Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Haahkakanta vähenee – petojen saalistus mitätöi ilmastomuutoksen tuomat hyödyt

Jaa

Haahka ei enää hyödy ilmaston lämpenemisestä, sillä lisääntyneet petomäärät vaikuttavat lajin pesintään entistä voimakkaammin. Tämä selittää haahkakannan viimeaikaista dramaattista vähenemistä.

Hautova haahka. Kuva: Bertille Mohring
Hautova haahka. Kuva: Bertille Mohring

Useilla lajeilla kylmyys rajoittaa pesinnän onnistumista. Monilla suomalaisilla lintulajeilla pesintä onnistuukin paremmin lämpimillä säillä. Aikaisempien tutkimusten valossa haahkan pesintä onnistui paremmin lämpimämpien talvien jälkeen, jolloin pesivät emot olivat paremmassa kunnossa.

Haahkan pesintämenestys kasvoikin Hangon Tvärminnen tutkimusalueella 1990-luvulta 2000-luvun alkuun saakka, mutta kymmenen viime vuoden aikana poikastuotto on täysin romahtanut lämpenevästä ilmastosta huolimatta. Tutkijoiden mukaan romahduksen takana on petojen lisääntynyt saalistus.

– Merikotkien, supikoirien ja minkkien saalistus vaikuttaa haahkan pesintään yhä voimakkaammin. Lajin pesiä tuhoutuu paljon jo haudontavaiheessa ja poikasia joutuu saaliiksi ennennäkemättömän runsaasti, kertoo 30 vuotta haahkatutkimusta tehnyt yliopistonlehtori Markus Öst Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitokselta.

Petojen saalistus vaikuttaa haahkan käyttäytymiseen

Merikotkakanta on kasvanut onnistuneiden suojelutoimien ansiosta. Merikotkat käyttävät ravinnokseen myös haahkoja. Merikotka on osa Suomen luontoa, mutta samoin haahkoja saalistavat vieraslajit supikoira ja minkki eivät kuulu Suomen alkuperäislajistoon. Tutkijoiden mukaan myös saalistajat ovat saattaneet hyötyä ilmaston lämpenemisestä alentuneen kuolleisuuden seurauksena.

Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset voivat peittyä lajien välisten vuorovaikutussuhteiden alle. Petojen saalistus ei pelkästään vaikuta haahkan pesintämenestykseen, vaan myös haahkojen käyttäytyminen on muuttunut saalistuspaineen myötä.

– Haahkojen keskimääräinen pesinnän ajoitus on selkeästi viivästynyt, kun ilmastonmuutoksen myötä lajin pesinnän pitäisi sen sijaan aikaistua, kertoo lintujen ilmastovaikutuksia tutkinut yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Viivästyminen johtuu siitä, että haahkat käyttävät entistä enemmän aikaa turvallisempien pesimäpaikkojen etsimiseen. Myös muutolta saapumisen ja pesinnän aloittamisen välinen ajanjakso on pidentynyt.

Osa haahkoista aloittaa pesinnän kuitenkin aikaisin, ja vaihtelu pesinnän ajoituksessa on lisääntynyt. Kun aikaisimpien pesijöiden poikaset ovat kuoriutumassa, myöhäiset pesijät ovat vasta harkitsemassa munintaa. Tutkijat arvelevat, että aika näyttää, onko pesinnän viivästyttäminen ja petojen välttelyyn panostaminen ajan mittaan parempi vaihtoehto haahkoille.

Ihminen voi myös auttaa haahkoja vaikuttamalla vieraspetoihin.

– Torjumalla supikoiria ja minkkejä vähennetään pesiviin naaraisiin kohdistuvaa saalistusta. Tämä on vaikuttanut myönteisesti Suomenlahden haahkakantaan, kertoo toimitusjohtaja Kim Jaatinen Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä.

Tutkimus on osa pitkään Hangossa jatkunutta haahkan pesimäbiologista tutkimusta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistonlehtori Markus Öst, Åbo Akademi, puh 040 503 6844, markus.ost@abo.fi
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, puh. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Toimitusjohtaja Kim Jaatinen, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, puh. 040 594 5186, kim@luontojariista.fi

Kuvat

Hautova haahka. Kuva: Bertille Mohring
Hautova haahka. Kuva: Bertille Mohring
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nyheter om krig och fred – nu är de finlandssvenska tidningarna från 1940-talet tillgängliga på webben17.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Nationalbiblioteket har digitaliserat och tillgängliggjort Finlands svenskspråkiga tidningar fram till slutet av 1940-talet. Satsningen är ett led i ett treårigt projekt där Nationalbiblioteket digitaliserar alla svenskspråkiga tidningar som publicerats i Finland. Projektet möjliggörs genom ett stöd på totalt 1,85 miljoner euro från åtta finlandssvenska fonder och stiftelser. Användarrättigheterna till materialet är överenskomna med Kopiosto.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme