Hyvinvointiala HALI ry

HALI esittää oman sote-mallinsa – hallituksen esitys veisi Suomea taaksepäin

Jaa

Hyvinvointiala HALI ry haluaa, että suomalaiset saavat hyvää hoitoa ja hoivaa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Tarvitaan yhteistyötä, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja jo olemassa olevien hyvien ratkaisujen säilyttämistä ja kehittämistä.

Lue HALIn ratkaisuista tarkemmin tästä

Soteväsymys painaa kaikkia, mutta huonoa esitystä ei saa viedä läpi. HALI katsoo, että tiistaina julkaistu hallituksen esitys ei täytä sote-uudistukselle asetettuja tavoitteitajotka ovat palvelujen parempi saatavuus, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja kustannustehokkuus. 

Helposti ajatellaan, että hallituksen esitys on vain hallintomalli. Se on kuitenkin vaarallinen luuranko, joka estää ja rajaa tulevien hyvinvointialueiden mahdollisuuksia toimia kuten nykyiset järjestäjät eli kunnat toimivat: ostavat palveluja yksityiseltä sektorilta, kun omat resurssit eivät riitä, tai kun ostettava palvelu on julkisen järjestäjän omaa palvelua parempaa tai kustannustehokkaampaa”, sanoo Eveliina VigeliusHALIn sotesta vastaava johtaja. 

Sote-palveluiden uudistamisen tulee tähdätä siihen, että laadukasta palvelua voidaan tarjota kaikille ja hoitoon ja hoivaan pääsee, kun siihen on tarve. Toinen tärkeä asia on tehdä uudistus tulevaisuuteen katsoen, kustannustehokkaasti. Sote-kustannukset ovat jo nyt karanneet käsistä ja väestö vanhenee. 

Hoidon ja hoivan tarve lisääntyy. Julkinen vai yksityinen -mittelöön ei ole mitään syytä, tarvitsemme kaikki tekijät ja resurssit meitä hoitamaan ja hoivaamaan. Uudistuksen pitää tarjota aitoja keinoja kustannusten kasvun hillintään, koska muutoin meillä ei ole tulevaisuudessa varaa hoitaa kaikkia”, sanoo Eveliina Vigelius.  

Mikä on hyvä sote-uudistus?  HALI tarjoaa ratkaisuksi kymmenen asian kohtaa:  

1. Tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Parhaaseen tulokseen päästään, kun yksityiset ja julkiset palveluntuottajat voivat toimia rinnakkain, molempien vahvuuksia hyödyntäen. Yritykset ja järjestöt ovat monessa asiassa edellä julkisia toimijoita, esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisessä ja prosessien kehittämisessä. Yksityisillä palveluntuottajilla on myös omaa erityisosaamista, esimerkiksi sosiaalipalveluissa. Järjestöjen tarjoama tuki tulee integroida tiiviiksi osaksi palveluprosesseja ja -polkuja.  

2. Vertailua ja tasapuolista valvontaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailun pitää olla paitsi avointa ja läpinäkyvää, myös mahdollista. Yksityisen ja julkisen palvelun vertailu vaatii, että järjestäjä, tulevaisuudessa hyvinvointialue tuntee julkisen palvelutuotantonsa kustannukset. Tällä hetkellä näin ei ole. Edelleen palveluiden valvonnan pitää olla yhdenmukaista ja kriteerien samat kaikille palveluntuottajille koko maassa.   

3. Palvelusetelin käyttöön tulee kannustaa nykyistä vahvemmin. Palvelusetelit ovat hyvä väline purkamaan jonoja, lisäämään asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja tukemaan pienten palveluntuottajien toimintaedellytyksiä. Asiakkaalla on oltava oikeus saada palveluseteli aina, kun julkinen toimija ei pysty tuottamaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista palvelua säädetyssä määräajassa.  

4. Laaja ja velvoittava hoito- ja hoivatakuu tulee ottaa käyttöön.   

  • Perusterveydenhuollossa viikon hoitotakuu on hyvä tavoite.    
  • Erikoissairaanhoidossa hoitotakuuaika on puolitettava. 
  • Lasten ja nuorten mielenterveyshoidon hoitotakuuajat on vähintään puolitettava.   
  • Suun terveydenhuollon osalta tulee turvata jokaiselle suomalaiselle riittävin väliajoin pääsy ennaltaehkäiseviin palveluihin.   
  • Ikääntyneellä on oikeus päästä nopeasti hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivan piiriin.  

5. Kela-korvauksia kehitettävä ja työterveyshuollon rahoitus pidettävä ennallaan. Kela-korvaus on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas väline parantaa palvelujen saatavuutta ja lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia. Jos pieneksi leikattuja Kela-korvauksia nostettaisiin, nykyistä useampi voisi valita yksityisen palveluntuottajan niin halutessaan, esimerkiksi jonotilanteen vuoksi. Työterveyshuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu kannattaa säilyttää nykyisellään. Työterveyshuoltoa ei rahoiteta verovaroin, joten sen työnantajien ja työntekijöiden käytännössä maksamaa rahoitusta ei edes voisi siirtää yhteiseen valtakunnalliseen sote-pottiin.    

6. Kansalaisjärjestöjen tuki kaikkien saataville. Hyvinvointialueiden tulee tarjota palveluohjauksen yhteydessä tietoa alueen järjestölähtöisestä auttamistoiminnasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, kuntien ja tulevien järjestäjien välillä, on oltava selviä ja järjestöjen rahoitus on turvattava. Pienille, monitarpeisille ja vaativaa erityisosaamista tarvitseville asiakasryhmille palveluja tuottavien järjestöjen toiminnan jatkuvuus on turvattava.    

7. Turvataan tarpeenmukaiset kuntoutuspalvelut. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat kaikista   kuntoutuspalveluista noin puolet. Kuntasektorilla kannattaa hyödyntää palveluseteleitä, henkilökohtaista budjettia ja ostopalveluja myös kuntoutuspalveluissa. Järkevää ei ainakaan ole pystyttää omaa palvelutuotantoa olemassa olevan ja hyvin toimivan yksityisen palvelutuotannon tilalle. Kelan asemaa vaativan lääkinnällisen, ammatillisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen sekä kuntoutuspsykoterapian järjestäjänä pitää vahvistaa, sillä näiden kuntoutujaryhmien palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuuta ei ole muualla.    

8. Digitaalisten ratkaisujen kehitystä tuettava. Yksityisillä palveluntuottajilla on kyvykkyyttä, ketteryyttä sekä nopeutta kehittää ja ottaa digitaalisia ratkaisuja käyttöön. Yrityksillä ja järjestöillä on laaja kirjo erilaisia chat- ja videovälitteisiä auttamisen tapoja, jotka tavoittavat merkittävän määrän avun tarpeessa olevia ihmisiä matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi Kela-korvauksilla voidaan kannustaa ihmisiä myös digitaalisten palvelujen piiriin. Lääkärien ja hoitajien chat- ja videovastaanottojen saatavuus on erittäin hyvä ja kustannukset merkittävästi perinteistä käyntiä pienemmät.   

9. Potilasdirektiivi toimeenpantava oikein. Potilasdirektiivi on toimeenpantava Suomessa oikein. Se sallisi suomalaisen hakeutua julkisen palvelun asiakasmaksun hinnalla yksityisen tai julkisen terveyspalveluntuottajan pakeille toisessa EU-maassa. Mikä tahansa sote-uudistus Suomessa tehdäänkin, direktiivin mukanaan tuomia muutoksia ei voi esityksen valmistelussa sivuuttaa. Lääkäriin pitää Suomessa päästä, jotta suomalaisille ihmisille ja yrityksille ei tule epätarkoituksenmukaisia kannusteita hakeutua pois Suomesta.   

