SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Hallitusohjelmassa sovittu selvitys kansanterveyttä edistävästä verosta vaarassa jäädä tyhjäksi kirjaukseksi

Jaa

Hallitusohjelmassa sovitun kansanterveyttä edistävän veron selvittäminen etenee hitaasti. Asia kokosi yhteen huolestuneita terveyden ja ravitsemuksen asiantuntijoita, päättäjiä sekä järjestökenttää SOSTEn järjestämään keskustelutilaisuuteen. Puheenvuoroissa nousi esiin huoli siitä, ettei laajapohjaisemman veron selvittelyä välttämättä ehditä tälläkään hallituskaudella edes käynnistää. Lisäksi korostettiin ravitsemuksen ja kansanterveyden asiantuntemuksen saamista mukaan veroasiantuntijoiden rinnalle valmistelemaan uudenlaista laajempaa veroa, joka ohjaisi kulutusta ja tuotekehitystä.

Valtiosihteeri Eila Mäkipää sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä kansanedustaja, eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkoston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen totesivat kommenttipuheenvuoroissaan, että jo useamman hallituksen ohjelmaan kirjattu veron valmistelu on edennyt hitaasti. Tämä siitäkin huolimatta, että myös kansainväliset asiantuntijat puoltavat fiskaalisia keinoja kulutuksen sekä tuotekehityksen ohjaamiseksi terveellisempään suuntaan. Kansalaiskyselyiden perusteella suomalaiset puoltavat erityisesti sokeriin kohdistuvaa veroa[1].

Keskusteluun osallistuivat myös kansanedustajat Merja Kyllönen ja Mia Laiho sekä Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski sekä sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että laajemman veron valmistelun osalta selkeä päänavaus pitäisi saada aikaiseksi vielä tällä hallituskaudella. Laajapohjaisella elintarvikkeisiin kohdistuvalla terveysverolla olisi sekä kansanterveydellisiä että kansantaloudellisia vaikutuksia. Ihmetystä herättikin, miten huonosti tällaisen veron jopa noin 500 miljoonan euron verokertymään on tartuttu.

Puheenvuoroissa korostettiin, että uudenlaisen veron valmisteluun tarvitaan sekä vero- että terveysosaamista, jotta työ etenisi laajapohjaisen terveysveron suuntaan eikä jäisi vain virvoitusjuomia koskevaksi. Muiden maiden malleja voidaan tarkastella, mutta vaikuttavan veron toteuttamiseksi on ymmärrettävä, mitä ja millaista ruokaa suomalaiset syövät. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja verojen miettimistä uudella tavalla.

Useimmat puhujat olivat sitä mieltä, että työ olisi helpoin aloittaa hallitusohjelmassakin mainitusta sokerista esimerkiksi porrastettuna ainesosaperusteisena verona. Veron valmistelussa voidaan hyödyntää yhdeksän vuotta sitten tehtyä sokeriverotyöryhmän selvitystä, jossa tuolloin tunnistetut esteet veron toteuttamiselle ovat EU-lainsäädännön kehityksen myötä jo poistuneet.

Tilaisuuden puheenjohtaja, professori Pekka Puska nosti loppupuheenvuorossaan esiin kaikkien puhujien esittämän tarpeen kiirehtiä valmistelun edistämistä. Nyt käynnistynyt juomien valmisteveron viilaus on kansanterveydellisiltä vaikutuksiltaan pientä hienosäätöä. Veropohjan laajentamiseen tarvitaan terveysasiantuntijoiden ottamista mukaan veron valmisteluun.

[1] SOSTE/Taloustutkimus: 58% sokeriveron puolella

SOSTE järjesti 30.3.2022 Pyöreän pöydän keskustelun otsikolla ’Terveempi Suomi: miten varmistetaan, että valmisteilla oleva elintarvikkeiden vero edistää myös kansanterveyttä?’ Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomen Coca-Colan kanssa.

Pyöreä pöytä oli jatkoa viime vuonna pidetylle keskustelutilaisuudelle siitä, miten Suomeen saataisiin terveellisempiin ruokavalintoihin ohjaava vero. Myöhemmin syksyllä hallitus päätti käynnistää ohjelmaansa kirjatun ’esimerkiksi sokeriin kohdistuvan kansanterveyttä edistävän veron’ valmistelun. Valmistelun aloitus nosti toiveita asian etenemisestä vihdoin, mutta valmistelutyön käytännön toteutus ei lunasta odotuksia.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 240 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosiaalibarometri: Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ vaarassa hyvinvointialueilla – osa ihmisistä jäämässä katveeseen12.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Sosiaalibarometrin 2022 mukaan peräti kolmannes kuntien sote-johtajista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreista näkee riskin, että joidenkin väestöryhmien hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ heikkenee hyvinvointialueiden käynnistyessä. 2023 alussa vastuu hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Vastaajien mukaan vastuunjako ja yhteistyön rakentuminen käytännössä ovat vielä epäselvät.

Järjestöbarometri 2022: Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat huolissaan riippumattomuudestaan – “Riippumaton kansalaisyhteiskunta on demokratian ja avoimen yhteiskunnan perusta”9.4.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä 71 prosenttia on huolissaan järjestöjen autonomian tulevaisuuden näkymistä. Vaikka nykytilanne nähdään varsin hyvänä, selvä enemmistö järjestöistä tunnistaa autonomiaansa eli riippumattomuuttaan uhkaavia riskejä. Tieto käy ilmi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tammi-helmikuussa tekemän Järjestöbarometri-kyselyn ennakkotiedoista. Järjestöbarometri 2022 julkaistaan lokakuussa.

SOSTE vaatii hallitusta kiirehtimään sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistusta5.4.2022 19:13:22 EEST | Tiedote

Suomen hallitus valmisteli tulevien vuosien taloutta erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa myös Suomeen elinkustannusten, kuten energian, ruuan ja liikkumisen kallistumisella, sekä henkisen kuormituksen kasvulla ja kriisinsietokyvyn koettelemuksilla. Viime vuoden leikkauspäätösten ja 370 miljoonan euron julkisen talouden leikkauksien lisäksi julkista taloutta elvytetään niin, että talouspolitiikan yleisviritys on aiheellisesti ja tarkoituksenmukaisesti elvyttävä vuonna 2023. “On hyvä, että hallitus onnistui tasapainottamaan julkista taloutta kriisin keskellä, ja rohkeasti myöskin päätti suurista menopäätöksistä, jotka varmistavat suomalaisten terveyden ja turvallisuuden”, korostaa SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen. SOSTE on erittäin tyytyväinen hallituksen päätökseen tehdä sosiaaliturvaetuuksiin aikaistettu indeksikorotus. Päätöksellä helpotetaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten talouskurimusta. ”SOSTEn keskeiset viestit rii

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme