Hallituksen tukipaketti oppimisen vajeen paikkaamiseen tulee tarpeeseen

Kevään poikkeusjärjestelyt aiheuttivat oppilaille ja opiskelijoille oppimisvajeen, jonka takia muun muassa oppimisen tuen tarve korostuu syksyllä entisestään. Hallituksen tänään julkistamasta lasten ja nuorten tukipaketista 70 miljoonaa osoitetaan perusopetukseen ja 14 varhaiskasvatukseen. Lisäksi 30 miljoonaa esitetään ammatilliseen koulutukseen mm. keskeyttämisvaarassa olevien opintojen ohjaamiseen ja näyttöihin ja 17 miljoonaa lukiokoulutukseen mm. opintojen kertaamiseen.

– OAJ:n tavoitteena oli saada lisäbudjetista yli 100 miljoonan euron kokonaisuus koronan koulutusvaurioihin. OAJ:n huhtikuisessa kyselyssä opettajat arvioivat, että etäjaksosta on aiheutunut suuria vaikeuksia yksittäisille oppijoille kaikille koulutusasteilla, mutta etenkin peruskoulussa ja toisella asteella, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka toteaa.

– OAJ kiittää hallitusta myös kuntien tukemisesta mittavalla 1,4 miljardin euron paketilla. Edellytämme, että kunnat hillitsevät nyt lomautushalujaan ja sitoutuvat koronan jälkien paikkaamiseen kaikin keinoin, Misukka vaatii.

Koulutuksen lisärahoitusta on jatkettava vuoden 2021 talousarviossa, josta hallitus päättää elokuun budjettiriihessä.

– Tukipaketin lisäksi hallituksen on tärkeää pitää kiinni koulutuksen riittävästä perusrahoituksesta ja aiemmin luvatuista lisäpanostuksista mm. opettajien palkkaamiseen. Esimerkiksi läheskään kaikkea ammatillista koulutusta ei voitu korvata etäopetuksella, koska oppimistilanteissa tarvitaan opettajan lähiohjausta sekä koneita ja välineistöä. Aiheutunutta osaamisvajetta on paikattava niin, että ammattiosaamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät, Misukka muistuttaa. 

– Hallituksen päätös tuli verrattain myöhään kevätlukukauden jo päätyttyä. Tukipaketin suuruusluokka on nyt onneksi koulutuksen järjestäjien tiedossa ja syksyn toimia voidaan suunnitella. Konkreettisten jakopäätösten on oltava nyt nopeita heti eduskunnan saatua käsiteltyä lisätalousarvion. Vain siten voidaan varmistaa, että lisärahoitus on käytössä jo ensi syksynä.

– Rahat on kohdennettava nimenomaan oppimisen vajeen paikkaamiseen. Käytännössä se merkitsee pienempiä opetusryhmiä, jotta opettajalla on aikaa kohdata oppija ja kartoittaa, missä kohtaa oppimisessa on aukkoja. Tarvitaan tukiopetusta, jakotunteja, henkilökohtaista ohjausta ja tukea, Misukka selventää.

Myös korkeakoulut saivat 120 milj rahoitusta lisätäkseen nopeutetulla aikataululla opiskelijapaikkoja ja avoimeen korkeakoulutarjontaan. Korkeakoulut ovat ilmoittaneet olevansa tähän valmiita, koska nuorten työttömyys ja sitä myötä opintojen kysyntä ovat kasvaneet. Myös osaamistason lasku on luonut painetta lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Korkeakoulujen rooli kasvun tukemisessa otettiin esityksessä hyvin huomioon panostamalla tki-rahoitukseen eri tavoin.