Hallituksen budjettiesityksessä ei näy tarvittavaa kunnianhimoa biotalouden kasvattamiseen

Työllisyystavoitteen nosto on hyvä tavoite, mutta keinovalikoima jää vajaaksi. Tärkeimpiä työllistämiskeinoja olisivat yrittäjyyden ja investointien edistäminen. MTK olisi toivonut hallitukselta lisää kunnianhimoa biotalouteen erityisesti hajautetun biokaasuntuotannon sekä metsätalouden vauhdittamisessa.

Suomen kestävän kasvun ohjelmaan jää paljon paikattavaa, jotta biotalouden mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Kansallisen elpymissuunnitelman laatimisessa on huolehdittava siitä, että ohjelma rakennetaan alueiden tarpeiden ehdoilla. Hallituksen kesäkuussa lupaama teemakokonaisuus, jolla edistetään digitaalisuutta, etätyötä ja monipaikkaisuutta jää hämärän peittoon. MTK uusii esityksensä vihreän talouden elpymiseksi, digitaaliseksi elpymiseksi sekä lähipalvelujen ja kriisinkestävän yhteiskunnan elvyttämiseksi.

MTK pitää tärkeänä, että hallitus lisää määrärahoja ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun mm. Metso- ja Helmi -ohjelmien kautta sekä 80 miljoonan euron kohdentamista maatalouden investointeihin, jotka vähentävät maatalouden ilmastopäästöjä ja lisäävät hiilinieluja. Hallitus ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon biotalouden koko potentiaalia talouden elpymisessä ja ilmastonmuutoksen ratkaisijana. Hallituksen budjettiesitys ei valitettavasti esittänyt pääomaa Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ensi vuodeksi, mikä heikentää mahdollisuuksia biotalouden kehittämiseen.

MTK on tyytyväinen siihen, että hallitus turvaa maataloustukien ja maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen vähintään nykytasolle. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kansallisessa toimeenpanossa täytyy kuitenkin huolehtia siitä, että Suomen ruoantuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistaminen mahdollistetaan. Suomen maatalous ei kestä lisävelvoitteita suhteessa kilpailijamaihin.

MTK on pettynyt siihen, että metsävähennystä ei nostettu. Metsien omistuksen siirtyminen ulkomaille on kiihtynyt, joten nyt tarvitaan kotimaista omistajuutta tukevia toimia. Myös puurakentamisen edistämiseen olisi tarvittu selkeämmin taloudellista panostusta ja sitoutumista, tutkimus ja viestintä eivät riitä.