haasteet nousussa globaalisti - toimia tarvitaan

Globaali mielenterveyskriisi on noussut otsikoihin koronapandemian kautta ympäri maailmaa. Jo ennen sitä WHO julkaisi 13 prosentin hypyn mielenterveyden häiriöihin sekä päihteidenkäytön kasvuun edellisestä vuosikymmenestä. Ja suuntaus ei ole muuttumassa.

Nykyään mielenterveyden haasteet ovat vain lisääntymässä, ja viime vuosien myötä yhä enemmän. Näille haasteille siis tarvitaan globaalilla mittakaavalla polttavasti uusia ratkaisuja.

Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes tarttui kesäkuun alussa tähän tärkeään teemaan, ja nosti esiin suomalaista edelläkävijäosaamista kansainväliseen.

Kukunorin toiminnanjohtaja Markus Raivio sai yhteydenoton Forbesilta haastattelun merkeissä. Raivio, joka ensimmäisenä suomalaisena on valittu Ashoka Fellowiksi, on myös uransa aikana kehittänyt eteenpäin mielenterveyden parantamiseen auttavia vertaisuuteen pohjautuvia malleja kuten kulttuuripajatoimintaa. Mallissa mielenterveyskuntoutujille annetaan mahdollisuus löytää vahvuuksiaan vertaistuetussa turvallisessa ympäristössä.

On siis huomionarvoista, että Raivion työ nostetaan kansainväliseen valokeilaan. Suomessa on tehty hyvää työtä mielenterveyskuntoutujien auttamiseksi, ja tätä tietotaitoa arvostetaan ja halutaan maailmalla. Globaalissa mittakaavassa voimme auttaa toinen toisiamme jakamalla hyviä käytänteitä ja toimintatapoja auttaakseen ihmisiä.

“Tuntui tosi hyvältä, että oma ja meidän yhteisön työ nousi kansainväliseen valokeilaan.Suomessa on tehty hyvää työtä mielenterveyskuntoutujien auttamiseksi, ja tätä tietotaitoa arvostetaan ja halutaan maailmalla. Globaalissa mittakaavassa voimme auttaa toinen toisiamme jakamalla hyviä käytänteitä ja toimintatapoja auttaaksemme ihmisiä”, Raivio sanoo.

Mielenterveyden haasteiden parantamiseen liittyy muitakin näkökulmia, sillä mielenterveyden haasteilla on merkittävä taloudellinen vaikutus globaalissa mittakaavassa. Niiden kustannuksiksi WHOn mukaan arvioidaan jopa 2-5 triljoonaa euroa vuosittain. Ei siis ihme, että asian työstämiselle löytyy painavaa motivaatiota, ja siksi myös talouden asiantuntijat etsivät kuumeisesti ratkaisua räjähdysmäiseen tilanteeseen.

Suomalainen mielenterveyden osaaminen on ainutlaatuista

Suomessa kehitetty kulttuuripajamalli eli GFP-malli (Guided Functional Peer Support model) sekä Open Dialogue-approach, ns. Keroputaan malli, ovat saaneet viime kuukausina valtavasti kansainvälistä huomiota. Malleista on kiinnostunut muun muassa Ashoka Network, joka tukee yhteiskunnallisia yrittäjiä, jotta nämä voivat ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia uusilla ratkaisuilla 92 maassa. Tänä keväänä ensimmäisenä suomalaisena Markus Raivio on valittu tähän verkostoon tarkoituksenaan skaalata GFP-mallia globaalisti.

Suomalaisia mielenterveyden sosiaalisia innovaatioita pidetään kansainvälisen lehdistön mukaan radikaaleina sekä vallankumouksellisina. Ne perustuvat usein vertaisuuteen sekä yksilön oikeuksiin omaehtoiseen ja yhteisölliseen tukeen.

Maailmassa mielenterveyden häiriöistä kärsii yli 700 miljoonaa ihmistä. “Mielenterveyspalvelut yksinään eivät voi millään vastata näin monen ihmisen hätään globaalisti. Tarvitsemme uudenlaisia malleja sekä alustoja, joiden kautta meillä on mahdollisuus tukea toisiamme”. Markus Raivio totesi Forbes-lehden kesäkuisessa haastattelussa.