10. Hyvinvointialan työlle on oltava riittävästi tekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan, puolet Suomen 350 000 sote-ammattilaisesta eläköityy vuosien 2012 – 2030 aikana. Samaan aikaan palveluiden tarve kasvaa nopeasti. Alan koulutusta ja toimenkuvia sekä muodollisia pätevyysvaatimuksia on kehitettävä joustavammiksi vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Ratkaisuja ovat koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen, muuntokoulutuksen ja lyhyemmän pätevöittävän koulutuksen kehittäminen, oppisopimuskoulutuksen tekeminen houkuttelevammaksi, työperäisen maahanmuuton edistäminen, perhevapaauudistus sekä maahanmuuttajien työllistymisen helpottaminen.  

Lisätiedot: 

Eveliina Vigelius
Johtaja / Hyvinvointiala HALI ry
puh. 044 511 4411 / eveliina.vigelius@hyvinvointiala.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Hyvinvointiala HALI ry
Hyvinvointiala HALI ry
Eteläranta 10
00130 HELSINKI

https://www.hyvinvointiala.fi

Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. HALI valvoo jäsentensä yhteisiä etuja ja neuvoo työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Sen 1550 jäsentä työllistävät 95 000 sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattilaista. HALI on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen. HALIn jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. www.hyvinvointiala.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hyvinvointiala HALI ry

Vetoomus hallitukselle: sote-ala on hädässä – ratkaisuja löytyy ja ne on otettava käyttöön4.12.2020 06:30:00 EETTiedote

Koronaviruksen torjuminen sosiaali- ja terveysalan yrityksissä ja järjestöissä aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia. Erityisesti kuntoutus- ja hoiva-alan toimijat kantavat nyt raskaita henkilöstökustannuksia turvallisuuden varmistamiseksi. Hyvinvointiala HALI ry ja Kuntoutusyrittäjät vetoavat hallitukseen: sote-ala tarvitsee oman korvaustyökalun helpottamaan vakavaa ahdinkoa. Omaehtoiseen karanteeniin asetetuista, koronatestiin pääsyä odottavista ja testitulosta odottavista työntekijöistä aiheutuvat kustannukset pitää korvata.

Kyselyn tulos: Suomalaiset hakeutuvat tulevaisuudessa entistä enemmän ulkomaille hoitoon27.11.2020 09:23:45 EETTiedote

Hyvinvointiala HALI ry:n ja asianajotoimisto Avancen teettämä kansalaiskysely osoittaa, että jos sote-uudistuksella ei pystytä nopeuttamaan hoitoon pääsyä, hakeutuvat suomalaiset entistä enemmän ulkomaisten terveydenhuoltopalveluiden piiriin. Ulkomaille ihmisiä kannustaa EU:n potilasdirektiivi, jonka idea on se, että unionin kansalaisilla on mahdollisuus hakeutua kiireettömään hoitoon missä tahansa EU-maassa ja, että kustannukset määräytyvät samalla tavalla kuin käytettäessä oman kotimaan julkista terveydenhuoltoa.

Asiakkaiden saatava tietoa sote-järjestöjen tarjoamasta tuesta – järjestäjälle välineitä laadun seurantaan6.11.2020 09:06:19 EETTiedote

Tiedote Hyvinvointiala HALI ry:n, Ensi- ja turvakotien liitto ry:n ja Suomen Sydänliitto ry:n webinaarista 6.11.2020. Webinaarissa keskustelemassa pääsihteeri Riitta Särkelä, pääsihteeri Tuija Brax terveyspalvelujen johtajan Hanna-Maija Kause. Aiheena järjestöje rooli sote-uudistuksessa. Linkki webinaariin: https://www.hyvinvointiala.fi/sote-uudistus/

Yksityiset palveluntuottajat nopeasti valmiita tekemään 25 000 koronatestiä päivässä23.10.2020 14:25:12 EESTTiedote

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi tänään Kansan Uutisissa, että valmistelu COVID-19-virusosoitustestien sairausvakuutuskorvauksen nostamisesta 150 euroon käynnistyy. Ministeri Pekosen mukaan korvaus tulee käyttöön sekä yksityisasiakkaiden Kela-korvauksissa että työterveyshuollossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että testien kustannuksia ei sisällytettäisi työterveyshuollon korvausten enimmäismäärään, jolloin korvaus työterveyshuollon järjestävälle työnantajalle on aina 150 euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme