Museovirasto

Gustaf Retziuksen Suomessa 1873 tekemien tutkimusten kuva-aineistoa on hankittu Museoviraston kokoelmiin Ruotsista

Jaa

Museoviraston Kuvakokoelmiin on ruotsalaiselta keräilijältä ostettu professori ja antropologi Gustaf Retziuksen (1842–1919) Suomessa 1873 tekemien tutkimusten henkilökuvia, yhteensä 59 alkuperäistä lasinegatiivia sekä Retziuksen muistikirja. Retzius tunnetaan Suomessa parhaiten hänen täällä tekemistään fyysisen antropologian tutkimuksista ja niihin liittyvistä kallonmittauksista.

Vasemmalla 26-vuotias Maria Vilhelmina Flink Tammelasta kuvattuna vuonna 1873. Oikealla mahdollisesti 18-vuotias August Hermansson Messukylästä kuvattuna vuonna 1873. Yhdistetty kuva. Kuvat: Gustaf Retzius, Museovirasto.
Vasemmalla 26-vuotias Maria Vilhelmina Flink Tammelasta kuvattuna vuonna 1873. Oikealla mahdollisesti 18-vuotias August Hermansson Messukylästä kuvattuna vuonna 1873. Yhdistetty kuva. Kuvat: Gustaf Retzius, Museovirasto.

Gustaf Retziuksen alkuperäiset lasinegatiivit ja hänen tutkimusmatkallaan pitämänsä muistikirja kertovat osaltaan tuon ajan tutkimusintresseistä ja suhtautumisesta eri väestöryhmiin. Retziuksen apuna tutkimusmatkalla oli suomalainen ylioppilas Ernst Adolf Solin, joka myös avusti valokuvauksissa. Maaseudulla valokuvaus oli tuohon aikaan erittäin harvinaista ja kuvausprosessi muutenkin hidasta. Kuvissa esiintyy ainakin osittain arkoja ja kuvaukseen vastentahtoisestikin suhtautuvia ihmisiä.

Retziuksen muistikirjaan sisältyy paljon mielenkiintoisia havaintoja kulttuurista, ja hän piirsi siihen myös näkemiään esineitä ja rakenteita. Esimerkiksi saunassa käynti oli hänelle selvästi mieleen painunut kokemus. Hän kirjasi muistikirjaansa myös köyhästä torpasta hankkimansa pettuleivän koostumuksen: leivässä oli 1/3 ruista ja 2/3 pettua. Suurista nälkävuosista (1866–1868) ei ollut Retziuksen tutkimusmatkan aikana ehtinyt kulua kuin joitakin vuosia.

Retzius julkaisi Suomessa tekemiensä havaintojen ja mittausten pohjalta vuonna 1879 tutkimuksen Finska kranier jämte några natur- och litteratur-studier inåm några andra områden af finsk antropologi. Tutkimuksessaan Retzius kuvaili suomalaisten tyypillisiä piirteitä ja käytti lähdemateriaalina myös vuonna 1873 ottamiaan kuvia.

Retziuksen Karjalassa ja Hämeessä ottamat kuvat ovat merkittävä kokonaisuus varhaisia suomalaisista otettuja henkilökuvia, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on hyvä muistaa kuvia tulkittaessa ja käytettäessä. Retziuksen tutkimuslähtökohdat olivat nykypäivästä katsottuna rasistisia. Tutkimuksessaan hän ei pystynyt osoittamaan oikeaksi oletustaan suomalaisten ”mongolisesta” alkuperästä.

Aineisto on digitoinnin jälkeen tutkijoiden käytettävissä ensisijaisesti digitaalisena, ja se julkaistaan myös Finna-palvelussa.

Museoviraston kuvakokoelmat ovat osa Museoviraston hallinnoimaa Suomen kansallista kulttuuriperintöä ja kansallisomaisuutta. Kuvakokoelmien avulla pystytään kertomaan menneisyydestä ja luomaan tulkintoja historiasta. Museoviraston Kuvakokoelmat-yksikkö tallentaa, hoitaa, tutkii ja tuo yhteiseen käyttöön kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja. Kokoelmissa on yhteensä noin 20 miljoonaa eri tavoin tehtyä kuvaa.

Yhteyshenkilöt

Ismo Malinen, yli-intendentti, Kuvakokoelmat
0295 33 6382, ismo.malinen@museovirasto.fi

Hannu Häkkinen, intendentti, Kuvakokoelmat
puh. 0295 33 6103, hannu.hakkinen@museovirasto.fi

Kuvat

Vasemmalla 26-vuotias Maria Vilhelmina Flink Tammelasta kuvattuna vuonna 1873. Oikealla mahdollisesti 18-vuotias August Hermansson Messukylästä kuvattuna vuonna 1873. Yhdistetty kuva. Kuvat: Gustaf Retzius, Museovirasto.
Vasemmalla 26-vuotias Maria Vilhelmina Flink Tammelasta kuvattuna vuonna 1873. Oikealla mahdollisesti 18-vuotias August Hermansson Messukylästä kuvattuna vuonna 1873. Yhdistetty kuva. Kuvat: Gustaf Retzius, Museovirasto.
Lataa
Mahdollisesti 18-vuotias August Hermansson Messukylästä kuvattuna vuonna 1873. Kuva: Gustaf Retzius, Museovirasto.
Mahdollisesti 18-vuotias August Hermansson Messukylästä kuvattuna vuonna 1873. Kuva: Gustaf Retzius, Museovirasto.
Lataa
26-vuotias Maria Vilhelmina Flink Tammelasta kuvattuna vuonna 1873. Kuva: Gustaf Retzius, Museovirasto.

Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan tietojen mukaan Maria Flink oli syntynyt 8.6.1847 Tammelan Kuuston kylässä.
26-vuotias Maria Vilhelmina Flink Tammelasta kuvattuna vuonna 1873. Kuva: Gustaf Retzius, Museovirasto. Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan tietojen mukaan Maria Flink oli syntynyt 8.6.1847 Tammelan Kuuston kylässä.
Lataa
Muistikirjasta löytyy useita hyviä kuvasivuja. Tällä sivulla kerrotaan mm. pettuleivästä. “Vår Jantu (??) skaffade oss från ett närbeläget Torp en barkbrödkaka af 1/3 råg 2/3 bark. På ? Åren, då skörden varit god, har barkcoh nörbröd användning betydligt minskatt och man finner det blott ?? Undantag på fattigare torp. Vi fånge nu veta, att man från några gordar på andra sidan sjön...."
Muistikirjasta löytyy useita hyviä kuvasivuja. Tällä sivulla kerrotaan mm. pettuleivästä. “Vår Jantu (??) skaffade oss från ett närbeläget Torp en barkbrödkaka af 1/3 råg 2/3 bark. På ? Åren, då skörden varit god, har barkcoh nörbröd användning betydligt minskatt och man finner det blott ?? Undantag på fattigare torp. Vi fånge nu veta, att man från några gordar på andra sidan sjön...."
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Museovirasto avasi avustushaun museoille kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioihin – hae 14.6.2022 klo 15 mennessä4.5.2022 09:54:01 EEST | Tiedote

Avustukset museoille taiteilijoiden vuoden 2022 näyttelypalkkioiden kattamiseen ovat nyt haettavissa. Avustuksen ensisijaisena tavoitteena on huomioida kuvataiteilijoiden merkitys näyttelyn sisällön tuottajina ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada elantonsa taiteellisesta työstä. Avustuksia haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelun kautta.

Museovirasto jakoi avustuksia kulkuvälineille – avustuksia rautatiekaluston inventointiin ja digitointiin sekä 52-vuotiaan purjeveneen ja ilma-alusten restaurointiin3.5.2022 11:29:30 EEST | Tiedote

Liikenteen avustushakemuksia vuodelle 2022 saapui yhteensä 67. Kaikkiaan avustusta jaettiin 29 hankkeelle yhteensä 337 600 euroa. Avustuksilla varmistetaan arvokkaiksi luokiteltujen liikenteen kulttuuriperintökohteiden asianmukainen hoito ja käyttö sekä niihin liittyvän tietotaidon säilyminen.

Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus29.4.2022 14:21:51 EEST | Tiedote

Euroopan komissio myönsi Jyväskylän Seminaarinmäen kampukselle Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kokouksessaan eilen 28.4.2022. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus tuo esille Suomen ja Euroopan koulujärjestelmän merkitystä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana. Museovirasto koordinoi tunnuksen käyttöä sekä hakuprosessia yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme