Geenisakset apuna syöpätutkimuksessa: syöpägeenin sitoutumispaikkojen poistaminen voi hidastaa syöpäsolujen kasvua
Helsingin yliopiston tutkimuksessa on saatu uutta tietoa siitä, mitkä tekijät säätelevät syöpäsolujen kasvua. Tutkijat selvittivät erityisesti MYC-nimisen syöpägeenin vaikutusta solujen kasvuun. MYC-geenin tiedetään lisäävän muiden solujen kasvulle tärkeiden geenien luentaa ja toimivan yliaktiivisesti useammassa kuin joka toisessa ihmisen syövässä. MYC-proteiinin rakenne ei sovellu hyvin lääkkeiden kohteeksi, minkä vuoksi MYC:in toiminnan estämiseksi ei ole tällä hetkellä saatavilla lääkkeitä.
Vaihtoehtoisesti MYC-aktiivisuutta voitaisiin salvata myös estämällä MYC:in kohdegeenien toimintaa. Tuoreessa tutkimuksessaan Helsingin yliopiston ja Suomen Akatemian kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat tunnistivat MYC:in kohdegeenejä, jotka ovat vastuussa sen kasvua edistävistä vaikutuksista.
– Terveessä kudoksessa solujen kasvua ja jakautumista säädellään tarkasti. Syövän kehittyessä solut löytävät keinoja kiertää kasvua jarruttavia säätelymekanismeja ja syöpäsolut voivat siten jakautua rajoittamattomasti, vanhempi tutkija Päivi Pihlajamaa kertoo.
Tutkimuksessaan tutkijat tunnistivat MYC-syöpägeenin sitoutumispaikkoja sen kohdegeenien säätelyalueilla ja osoittivat, että näiden sitoutumispaikkojen poistaminen DNA:sta hidasti solujen kasvua. Tutkimuksen tulokset on julkaistu vastikään Nature Biotechnology -tiedelehdessä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että hyvin pienikin muutos solun DNA:ssa, kuten yksittäisen geenin säätelyelementin muokkaaminen, voi vaikuttaa merkittävästi solunjakautumisen nopeuteen, Pihlajamaa vahvistaa.
Tutkimuksen löydökset voivat aikanaan auttaa mahdollisesti monia syöpäpotilaita.
– Kun ymmärrys syöpäsolun kasvua säätelevistä mekanismeista lisääntyy, voimme löytää geenejä, joiden toimintaa olisi mahdollista estää lääkkeillä, Pihlajamaa sanoo.
Uusi menetelmä tukee jatkotutkimusta
Tutkimuksen keskeistä antia on uusi menetelmä, jonka tutkijat kehittivät. Sen avulla pienten DNA-jaksojen vaikutusta solujen kasvuun voidaan mitata tarkasti ja luotettavasti.
– Menetelmä on erityisen hyödyllinen jatkotutkimuksia ajatellen. Se mahdollistaa monien erilaisten pienten mutaatioiden vaikutusten tutkimisen solujen kasvuun ja muihin ominaisuuksiin, tutkimusryhmän vetäjä, professori Jussi Taipale selittää.
Menetelmä perustuu CRISPR/Cas9-systeemiin, eli niin sanottuihin geenisaksiin, joista on tullut biolääketieteellisen tutkimuksen tärkeä työkalu. Geenisakset ovat saaneet paljon huomiota, koska niiden avulla solujen genomin muokkaaminen on mahdollista tarkasti ja tehokkaasti.
Genomin muokkaaminen vaikuttaa kuitenkin jo itsessään solujen kasvuun. Siksi tutkimuksessa on tärkeää voida kontrolloida sitä, mitkä vaikutukset johtuvat tutkittavasta mutaatiosta ja mitkä pelkästä genominmuokkausprosessista.
– Juuri tähän kehittämämme menetelmä tuo ratkaisun, koska tutkimusasetelmassa verrataan vain genominmuokkauksen läpikäyneitä soluja toisiinsa ja sellaiset solut, joiden genomi on jäänyt koskemattomaksi, poistetaan analyysistä, Taipale tarkentaa.
– Menetelmän avulla voidaan tulevaisuudessa saada runsaasti hyödyllistä tietoa solujen kasvua säätelevistä prosesseista, Taipale toteaa.
Alkuperäinen artikkeli: Pihlajamaa P, Kauko O, Sahu B, Kivioja T, Taipale J. A competitive precision CRISPR method to identify the fitness effects of transcription factor binding sites. Nature Biotechnology, 2022. DOI: 10.1038/s41587-022-01444-6.
Lisätietoja
Päivi Pihlajamaa, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 044 704 2626
paivi.pihlajamaa@helsinki.fi
Jussi Taipale, professori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 6335
jussi.taipale@helsinki.fi
Professori Jussi Taipaleen tutkimusryhmä kuuluu Suomen Akatemian kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikköön. Tutustu ryhmän tutkimukseen: https://www2.helsinki.fi/en/researchgroups/medical-systems-biology.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme