Fyysiset sairaudet ennakoivat kohonnutta eroriskiä
16.12.2020 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 127 000 suomalaista avo- ja avioparia kuuden vuoden ajan. Sairaalahoitojaksojen, lääkeostojen sekä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien avulla mitattiin molempien puolisoiden sairastumista syöpään, sydän- ja keuhkosairauksiin sekä neurologisiin sairauksiin ja aivohalvaukseen.
Terveinä pysyneisiin pariskuntiin verrattuna eroriski kohosi noin viidenneksen miehen sairastumisen jälkeen. Naisen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli noin puolet pienempi. Eroriski oli suurin niillä pareilla, joista molemmat puolisot sairastuivat.
- Jos molemmat puolisot sairastuivat seurannan aikana, eroriski nousi lähes 1.5-kertaiseksi, kertoo sosiologian yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Erilaiset sairaudet kuten syöpä voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta, kuormittaen parisuhdetta. Tutkimuksen perusteella eroriski oli kuitenkin koholla erityisesti neurologisten sairauksien ja aivohalvauksen jälkeen.
- Tulos on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, sillä kehittyneiden hoitojen ansiosta yhä useammat parit elävät pidempään näiden sairauksien kanssa, Metsä-Simola kommentoi.
Selittääkö hoivataakka tuloksia?
Neurologiset sairaudet ja aivohalvaus voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön toimintakykyyn, mikä saattaisi olla keskeinen tekijä kohonneen eroriskin taustalla. Tulotason ja työllisyyden huomioiminen ei selittänyt sairauden ja eroriskin yhteyttä juurikaan.
- Yksi kohonnutta eroriskiä selittävä tekijä voisi olla sairastuneen puolison tarvitsema hoiva, miettii Metsä-Simola.
Miehen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli erityisen selvä, ja eroriski myös kohosi lisää kun aikaa sairastumisesta kului. Vaikuttaisi myös siltä, että iäkkäämmillä pareilla sairastumisen yhteys eroriskiin olisi voimakkaampi kuin nuoremmilla pareilla.
- Naiset saattavat olla miehiä valmiimpia ottamaan vastaan ulkopuolista apua, kun taas miehet odottavat hoivaa erityisesti puolisoltaan, Metsä-Simola toteaa.
Rekisteriaineistolla tehdyssä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai puolison kokemaa hoivataakkaa.
- Näiden yhteys eroriskiin olisi erittäin tärkeä jatkotutkimusaihe, Metsä-Simola sanoo.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä ja saatavilla verkossa: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2020-215548
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Geenitieto auttaa ennustamaan vakavan silmäsairauden alkamista ja etenemistä1.7.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Useiden geenien yhteisvaikutusta mittaava riskisumma auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on huomattavasti kohonnut riski sairastua glaukoomaan tai joiden tauti etenee nopeammin. Uuden seulontamallin tehokkuutta aletaan testata Etelä-Suomessa.
Tropiikissa talvehtivien lintujen pesintä on heikentynyt30.6.2026 11:34:06 EEST | Tiedote
Afrikkaan talvehtimaan matkustavien lintulajien lisääntyminen on heikentynyt Euroopassa 2000-luvulla, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus. Elinympäristöjen parantaminen pesimäseuduilla olisi siten yhä merkittävissä määrin tarpeen.
Helsingin ilmanlaadun parantuminen näkyy selvästi uudessa tutkimuksessa29.6.2026 09:03:23 EEST | Tiedote
Helsingin ilmassa leijuivien magneettisten pienhiukkasten määrä on pudonnut neljäkseen vuosien 1960-luvun tasosta osoittavat arkistoidut ilmansuodattimet .
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme