Gus Hall vannoi proletaarisen internationalismin nimiin

Gus Hall vannoi 1960-luvulla vakaasti proletaarisen internationalismin nimiin. Käsite toistui taajaan Hallin kielenkäytössä.                                                                           

- Proletaarinen internationalismi oli kuin koodisana, jota käyttämällä saattoi tunnustaa uskollisuutensa Neuvostoliitolle, kommunistisen maailman johtotähdelle, väitöskirjatutkija Tuomas Savonen sanoo.

Savonen tarkastelee väitöstyössään Gus Hallin (1910-2000) elämää ja poliittista linjaa 1960-luvun lopulle. Väitöskirjan ensimmäisessä osassa Savonen tarkastelee muun muassa Hallin varhaisia vuosia Pohjois-Minnesotan suomalaisalueilla ja hänen opintojaan Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa 1930-luvun alussa.

FBI solutti myyriä kommunistisen puolueen johtoon

Väitöskirjan toinen osa keskittyy 1960-lukuun ja tarkastelee Hallin toimintaa ja poliittista linjaa ennen muuta Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n tiedustelumateriaalin valossa. FBI onnistui Solo-tiedusteluoperaatiossaan soluttamaan kaksi niin sanottua myyrää CPUSA:n ylimpään johtoon, mistä he pystyivät toimittamaan FBI:lle yksityiskohtaista informaatiota Hallin toiminnasta ja poliittisesta ajattelusta. Myyrät välittivät FBI:lle myös tarkkaa tietoa Neuvostoliiton CPUSA:lle toimittamasta taloudellisesta tuesta, josta Hall pääsihteerinä otti oman osuutensa.

FBI julkaisi Solo-operaation vuosien 1958-68 dokumentit – yhteensä hieman yli 21 000 sivua – internetarkistossaan vuonna 2011.

Savonen tarkastelee tutkimuksessaan myös Hallin suhdetta Yhdysvalloissa 1960-luvulla nousseeseen uusvasemmistolaiseen New Left -liikehdintään. Suhde oli vaikea eikä CPUSA juuri hyötynyt yhdestä Yhdysvaltain historian voimakkaimmista vasemmistolaisuuden aalloista.

- New Leftin edustajat kokivat Neuvostoliiton kangistuneeksi ja byrokraattiseksi sortokoneistoksi, kun taas Fidel Castron ja Che Guevaran edustama vallankumouksellisuus ja toisaalta myös Kiinan kulttuurivallankumouksellisuus vetosivat heihin huomattavasti voimakkaammin.

Savosen mukaan Hallin neuvostomielinen linja havainnollistui selkeimmin Tshekkoslovakian miehityksen yhteydessä vuonna 1968.

- CPUSA oli yksi harvoista länsimaisista kommunistipuolueista, jotka hyväksyivät Neuvostoliiton johdolla tehdyn miehityksen. Hallin suoraviivaisen neuvostomyönteinen linja aiheutti puolueessa voimakkaita ristiriitoja ja johti muutamien näkyvien puolueaktiivien eroon.

Ensimmäisen siirtolaispolven ideologia

Väitöskirjassa sivutaan myös amerikansuomalaisen kommunismin vähittäistä hiipumista 1900-luvun mittaan. 1920-luvun alkupuolella amerikansuomalaiset olivat CPUSA:n suurin etninen ryhmä, mutta 1960-luvulle tultaessa amerikansuomalaisten rooli puolueessa oli – pääsihteeriä lukuun ottamatta – kuihtunut hyvin vähäiseksi.

- Amerikansuomalaiselle kommunismille oli ominaista, että se oli voittopuolisesti ensimmäisen polven siirtolaisten ideologia. Kovinkaan monet toisen polven siirtolaiset eivät omaksuneet vanhempiensa ideologiaa, vaan he sopeutuivat kivuttomammin kapitalistiseen järjestelmään, Savonen kertoo.

Lapualta Yhdysvaltoihin muuttaneiden Matti ja Sanna Halbergin poika oli tässä suhteessa poikkeus.

­- Paradoksaalisesti voisi sanoa, että kommunistisen puolueen pääsihteerinä Gus Hall toteutti omalla kohdallaan amerikkalaisen unelman kohoamalla minnesotalaisen pienviljelijän ja kaivosmiehen pojasta hyvin toimeentulevaksi New Yorkin esikaupunkiasukkaaksi, Savonen toteaa.    

FBI:n Solo-dokumenttien ohella Savosen tutkimus perustuu myös muun muassa hänen Yhdysvalloissa tekemiinsä entisten ja nykyisten kommunistien sekä Hallin sukulaisten haastatteluihin. Tutkimuksessa nojaudutaan myös New York Universityn amerikkalaiseen vasemmistoon erikoistuneen Tamiment-kirjaston arkistokokoelmiin. Yhdysvaltoihin tekemillään tutkimusmatkoilla Savonen liikkui Hallin jalanjäljillä New Yorkin lisäksi myös hänen synnyinseuduillaan Pohjois-Minnesotassa ja Ohion terästeollisuusalueilla, missä Hall vaikutti 1930-luvulla.

******

FM Tuomas Savonen väittelee 11.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Minnesota, Moscow, Manhattan - Gus Hall's Life and Political Line Until the Late 1960s". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 1, Unioninkatu 40.

Live stream

Live stream passcode: 507507

Vastaväittäjänä on dosentti Joni Krekola, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Kimmo Rentola.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Commentationes Scientiarum Socialium. Väitöskirjaa myy Tiedekirja, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki, tiedekirja@tsv.fi.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://scientiarum.fi/eng/publications/. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Tuomas Savonen
040 841 6211
tuomas.savonen@gmail.com