Hämeen ammattibarometri: Työvoimapulaa potevien ammattien määrä kasvanut korona-aikana
Pula osaavasta työvoimasta jatkuu sosiaali-, terveys- ja opetusaloilla, teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös monissa muissa ammateissa. ICT-alan ammateista muun muassa sovellusohjelmoijat ja sovellussuunnittelijat ovat olleet pula-ammattien kärkipäätä jo useammassa arviossa. Uusia ammatteja Hämeen listalla ovat esimerkiksi kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta), laskentatoimen erityisasiantuntijat ja tilintarkastajat sekä metsurit ja metsätyöntekijät. Ammattibarometrin mukaan suurin pula osaavasta työvoimasta on sosiaalityön erityisasiantuntijoiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien, lähihoitajien, yleislääkäreiden, kuulontutkijoiden ja puheterapeuttien sekä sovellusohjelmoijien tehtävissä.
Monissa ammateissa työmarkkinatilanne vaihtelee seutukunnittain, mutta esimerkiksi sosiaalityön erityisasiantuntijoista, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista, lähihoitajista, yleislääkäreistä, kuulontutkijoista ja puheterapeuteista, psykologeista, puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjistä, rakennusinsinööreistä, konetekniikan erityisasiantuntijoista, sähkö- ja automaatioinsinööreistä, lastentarhanopettajista ja rakennusalan työnjohtajista on pulaa koko Hämeen alueella.
Työvoiman ylitarjontaa arviointiin olevan 28 ammatissa. Määrä kasvoi hieman, sillä syksyn arviossa ammatteja oli 26 ja vuotta aiemmin 23. Työvoiman ylitarjontalistalla muutokset ovat olleet vähäisiä. Koronatilanteen vaikutukset kuitenkin näkyvät. Sekä nyt tehdyssä arviossa että syksyn 2020 arviossa listalle nousi uusia ammatteja. Nyt listalle nousivat muun muassa avustavat keittiötyöntekijät, baarimestarit ja tarjoilijat ja syksyllä listalle nousseet hotellin vastaanottovirkailijat, kahvila- ja baarimyyjät, kampaajat ja parturit, linja-autonkuljettajat sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät ovat edelleen mukana. Eniten ylitarjontaa työvoimasta on edelleen yleissihteerin ammatissa.
Lähitulevaisuuden tilanteesta Hämeessä arvioitiin, että rekrytointitarpeet kasvavat esimerkiksi yleislääkäreiden, puutarhureiden, kasvihuoneviljelijöiden- ja työntekijöiden, työnvälittäjien, psykologien, lähihoitajien, sovellussuunnittelijoiden, rakennusinsinöörien, konetekniikan erityisasiantuntijoiden, sähkö- ja automaatioinsinöörien, sovellusohjelmoijien sekä sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammateissa. Kaikkiaan ammatteja arvioitiin olevan 20.
Miten ja miksi ammattibarometri tehdään?
Ammattien työmarkkinanäkymien arvio tehdään TE-toimistoissa. TE-toimiston virkailijat arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin. Hämeessä arviointiin osallistuu myös yhteistyötahoja.
Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat arvionsa työnantajilta ja työnhakijoilta haastattelujen ja työnantajakäyntien kautta saamiinsa tietoihin sekä mm. barometrien ja seurantajärjestelmien tietoihin.
Ammattibarometriarvioinnilla pyritään parantamaan avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista sekä edistämään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.
Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään syksyllä 2021.
Lisätietoja: Hämeen ELY-keskus: Sanna Paakkunainen puh. 0295 025 159, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Avainsanat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Päijänne tulvii – ranta-asukkaiden kannattaa varautua2.5.2024 12:33:25 EEST | Tiedote
Päijänteen vedenpinta on nousussa ja saavuttaa huippunsa kesäkuun aikana. Pinnan odotetaan nousevan nykyisestä vielä noin 40 senttimetriä. Ranta-asukkaiden on syytä varautua tulvan nousuun siivoamalla veden mukana helposti lähtevä irtaimisto rannoilta sekä varmistaa laiturien ja veneiden kiinnitykset. Myös muilla Päijät-Hämeen järvillä vedenkorkeus voi nousta poikkeuksellisiin lukemiin.
Rakennusten purkamiselle on vaihtoehtoja – kun ne vain selvitetään24.4.2024 11:27:01 EEST | Tiedote
Purku-uhan alle joutuu jatkuvasti monenlaisia ja yhä nuorempia rakennuksia, kun niiden käyttötarve lakkaa ja korjausvelka kasvaa. Tapaustutkimukset Hämeessä tekivät näkyväksi, ettei kaavoituksen yhteydessä olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä välttämättä selvitetä lainkaan.
Lomautusten määrän kasvu taittui Hämeessä24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueella oli maaliskuun lopussa 19 897 työtöntä työnhakijaa, mikä on 12,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä väheni helmikuusta 2,4 prosenttia. Työttömyysjaksoja alkoi maaliskuussa 2 550 kappaletta, mikä on 24,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen23.4.2024 07:55:00 EEST | Tiedote
Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet pysyivät kuitenkin tavanomaisten kevättulvien tasolla. Nyt kevättulvien huippu on jo ohitettu. Järvien jäät ovat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Pohjavedenpinnat ovat reilusti yli ajankohdan keskimääräisen tason. Talousvesikaivoissa tulee näillä näkymin hyvin riittämään vettä kesällä.
Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2023 – alueelliset päästöt ovat laskussa, mutta hiilineutraaliuden saavuttamisessa riittää vielä tekemistä19.4.2024 10:31:16 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuosien 2005–2022 välisenä aikana 38 prosenttia. Keskimäärin päästövähenemä on ollut noin 70 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia (kt CO2-ekv) vuodessa. Tahtia on kirittävä tulevina vuosina noin 86 kilotonnin tasolle, että alueen päästötase olisi linjassa kansallisiin ilmastotavoitteisiin nähden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme