Globaalissa datataloudessa vallitsevat villin lännen lait – Suomi-vetoisesta mallista vastaus Euroopan kilpailukykyyn?

Sitran neljässä Euroopan maassa keväällä 2019 toteuttaman yrityskyselyn mukaan yritysten suhtautuminen datatalouden mahdollisuuksiin oli varovaista. Suomalaiset yritykset laahasivat eurooppalaisia vertaisiaan perässä.

Globaalit alustatalouden markkinat muodostavat arvioiden mukaan lähes 7 triljoonan euron potin. Euroopan osuus näistä markkinoista on vain 3 prosenttia, kun Yhdysvaltojen vastaava osuus on 66 prosenttia ja Kiinan 30 prosenttia.

”Globaalit alustajätit hallitsevat myös eurooppalaisten luovuttamaa dataa omilla pelisäännöillään, joiden kiemuroissa yksilö jää usein ilman ääntä”, huomauttaa Jaana Sinipuro, projektijohtaja Sitran Reilun datatalouden IHAN-hankkeessa. ”On aika palauttaa luottamus yritysten ja yksilöiden välille. Se on mahdollista uusissa ekosysteemeissä.”

Suomalaiset yritykset pessimistisiä datatalouden mahdollisuuksiin

Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat Suomen talouden selkärangan. Pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä on 10,7 prosenttia, kun taas niiden tuottaman liikevaihdon osuus on lähes puolet, 48 prosenttia.

Sitran selvityksen mukaan vain 31 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä näkee, että datan jakaminen voisi tarjota heille kilpailuetua. Eurooppalaisissa verrokkimaissa (Ranska, Saksa ja Alankomaat) vastaava luku on jopa 55 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset yritykset suhtautuivat pessimistisimmin datatalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Siinä missä ranskalaisista yrityksistä jopa 69 prosenttia näki datan jakamisessa kilpailuedun mahdollisuuden, vain 42 prosenttia oli samaa mieltä kaikista suomalaisista kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Suomi-vetoinen reilu datatalousko vastaus ongelmaan?

Sitra toteutti vuoden 2018 lopussa samoissa maissa kansalaiskyselyn, jonka mukaan lähes neljännes, 24 prosenttia, vastanneista oli vähentänyt joidenkin digitaalisten palveluiden käyttöä ja 15 prosenttia oli lopettanut palveluiden käytön kokonaan tietovuotojen jälkeen. Kansalaiskyselyyn vastanneet ilmaisivat kiinnostuksensa palveluihin, jotka olisi mahdollista tunnistaa esimerkiksi ’reilun datan merkin’ avulla (66 % piti tärkeänä). Yritystutkimukseen vastanneista suomalaisista yrityksistä merkkiä hyödyllisenä piti kuitenkin vain 36 prosenttia.

Sitran reilun datatalouden malli pohjautuu EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR). Mallin ekosysteemeissä dataa jaetaan vain yksilön luvalla, ennalta sovituin pelisäännöin. Se vahvistaa yksilön oikeutta siirtää dataansa haluamiinsa palveluihin, joita tuottaa yhteisiin pelisääntöihin sitoutunut toimijoiden joukko.

”Datatalous elää vasta kultakautensa alkua”, Sinipuro toteaa. ”Hyvällä pelisilmällä ehtii vielä mukaan kilpailuun. Suomessa ja Euroopassa on tarvittavat resurssit, osaaminen ja luottamuksen ilmapiiri. Haastamme suomalaiset yritykset kisaan globaaleja datajättejä vastaan yksilödataa luottamuksella hyödyntävillä palveluilla. Näistä esimerkkeinä toimivat Sitran IHAN-projektin pilottihankkeet.”

Taustaa 

 

Sitra selvitti Eurooppalaisten yritysten tulevaisuus datataloudessa -kyselytutkimuksella suur- ja pk-yritysten tietoisuutta, suhtautumista ja sitoutumista reilun datatalouden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Innolink toteutti kyselyn Suomessa, Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa huhti–toukokuussa 2019. Vastaajia oli yhteensä 1667.

Aihetta syventää Suomen osalta Sitran osittain rahoittama Etlan tutkimus What are the benefits of data sharing? – Uniting supply chain and platform economy, jossa selvitettiin datan jakamisen hyötyjä.

Sitran ja Turun ylipiston määritelmän mukaan datatalous on talouden osa-alue, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin.