Fyysiset sairaudet ennakoivat kohonnutta eroriskiä
16.12.2020 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 127 000 suomalaista avo- ja avioparia kuuden vuoden ajan. Sairaalahoitojaksojen, lääkeostojen sekä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien avulla mitattiin molempien puolisoiden sairastumista syöpään, sydän- ja keuhkosairauksiin sekä neurologisiin sairauksiin ja aivohalvaukseen.
Terveinä pysyneisiin pariskuntiin verrattuna eroriski kohosi noin viidenneksen miehen sairastumisen jälkeen. Naisen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli noin puolet pienempi. Eroriski oli suurin niillä pareilla, joista molemmat puolisot sairastuivat.
- Jos molemmat puolisot sairastuivat seurannan aikana, eroriski nousi lähes 1.5-kertaiseksi, kertoo sosiologian yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Erilaiset sairaudet kuten syöpä voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta, kuormittaen parisuhdetta. Tutkimuksen perusteella eroriski oli kuitenkin koholla erityisesti neurologisten sairauksien ja aivohalvauksen jälkeen.
- Tulos on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, sillä kehittyneiden hoitojen ansiosta yhä useammat parit elävät pidempään näiden sairauksien kanssa, Metsä-Simola kommentoi.
Selittääkö hoivataakka tuloksia?
Neurologiset sairaudet ja aivohalvaus voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön toimintakykyyn, mikä saattaisi olla keskeinen tekijä kohonneen eroriskin taustalla. Tulotason ja työllisyyden huomioiminen ei selittänyt sairauden ja eroriskin yhteyttä juurikaan.
- Yksi kohonnutta eroriskiä selittävä tekijä voisi olla sairastuneen puolison tarvitsema hoiva, miettii Metsä-Simola.
Miehen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli erityisen selvä, ja eroriski myös kohosi lisää kun aikaa sairastumisesta kului. Vaikuttaisi myös siltä, että iäkkäämmillä pareilla sairastumisen yhteys eroriskiin olisi voimakkaampi kuin nuoremmilla pareilla.
- Naiset saattavat olla miehiä valmiimpia ottamaan vastaan ulkopuolista apua, kun taas miehet odottavat hoivaa erityisesti puolisoltaan, Metsä-Simola toteaa.
Rekisteriaineistolla tehdyssä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai puolison kokemaa hoivataakkaa.
- Näiden yhteys eroriskiin olisi erittäin tärkeä jatkotutkimusaihe, Metsä-Simola sanoo.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä ja saatavilla verkossa: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2020-215548
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Työhyvinvoinnin haasteet eivät ratkea vain yksilöä tukemalla20.8.2026 07:22:00 EEST | Tiedote
Työhyvinvoinnin ongelmia kannattaa ratkoa työyhteisön voimin, osoittaa uusi väitöstutkimus.
Tekoälyn käyttö herättää opettajissa uteliaisuutta ja huolta, ohjeistus käyttöönottoon puuttuu19.8.2026 09:59:42 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tunteita ChatGPT herättää opettajissa. Myönteisiä ja kielteisiä tunteita raportoitiin lähes yhtä usein.
Väitös: Sote-palvelujen kokoaminen yhteisiin tiloihin voi helpottaa yhteistyötä18.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Pelkät yhteiset tilat eivät silti riitä. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät yhteistyötä tukevia rakenteita, arjen vuorovaikutusta, jatkuvaa oppimista ja asiakkaiden aitoa osallistumista.
Jättimäiset krokotiilieläimet hallitsivat mioseenin ravintoketjua Etelä-Amerikassa17.8.2026 08:36:20 EEST | Tiedote
Seitsemän metriä pitkä ja 1800 kiloa painava Purussaurus neivensis saattoi jopa vaikuttaa kasvinsyöjien kantojen kokoon, fossiiliaineisto vihjaa.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto puoli miljardia euroa vuodesta 201914.8.2026 08:41:06 EEST | Tiedote
Sijoitustuotto oli 9,8 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme