GRK on valittu toteuttamaan Viron rautateiden sähköistämistä – hankkeen arvo lähes 80 miljoonaa euroa
Virossa on tavoitteena sähköistää suurin osan maan rataverkosta vuoteen 2028 loppuun mennessä. Eesti Raudtee valitsi tarjouskilpailun perusteella GRK Suomi Oy:n ja GRK Eesti AS:n toteuttamaan hanketta, jossa Aegvidusta Tarttoon kulkevaa pääraidetta sähköistetään noin 150 kilometrin verran.
Virossa on noin 1 200 kilometrin rataverkosto, josta vain Tallinnan ympäristön rataosuudet ovat sähköistetty. Rautateiden sähköistäminen on osa Viron vihreää siirtymää, sillä sen myötä dieselillä kulkeva junaliikenne voidaan korvata ympäristöystävällisemmällä kalustolla.
Hanke siirtyy GRK:n tilauskantaan heti sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä helmikuussa 2023. Työt alkavat helmikuussa 2023, ja urakan pitää olla kokonaisuudessaan valmis 1.12.2024 mennessä.
”Tämä on historiamme suurin urakka Virossa. Toimimme Virossa kaikilla infrarakentamisen osa-alueilla, mutta näemme, että meillä on kasvumahdollisuuksia erityisesti rataliiketoiminnassa, johon Virossa investoidaan voimakkaasti. Nykyisen rataverkon modernisoinnin lisäksi Virossa on myös Rail Baltica -hanke, johon olemme rakentaneet jo yhden vihersillan”, GRK Eesti AS:n toimitusjohtaja Priit Paabo kertoo.
Sähköradan suunnittelun ja toteutuksen lisäksi GRK vastaa kunnossapidosta
Hankkeen aikana GRK vastaa sähköradan ja syöttöasemien toteutussuunnittelusta ja niiden rakentamisesta. Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kunnossapitosopimus, jonka perusteella GRK vastaa rakentamisen jälkeen viiden vuoden ajan (2025–2030) sähköraiteen viankorjauksesta ja huollosta.
Aegvidu-Tapa-Tarton välinen rataosuus on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen väylä. Sähköistämisestä ei tule merkittäviä katkoja junaliikenteeseen.
”Urakka vaatii erityisosaamista sekä erikoiskalustoa ja -materiaaleja, ja yhteensä rakennusvaiheessa hanke työllistää yhteensä noin 20 ammattilaista Virosta ja Suomesta. Virossa sähköradalle tulee 2x25 kV -sähköistysjärjestelmä, joka on käytössä myös Suomessa. Suurin osa Suomen henkilöliikenteestä kulkee sähkövetoisesti, joten meille on kertynyt runsaasti kokemusta kyseisestä sähköratajärjestelmästä”, kehitysjohtaja Tero Palosaari GRK Suomi Oy:n rataliiketoiminnasta kertoo.
Sopimuksessa merkittävää on myös se, että rakentamisen jälkeen kunnossapito siirtyy GRK:lle. Virossa rataverkon kunnossapitoa ei ole aiemmin merkittävästi ulkoistettu. Tilaajalla on mahdollisuus uusia kunnossapitosopimus neljä kertaa, ja jokainen kunnossapitojakso voi kestää viisi vuotta kerrallaan.
”Meillä on hyvää kokemusta Suomesta, jossa olemme vastanneet ratojen kunnossapidosta pääkaupunkiseudulla ja Lounais-Suomessa sekä sähköratakunnossapidosta Tampereen käyttökeskusalueella. Käytännössä GRK vastaa siitä, että rataverkko pidetään liikennekelpoisena koko ajan. GRK:n kunnossapitoon kuulu mm. ympärivuorokautinen päivystys, tarkastukset, määräaikaishuollot ja viankorjaukset”, kertoo Palosaari.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha ToimelaToimitusjohtajaGRK Infra Oyj
Puh:+358 40 594 5473juha.toimela@grk.fiTero PalosaariKehitysjohtajaGRK Suomi Oy, rataliiketoiminta
Puh:+358 40 658 5077tero.palosaari@grk.fiTietoja julkaisijasta
GRK
GRK rakentaa väyliä, teitä, raiteita ja siltoja. GRK on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa toimiva rakennusalan konserni. Liikevaihtomme oli vuonna 2021 yli 430 miljoonaa euroa. Työllistämme noin 1 000 ammattilaista.
GRK-konserniin kuuluvat emoyhtiö GRK Infra Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt GRK Suomi Oy Suomessa, GRK Infra AB Ruotsissa sekä GRK Eesti AS Virossa.
GRK:n ydinosaamiseen kuuluvat vaativien infrarakennushankkeiden toteutus, suurten hankkeiden projektinjohto sekä laaja-alainen radanrakennusosaaminen. Väylä-, taito- ympäristö- ja teollisuusrakentamisessa GRK tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta GRK Infra Oyj
GRK on valittu toteuttamaan merkittävää tieliikennehanketta Virossa, arvo noin 14 miljoonaa euroa23.4.2024 12:25:35 EEST | Tiedote
Viron liikennevirasto Transpordiamet on valinnut GRK:n toteuttamaan Tallinnan kehätiellä sijaitsevaa tieliikennehanketta. Projektin aikana GRK purkaa ja uudelleenrakentaa maantiesillan sekä rakentaa kehätielle uudet liittymät. Projekti alkaa kesällä 2024, ja rakennustyöt valmistuvat syyskuussa 2025. Urakan arvo on 13,8 miljoonaa euroa.
GRK jatkaa Uudenmaan ratojen kunnossapitoa11.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
GRK jatkaa radan päällysrakenteen ja turvalaitteiden kunnossapitoa Uudellamaalla. Väyläviraston ja Fintraffic Raide Oy:n kanssa solmittuun kunnossapitosopimukseen on sisältynyt mahdollisuus optiokauteen, jonka käytöstä on sovittu osapuolten kesken. Optiokauden myötä GRK jatkaa ratojen kunnossapitoa vilkkaalla Uudenmaan alueella 31.3.2027 saakka. Sopimuksen arvo on noin 56 miljoonaa euroa.
GRK jatkaa sähkörata- ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapitoa Tampereen alueella11.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
GRK jatkaa sähkörata- ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapitoa Tampereen käyttökeskusalueella. Väyläviraston kanssa solmittuun kunnossapitosopimukseen on sisältynyt mahdollisuus kahden vuoden mittaiseen optiokauteen, jonka käytöstä on sovittu osapuolten kesken. Optiokauden myötä GRK jatkaa kunnossapitoa 31.12.2026 saakka. Sopimuksen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa.
Turun raitiotien allianssihankkeen palveluntuottajat on valittu: GRK, NRC Group, Ramboll ja Sweco mukaan merkittävään kaupunkikehityshankkeeseen21.3.2024 08:02:47 EET | Tiedote
Turun Raitiotie Oy on valinnut 19.3. GRK Suomi Oy:n, NRC Group Finland Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Sweco Finland Oy:n muodostaman ryhmittymän Turun raitiotiehankkeen palveluntuottajaksi. Hankkeen alustava kokonaiskustannusarvio on noin 344 miljoonaa euroa.
GRK Infra Oyj:n vuoden 2023 tulos: Vahva kasvu ja kannattavuus vaikeassa markkinatilanteessa7.3.2024 09:02:02 EET | Tiedote
Tammi-joulukuu 2023 lyhyesti (IFRS): Liikevaihto kasvoi uuteen ennätykseensä, noin 21 prosenttia 546,2 (450,5) miljoonaan euroon. Oikaistu käyttökate oli 38,0 (26,3) miljoonaa euroa, eli 7,0 (5,8) prosenttia liikevaihdosta. Käyttökate oli 37,7 (24,4) miljoonaa euroa, eli 6,9 (5,4) prosenttia liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto oli 24,9 (13,7) miljoonaa euroa, eli 4,6 (3,0) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto oli 24,2 (11,4) miljoonaa euroa, eli 4,4 (2,5) prosenttia liikevaihdosta. Omavaraisuusaste oli 39,9 (41,9) prosenttia. Oman pääoman tuotto oli 24,3 (9,0) prosenttia. Nettovelaton, rahavarat 97,6 (43,0) miljoonaa euroa ja nettovelka -63,7 (-7,2) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi vahvasti ollen vuoden lopussa 568 (381) miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme