Geenitutkimusta ja kantasoluja – mihin diabeteksen hoito on menossa?

Diabeteksen hoidossa on edetty paljon viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Reilu kolmekymmentä vuotta sitten verensokerin mittaaminen kotioloissa yleistyi, mikä oli sairauden hoidon historiassa käänteentekevä edistysaskel. Tällä hetkellä diabeteksen hoitoon kehitellään yhä erikoistuneempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja.

”Ihon alle pistettävien insuliinien vaikutus ei täysin vastaa elimistön omaa insuliinin eritystä. Siksi tyypin 1 diabeteksen insuliinihoitoon liittyy edelleen haittoja kuten hypoglykemiaa eli matalaa verensokeria sekä painonnousua. Uusia insuliinivalmisteita kehitettäessä tavoitteena on, että insuliinihoito jäljittelisi enemmän potilaan oman haiman insuliinituotantoa”, kertoo lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen Novo Nordiskilta.

Parhaillaan tutkitaan myös niin kutsuttua keinohaimaa, eli insuliinipumppua, joka mittaa jatkuvasti potilaan veren sokeripitoisuutta ja säätelee insuliinin antoa potilaan elimistöön. 

”Toistaiseksi ollaan siinä tilanteessa, että pumppu osaa mitata verensokeria, mutta diabetespotilas päättää, kuinka paljon insuliinia ottaa. Keinohaiman ideana on että laite analysoi verensokerin dataa jatkuvasti, ja älykkäästi säännöstelee insuliinin annostusta”, Saukkonen selittää. ”Keinohaimaa on jo tutkittu useamman viikon pituisissa kokeissa, ja tulokset ovat lupaavia.” 

Toinen tulevaisuuden visio tyypin 1 diabeteksen hoidossa on kantasoluista luotavat saarekesolut. Se tarkoittaa insuliinia tuottavien solujen kasvattamista potilaan omista soluista. Kantasoluhoitoon liittyy paljon kysymysmerkkejä, eikä hoitoa ole vielä päästy testaamaan diabetespotilailla. ”Puhutaan parhaassakin tapauksessa vielä paristakymmenestä vuodesta”, Saukkonen kertoo.

Valtava mullistus tyypin 1 diabeteksen hoidolle liittyy verensokerin mittaamiseen. Tällä hetkellä käytössä on veripisaran ottaminen sormenpäästä, mutta tulevaisuudessa voi olla mahdollista mitata verensokeri korvannipukasta tai silmän värikalvolta piilolinssin tapaisen laitteen avulla. ”Vaikein osa diabeteksen hoitoa on jatkuva verensokerin mittaaminen ja kontrollointi. Siitä eroon pääseminen on tulevaisuuden tavoite”, Saukkonen kertoo.

Tyypin 2 diabetes on monimuotoinen sairaus, johon liittyy suuri sydän- ja verisuonitautiriski. Siksi sairauden hoidon kehitys kulkee parhaillaan entistä kokonaisvaltaisempaan suuntaan. ”On tärkeää miettiä, miten hoitaa koko potilas, ei pelkästään verensokeria, vaan myös muita riskitekijöitä. Näin potilaan ennuste paranee”, Saukkonen sanoo. Huomioon otettavia seikkoja ovat esimerkiksi verenpaine ja veren rasva-arvot. Hyvä uutinen on, että uusimpien tutkimusten mukaan myös eräät diabeteslääkkeet vähentävät sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja kuoleman vaaraa ainakin niillä potilailla, joilla on diabeteksen ohella todettu sydänsairaus. 

Hoidon yksilöllistyminen on asia, joka puhuttaa tyypin 2 diabeteksen kanssa työskenteleviä tutkijoita parhaillaan. Geenitutkimus kehittyy jatkuvasti, ja geenien perusteella voi pian olla mahdollista yksilöidä paras hoito kullekin potilaalle. ”Tulevaisuuden toive on, että kaikkia potilaita ei hoideta samoilla lääkkeillä, vaan voidaan ennustaa millä lääkkeellä saavutetaan kyseisellä potilaalla paras tulos ”, Saukkonen sanoo. ”Yksilöllisyys on selkeä trendi ja tavoite.”

Tero Saukkonen osallistuu Tampereella 23.-24.9. järjestettäville Diabetesmessuilla paneelikeskusteluun aiheesta ”Kurkistus insuliinihoidon lääkekaappiin – tulevaisuusnäkökulma”.