Virossa on tavoitteena sähköistää suurin osan maan rataverkosta vuoteen 2028 loppuun mennessä. Eesti Raudtee valitsi tarjouskilpailun perusteella GRK Suomi Oy:n ja GRK Eesti AS:n toteuttamaan hanketta, jossa Aegvidusta Tarttoon kulkevaa pääraidetta sähköistetään noin 150 kilometrin verran. 

Virossa on noin 1 200 kilometrin rataverkosto, josta vain Tallinnan ympäristön rataosuudet ovat sähköistetty. Rautateiden sähköistäminen on osa Viron vihreää siirtymää, sillä sen myötä dieselillä kulkeva junaliikenne voidaan korvata ympäristöystävällisemmällä kalustolla.  

Hanke siirtyy GRK:n tilauskantaan heti sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä helmikuussa 2023. Työt alkavat helmikuussa 2023, ja urakan pitää olla kokonaisuudessaan valmis 1.12.2024 mennessä. 

”Tämä on historiamme suurin urakka Virossa. Toimimme Virossa kaikilla infrarakentamisen osa-alueilla, mutta näemme, että meillä on kasvumahdollisuuksia erityisesti rataliiketoiminnassa, johon Virossa investoidaan voimakkaasti. Nykyisen rataverkon modernisoinnin lisäksi Virossa on myös Rail Baltica -hanke, johon olemme rakentaneet jo yhden vihersillan”, GRK Eesti AS:n toimitusjohtaja Priit Paabo kertoo. 
 

Sähköradan suunnittelun ja toteutuksen lisäksi GRK vastaa kunnossapidosta 

Hankkeen aikana GRK vastaa sähköradan ja syöttöasemien toteutussuunnittelusta ja niiden rakentamisesta. Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kunnossapitosopimus, jonka perusteella GRK vastaa rakentamisen jälkeen viiden vuoden ajan (2025–2030) sähköraiteen viankorjauksesta ja huollosta.  

Aegvidu-Tapa-Tarton välinen rataosuus on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen väylä. Sähköistämisestä ei tule merkittäviä katkoja junaliikenteeseen. 

”Urakka vaatii erityisosaamista sekä erikoiskalustoa ja -materiaaleja, ja yhteensä rakennusvaiheessa hanke työllistää yhteensä noin 20 ammattilaista Virosta ja Suomesta. Virossa sähköradalle tulee 2x25 kV -sähköistysjärjestelmä, joka on käytössä myös Suomessa. Suurin osa Suomen henkilöliikenteestä kulkee sähkövetoisesti, joten meille on kertynyt runsaasti kokemusta kyseisestä sähköratajärjestelmästä”, kehitysjohtaja Tero Palosaari GRK Suomi Oy:n rataliiketoiminnasta kertoo. 

Sopimuksessa merkittävää on myös se, että rakentamisen jälkeen kunnossapito siirtyy GRK:lle. Virossa rataverkon kunnossapitoa ei ole aiemmin merkittävästi ulkoistettu. Tilaajalla on mahdollisuus uusia kunnossapitosopimus neljä kertaa, ja jokainen kunnossapitojakso voi kestää viisi vuotta kerrallaan. 

”Meillä on hyvää kokemusta Suomesta, jossa olemme vastanneet ratojen kunnossapidosta pääkaupunkiseudulla ja Lounais-Suomessa sekä sähköratakunnossapidosta Tampereen käyttökeskusalueella. Käytännössä GRK vastaa siitä, että rataverkko pidetään liikennekelpoisena koko ajan. GRK:n kunnossapitoon kuulu mm. ympärivuorokautinen päivystys, tarkastukset, määräaikaishuollot ja viankorjaukset”, kertoo Palosaari.