Hallituksen kaavailemasta työnhakumallista tuli monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä

– Lainsäädännön valmistelun aikana hallituksen esitysluonnoksen sivumäärä on kasvanut samaa vauhtia monimutkaisen sääntelyn kanssa. Suuri huolemme on, miten tällaista sääntelyä käytännössä toimeenpannaan ja miten työtön tästä erilaisten velvoitteiden viidakosta selviää, Alli Tiensuu sanoo.

Mallia monimutkaistavat velvoittavat työtarjoukset, joita työvoimaviranomaiset voivat tehdä työnhaun kestettyä puoli vuotta, työnhakijan opiskellessa työvoimakoulutuksessa tai suorittaessa omaehtoisia opintoja.

– Ymmärrettävyyttä sotkevat erilaiset velvoitteet eri tilanteissa oleville työnhakijoille. Miten työnhakijalle lisäksi kerrotaan tarpeeksi selkeästi, mitkä työpaikat ovat työvoimaviranomaisten hänelle suosittamia ja mitkä velvoittavia?

Tiensuun mukaan byrokratia lisääntyy, kun työvoimaviranomaiset joutuvat selvittelemään, miksi työnhakija ei ole hakenut töitä, joita hänet oli velvoitettu hakemaan.

– Työnhakijan kannalta järjestelmä olisi huomattavasti motivoivampi, jos hän saisi itse valita, mitä työpaikkoja hakee. Työvoimahallinto ja tekoäly voisivat vinkata mahdollisimman paljon työpaikkoja, joista työnhakija itse valitsisi.

Työnhakijoiden velvollisuuksia kiristää myös määrällinen työnhakuvelvoite. Hallitus esittää työttömille velvollisuutta hakea pääsääntöisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Työnhakuvelvoitetta voidaan lieventää vain lainsäädännössä määritellyin perustein.

– Työnhakijoiden tilanteet vaihtelevat keskenään niin paljon, ettei kaikkea voida huomioida lainsäädännössä. Tämä voi johtaa osalle työnhakijoista kohtuuttomiin tilanteisiin. Siksi työnhakuvelvoitteeseen tulee jättää parempi mahdollisuus yksilölliseen harkintaan, Alli Tiensuu huomauttaa.

Hallitus esittää osana uutta mallia työvoimapalvelujen resurssien lisäämistä ja työttömyysturvan karenssien kohtuullistamista. Näitä ehdotuksia SAK pitää hyvinä.

– Hallitus haluaa työvoimapalveluita uudistamalla auttaa työttömiä löytämään nopeasti uutta työtä. Tämä on tietysti tärkeä tavoite.

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työttömiä tavataan erityisesti työttömyyden alussa tiheästi. Alkuhaastattelun jälkeen täydentäviä työnhakukeskusteluja olisi kahden viikon välein.

– Henkilökohtaiset tapaamiset ovat hyvä asia, mutta tapaamisista tulee aidosti olla apua työnhakijalle. Työnhakijoille tapaamisissa on tärkeintä niiden hyvä laatu eikä toteutunut määrä. On myös mahdollista, että työttömät kokevat kovin tiheät tapaamiset kontrolliksi avun sijaan.

Alli Tiensuu kysyy, voidaanko edes hallituksen esityksen mukaisella 70 miljoonan euron lisäresursseilla turvata massiivinen tapaamisten määrän lisääntyminen.

SAK:n ehdotukset työvoimapalvelujen kehittämiseksi

• Kaikki työttömät tavataan työttömyyden alussa kasvokkain ja heidän palvelutarpeensa arvioidaan.
• Varmistetaan yksilöllinen tuki: tarpeen mukaan työtön ohjataan hakemaan sovitun tavoitteen mukaan työpaikkoja, koulutukseen tai työkykyä tukevien palveluiden piiriin.
• Jokaiselle työttömälle nimetään omavalmentaja: työvoimapalveluissa työnhakijaa palvelee aina sama henkilö, joka auttaa työn hakemisessa.
• Omavalmentaja ja tekoälypohjainen digivalmentaja vinkkaavat työnhakijalle sopivista työpaikoista mahdollisimman paljon. Työnhakija itse päättää, mitä työpaikkoja hakee.
• Työtön ja omavalmentaja tapaavat alkutapaamisen jälkeen työttömän tarpeen mukaan, vähintään kolmen kuukauden välein, jos työttömyys pitkittyy.
  
  Lue lisää SAK:n kannustavasta työllistymisturvasta
  
  Lisätiedot: Työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu, puh. 043 824 5007.