Geenit ja kasvuympäristö selittävät ainakin osan liikunnan ja muistisairauksien välisestä yhteydestä
Ripeä liikunta keski-iässä on yhteydessä alentuneeseen muistisairaudesta johtuvaan kuolleisuuteen kahta vuosikymmentä myöhemmin. Yhteys selittyy kuitenkin ainakin osaksi perimään ja kasvuympäristöön liittyvillä tekijöillä.
Liikunta on useissa pitkittäistutkimuksissa yhdistetty parempaan muistiin ja tiedonkäsittelykykyyn sekä alentuneeseen muistisairauksien ilmaantuvuuteen. Liikunta-aktiivisuus samoin kuin muisti ja tiedonkäsittelykyky ovat kuitenkin vahvasti geneettisesti säädeltyjä, joten tutkimuksissa tulisi pystyä luotettavasti erottamaan perimän vaikutus muista tekijöistä.
Väitöstyössään LL Paula Iso-Markku tutki keski-iän liikunnan yhteyttä vanhan iän kognitiivisiin kykyihin ja muistisairauskuolleisuuteen sekä vanhan iän objektiivisesti mitatun liikunnan yhteyttä muistiin ja tiedonkäsittelykykyyn. Lisäksi hän selvitti, selittyvätkö mahdolliset yhteydet geneettisillä tekijöillä tai lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristöllä.
Väitöstyön aineisto koostui suomalaisesta kaksoskohortista, johon kuuluvat kaikki ennen vuotta 1958 Suomessa syntyneet, samaa sukupuolta olevat kaksosparit, joiden molemmat osapuolet olivat elossa vielä vuonna 1967. Osallistujat vastasivat vuosina 1975 ja 1981 laajoihin terveyskyselyihin, joissa kartoitettiin muun muassa liikunnan määrää ja intensiteettiä. Yli 65-vuotiaille kohortin jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua puhelimitse toteutettuun kognitiohaastatteluun, ja syntymäkohortteihin 1940–1944 kuuluvilla oli lisäksi mahdollisuus osallistua kiihtyvyysmittarilla toteutettuun liikunta-aktiivisuuden mittaukseen.
Muistisairauskuolleisuutta seurattiin vuoden 1981 kyselystä vuoden 2011 loppuun. Seurannan aikana 21 524 kaksosen joukosta 353 kuoli muistisairauteen.
– Keski-iän pitkäaikainen ripeä liikunta oli yhteydessä sekä alentuneeseen muistisairauskuolleisuuteen että parempaan kognitioon yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Liikunnan määrän ja kognition tai muistisairauskuolleisuuden välillä ei havaittu annos-vaste-suhdetta, mutta kaksosilla, jotka molempina kyselyvuosina kuuluivat vähiten fyysistä liikuntaa harrastaneeseen viidennekseen, oli myöhemmin keskimäärin heikompi kognitio kuin muilla, Iso-Markku kertoo.
Vanhalla iällä objektiivisesti mitattu passiivinen aika oli käänteisesti ja kevyen liikunnan määrä positiivisesti yhteydessä muistiin ja tiedonkäsittelyyn, mutta vaikutus ei ollut suuri.
Parittaisissa analyyseissa, joissa vertailtiin kaksosparien sisäisiä eroja liikunnassa kaksosparien sisäisiin eroihin kognitiossa tai muistisairauskuolleisuudessa, ei löydetty tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä, vaikka trendit olivat saman tyyppisiä kuin yksilöanalyyseissa. Sekä liikunnan että muistisairauskuolleisuuden tai kognition suhteen erilaisia kaksospareja oli erittäin vähän suhteessa mukana olleiden kaksosparien määrään.
– Tulokset osoittavat, että keski-iän ripeä liikunta on yhteydessä parempaan kognitioon ja alentuneeseen muistisairauskuolleisuuteen yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin, mutta yhteys selittyy ainakin osin geneettisillä tekijöillä sekä lapsuus- ja nuoruusiän kasvuympäristöllä, Iso-Markku summaa tuloksia.
– Objektiivisesti mitatun liikunnan ja passiivisen ajan yhteys kognitioon vanhalla iällä on heikko ja selittyy myös osittain geneettisillä tekijöillä sekä kasvuympäristöllä.
LL Paula Iso-Markku väittelee 8.11.2019 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Relationships between physical activity, dementia mortality, and cognition in Finnish twins" (Liikunnan, muistisairauskuolleisuuden ja kognition väliset yhteydet suomalaisilla kaksosilla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Kaare Christensen, University of Southern Denmark, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
***********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden vaikuttaja -palkinto lasten ravitsemuskasvatuksen edistäjälle11.12.2019 09:42:53 EET | Tiedote
Dosentti, yliopistonlehtori Maijaliisa Erkkola on saanut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan vuoden vaikuttaja -palkinnon ansioistaan lasten ravitsemukseen liittyvien tutkimushankkeiden tuloksien soveltamisesta käytäntöön ja niiden monikanavaisesta viestinnästä sellaisille kohderyhmille, jotka eivät yleensä ole tiedeviestinnän kohteena.
Suomi investoi eurooppalaisten tulevaisuustaitoihin – tavoitteena kouluttaa prosentti EU-kansalaisista tekoälyn perusteisiin10.12.2019 12:12:02 EET | Tiedote
Suomi tarjoaa suositun Elements of AI -verkkokurssin EU-kansalaisten käyttöön vuosien 2020–2021 aikana. Kurssi toteutetaan kaikilla virallisilla EU-kielillä. Suomen EU-puheenjohtajuuden aloite vastaa työn murrokseen ja vahvistaa Euroopan digitaalista johtajuutta.
Puolukkamehu voi alentaa kohonnutta verenpainetta10.12.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen puolukkamehun juonti alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa.
Naisen alisteinen asema ylläpitää silpomisperinnettä9.12.2019 10:22:05 EET | Tiedote
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on vakavaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja merkittävä ihmisoikeusrikkomus. Sen seurauksista kärsii tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa naista ja tyttöä. Joka vuosi noin 3 miljoonaa tyttöä joutuu läpikäymään silpomisen.
Vanhempien terveyskäyttäytyminen vaikuttaa lapsiin vuosikymmeniä9.12.2019 08:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan sydänterveyden kannalta keskeistä on, että sosiaalisia terveyseroja ehkäistään jo varhaisissa elämänvaiheissa.
Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta3.12.2019 10:20:41 EET | Tiedote
Itämereen laskevien Suomen jokien kuljettaman hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme