Fyysiset sairaudet ennakoivat kohonnutta eroriskiä
16.12.2020 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 127 000 suomalaista avo- ja avioparia kuuden vuoden ajan. Sairaalahoitojaksojen, lääkeostojen sekä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien avulla mitattiin molempien puolisoiden sairastumista syöpään, sydän- ja keuhkosairauksiin sekä neurologisiin sairauksiin ja aivohalvaukseen.
Terveinä pysyneisiin pariskuntiin verrattuna eroriski kohosi noin viidenneksen miehen sairastumisen jälkeen. Naisen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli noin puolet pienempi. Eroriski oli suurin niillä pareilla, joista molemmat puolisot sairastuivat.
- Jos molemmat puolisot sairastuivat seurannan aikana, eroriski nousi lähes 1.5-kertaiseksi, kertoo sosiologian yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Erilaiset sairaudet kuten syöpä voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta, kuormittaen parisuhdetta. Tutkimuksen perusteella eroriski oli kuitenkin koholla erityisesti neurologisten sairauksien ja aivohalvauksen jälkeen.
- Tulos on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, sillä kehittyneiden hoitojen ansiosta yhä useammat parit elävät pidempään näiden sairauksien kanssa, Metsä-Simola kommentoi.
Selittääkö hoivataakka tuloksia?
Neurologiset sairaudet ja aivohalvaus voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön toimintakykyyn, mikä saattaisi olla keskeinen tekijä kohonneen eroriskin taustalla. Tulotason ja työllisyyden huomioiminen ei selittänyt sairauden ja eroriskin yhteyttä juurikaan.
- Yksi kohonnutta eroriskiä selittävä tekijä voisi olla sairastuneen puolison tarvitsema hoiva, miettii Metsä-Simola.
Miehen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli erityisen selvä, ja eroriski myös kohosi lisää kun aikaa sairastumisesta kului. Vaikuttaisi myös siltä, että iäkkäämmillä pareilla sairastumisen yhteys eroriskiin olisi voimakkaampi kuin nuoremmilla pareilla.
- Naiset saattavat olla miehiä valmiimpia ottamaan vastaan ulkopuolista apua, kun taas miehet odottavat hoivaa erityisesti puolisoltaan, Metsä-Simola toteaa.
Rekisteriaineistolla tehdyssä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai puolison kokemaa hoivataakkaa.
- Näiden yhteys eroriskiin olisi erittäin tärkeä jatkotutkimusaihe, Metsä-Simola sanoo.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä ja saatavilla verkossa: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2020-215548
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Laaja keräys viittomakielistä aineistoa Suomalaiseen verkkoarkistoon20.10.2026 13:55:29 EEST | Tiedote
Teemakeräyksessä tallennettiin suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä olevia videoita sekä verkkosivuja.
Helsingin yliopiston Porthanian peruskorjaus käynnistyy19.10.2026 15:33:06 EEST | Tiedote
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n, LPR-arkkitehdit Oy:n ja SRV:n muodostama hankeallianssi siirtyy toteutusvaiheeseen ja Porthanian peruskorjauksen rakentaminen käynnistyy.
Osa maitoallergisista lapsista saattaa sietää voimakkaasti kuumennettua maitoa16.10.2026 07:58:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin millä vasta-ainetasoilla lapset todennäköisesti sietävät voimakkaasti kuumennettua maitoa. Verikoe osoittautui parhaaksi keinoksi tunnistaa maitoallergia ilman maitoaltistusta.
Sorsien ja sotkien väheneminen jatkuu ilman laajamittaista lintuvesien hoitoa15.10.2026 09:46:36 EEST | Tiedote
Hoidetuilla lintuvesillä on enemmän lintuja ja lintulajeja kuin hoitamattomilla, mutta vesilintujen väheneminen ei silti ole pysähtynyt. Tuore tutkimus lähes tuhannelta suomalaiselta lintuvedeltä osoittaa, että hoitoa on tehty liian pienimuotoisesti.
Aleksanteri-konferenssi 21.–23.10. keskittyy turvallisuuskysymyksiin13.10.2026 13:43:30 EEST | Kutsu
Kansainvälinen Aleksanteri-konferenssi luotaa turvattomuuden syitä ja tarkastelee, miten valtiot, yhteiskunnat ja yksilöt vastaavat turvallisuushaasteisiin. Median akkreditointi on avoinna 19.10. asti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme