Fyysiset sairaudet ennakoivat kohonnutta eroriskiä
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 127 000 suomalaista avo- ja avioparia kuuden vuoden ajan. Sairaalahoitojaksojen, lääkeostojen sekä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien avulla mitattiin molempien puolisoiden sairastumista syöpään, sydän- ja keuhkosairauksiin sekä neurologisiin sairauksiin ja aivohalvaukseen.
Terveinä pysyneisiin pariskuntiin verrattuna eroriski kohosi noin viidenneksen miehen sairastumisen jälkeen. Naisen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli noin puolet pienempi. Eroriski oli suurin niillä pareilla, joista molemmat puolisot sairastuivat.
- Jos molemmat puolisot sairastuivat seurannan aikana, eroriski nousi lähes 1.5-kertaiseksi, kertoo sosiologian yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Erilaiset sairaudet kuten syöpä voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta, kuormittaen parisuhdetta. Tutkimuksen perusteella eroriski oli kuitenkin koholla erityisesti neurologisten sairauksien ja aivohalvauksen jälkeen.
- Tulos on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, sillä kehittyneiden hoitojen ansiosta yhä useammat parit elävät pidempään näiden sairauksien kanssa, Metsä-Simola kommentoi.
Selittääkö hoivataakka tuloksia?
Neurologiset sairaudet ja aivohalvaus voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön toimintakykyyn, mikä saattaisi olla keskeinen tekijä kohonneen eroriskin taustalla. Tulotason ja työllisyyden huomioiminen ei selittänyt sairauden ja eroriskin yhteyttä juurikaan.
- Yksi kohonnutta eroriskiä selittävä tekijä voisi olla sairastuneen puolison tarvitsema hoiva, miettii Metsä-Simola.
Miehen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli erityisen selvä, ja eroriski myös kohosi lisää kun aikaa sairastumisesta kului. Vaikuttaisi myös siltä, että iäkkäämmillä pareilla sairastumisen yhteys eroriskiin olisi voimakkaampi kuin nuoremmilla pareilla.
- Naiset saattavat olla miehiä valmiimpia ottamaan vastaan ulkopuolista apua, kun taas miehet odottavat hoivaa erityisesti puolisoltaan, Metsä-Simola toteaa.
Rekisteriaineistolla tehdyssä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai puolison kokemaa hoivataakkaa.
- Näiden yhteys eroriskiin olisi erittäin tärkeä jatkotutkimusaihe, Metsä-Simola sanoo.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä ja saatavilla verkossa: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2020-215548
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston rehtorina jatkaa Sari Lindblom30.3.2023 13:31:30 EEST | Tiedote
Lindblom on toiminut yliopiston rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien. Rehtorin uusi viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2023.
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme