Glasgow’n ilmastoneuvottelut vauhdittavat myös suomalaisen maatalouden ilmastotoimenpiteitä

Päättynyt Glasgow’n ilmastokokous jättää monella tapaa ristiriitaisen kuvan globaalin ilmastodiplomatian tilasta. Kokouksen päätöslauselmasta jäivät uupumaan tiukat kirjaukset fossiilisen energian ja materiaalien vähentämisestä. Myös monista neuvotteluiden kohdista joudutaan jatkamaan yksityiskohtaista keskustelua myöhemmin. Ilahduttavaa on, että USA on tullut takaisin vakavasti otettavaksi ilmastopoliittiseksi toimijaksi. Samaa ei voi sanoa kaikista muista suurimpiin kuuluvista päästöjen tuottajamaista. 

Maatalouden ilmastotyön jatkosta päästiin sopuun ja Pariisin sopimuksen sääntökirjaneuvottelut etenivät, kun vuodesta 2015 asti jumissa olleet markkinamekanismineuvottelut ottivat vihdoin askelia eteenpäin. Markkinamekanismilla on parhaillaan suora vaikutus siihen, miten yksityiset investoinnit saadaan ohjautumaan päästöttömimmiksi. Yksityisiä investointeja tarvitaan myös luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen, jotka ovat nykyisen tiedon valossa laajamittaisimmin käyttöönotettavia keinoja poistaa hiiltä ilmakehästä. MTK on pitänyt ensisijaisen tärkeänä, että myöhemmin myös EU säännökset kirjataan sellaiseen muotoon, etteivät ne estä tehokkaiden, vapaaehtoisten, ilmastotavoitteita tukevien markkinamekanismien käyttöönottoa. 

Hiilinielujen vahvistaminen ja suojelu nousivat aikaisempaa vahvemmin esiin päätöksissä. Kokouksessa sovittiin myös merkittävistä rahoituspanostuksista kansainvälisen ilmastotyön eri osa-alueille. Lisäksi allekirjoitettiin lukuisia aloitteita ilmastotyön vahvistamisesta, joihin lukeutuu myös Suomen allekirjoittama metsäkatoa vastustava aloite.  

”Käytännön vaikutukset kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista valuvat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen vuosien viiveellä, kun EU luo ja toimeenpanee eri osa-alueiden lainsäädäntöä. On päivän selvää, että ilmasto-ohjauksesta sekä politiikan, että markkinoiden kautta tulee yhä keskeisempi osa elinkeinojemme harjoittamista”, toteaa MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen Glasgow’sta. 

Seuraavaksi käytännön tason tarpeisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota 

Ilmastonmuutos asettaa huomattavia osaamis-, työkalu- ja resurssihaasteita maa- ja metsätalouden harjoittajille. Käytännön tason tarpeita ei voida ohittaa, vaan niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota kunnianhimoisten ylätason tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen vaikuttavat jo nyt suomalaisten maanviljelijöiden ja metsänomistajien työolosuhteisiin sään ääri-ilmiöihin sopeutumisen sekä kasvien menestymisedellytyksien huomioimisen muodossa. Lisäksi hiilensidonnan ja tuottavuuden ylläpito tulee olemaan välttämättömyys menestyksellisen maa- ja metsätalouden harjoittamiselle. 

MTK on selventänyt suomalaisen maatalouden ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoja ilmastotiekarttaan. Nyt www.climate2035.fi -sivustolle on koottu Suomen toimialojen ilmastotiekartat Glasgow’n ilmastoneuvottelujen tueksi.  

Lisätietoja 

Anssi Kainulainen, +358 50 596 1541, anssi.kainulainen@mtk.fi