Hallintovaliokunnan demarit: Hallituksen budjetti kurittaa kuntia satojen miljoonien edestä

- Vaikka kuntien tekemä tulos näyttää hyvälle, lähempi tarkastelu osoittaa että kunnat ovat joutuneet tekemään kipeitä leikkauksia talouden tasapainottamiseksi. Tilanne antaa aihetta huoleen: hyvästä tuloksesta huolimatta kuntien väliset erot säilyvät merkittävinä. Keskeinen syy heikoimpaan asemaan jääneiden kuntien taloustilanteeseen on hallituksen toteuttamat valtionosuusleikkaukset, muistuttaa valiokuntaryhmävastaava Sirpa Paatero. 

Vuonna 2019 kuntien valtionosuuksia pienentävät esimerkiksi 91 miljoonan VOS-indeksijäädytykset, lomarahaleikkausta vastaavan säästön kahdenkertainen leikkaus kustannustenjaon tarkistuksen kautta 59 miljoonaa, uusi 29 miljoonan kiky-leikkaus sekä erikoissairaanhoidon keskittämisen sekä omais- ja perhehoidon ja varhaiskasvatuksen ym. ennakolliset VOS-33 miljoonan leikkaukset. 

- Yhteensä valtionosuusleikkaus nousee 254 miljoonaan euroon. Verotulotasaukset eli kunnille valtiolta palautettava osuus verotuloista, tasapainottavat tilannetta osin. Samalla ne vääristävät tilannekuvaa. Tosiasia on silti, että valtionosuuksien leikkaustahti on jatkunut koko hallituskauden ajan vuodesta 2016 toteaa Joona Räsänen.

- On ongelmallista, että hallitus leikkaa kunnilta kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksesta koituvat säästöt kahteen kertaan. Ensin säästö leikattiin valtionosuuksista suoraan, ja nyt se leikataan valtionosuuksista jo toistamiseen kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Samalla tavalla ongelmallista on, että valtio vie ennakollisten valtionosuusleikkausten myötä rahaa kunnilta pois perustuen säästöpäätöksiin, joista vastaavia säästöjä ei kunnille ole syntynyt.

Talouden ripeä elpyminen on parantanut työllisyyttä, mutta työttömyys ei ole alentunut yhtä ripeästi. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkealla tasolla. Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja korkea työttömyys keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, joista osa on alueellisten kuntakokeilujen piirissä. Ne ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet erittäin hyviä tuloksia.

Kokeilualueilla yhteistyö eri toimijoiden kesken on kehittynyt suotuisasti ja toimintamallit ovat jo vakiintuneet. Erityisen merkittävää on vaikeasti työllistyvien tilanteen koheneminen kokeilualueilla. Kokeilulta on realistista odottaa jopa 10 000 pääasiassa pitkäaikaistyöttömän työllistämistä kahden seuraavan vuoden aikana.

- Tässä tilanteessa toimivia kokeiluja tulee jatkaa sen sijaan, että ne lopetettaisiin ja aiheutettaisiin tarpeeton ja työllisyyden edistämisen kannalta vahingollinen hallinnollinen myllerrys. Päätös kokeilujen jatkamisesta ei tuota lisäkustannuksia, vaikuttaa koko julkistalouteen myönteisesti sekä tehostaa muiden työllisyyspanostusten vaikuttavuutta, selvittää Mika Kari.