Hämeen linnaan luodaan pohjolan humiseva metsä – uusi näyttely kertoo metsiemme kuninkaallisista

Metsien kuninkaalliset -näyttely kertoo suomalaisten tuhatvuotisesta suhteesta karhuun, hirveen, suteen ja ilvekseen. Nelikkoa on pelätty ja kunnioitettu, mutta myös metsästetty ja kuvattu niin koriste- kuin käyttöesineissä. Eläinten osia on pidetty taikaesineinä ja ne ovat seikkailleet lukuisten satujen päähenkilöinä.

Näyttelyn pohjana ovat Suomen kansallismuseon laajat kokoelmat ja Museoviraston arkeologiset kokoelmat. Yksi näyttelyn vanhimmista esineistä on Säkkijärven hirvenpää, jonka rinnalla nähdään vain noin kuukausi sitten Kuusamosta löytynyt erittäin harvinainen kivestä työstetty hirvenpääkirves.

Kuusamon hirvenpää muistuttaa Säkkijärven hirvenpäätä jopa niin läheisesti, että näyttelyssä vierekkäin nähtävät hirvenpäät saattavat hyvinkin olla saman kivisepän tekemiä, molemmat ajoittuvat kivikauden lopulle 2000-luvulle tai 1000-luvun alkuun eaa. Uutta löytöä voidaan pitää sekä esteettiseltä että tekniseltä toteutukseltaan yhtenä tämän vuosituhannen huomattavimmista Suomen alueelta tehdyistä löydöistä.

Metsien kuninkaalliset yhä merkityksellisiä

Karhuun, suteen, hirveen ja ilvekseen on aina liitetty erityistä voimaa, ja ne ovat osa mytologiaa ja uskomuksia yhä edelleen.

Niille on myös kehitetty lempinimiä, joista lukuisat ovat yhä käytössä. "Jäänmurtajien tai Susijengin kaltaisten voimaa merkitsevien nimien lisäksi suomen kieltä ovat värittäneet sananlaskut ja sanonnat kuten tavaran katoaminen hukkaan sekä monipuoliset kiertoilmaukset. Aikoinaan niitä keksittiin, koska ajateltiin eläimen nimen lausumisen kutsuvan eläimen esiin”, näyttelytuottaja Emma Eskola Suomen kansallismuseosta kertoo.

Näyttelyyn on koottu tapoihin ja perinteisiin liittyvää esineistöä. Näyttelyssä voi ihmetellä esimerkiksi korvapulikoita ja silmälappuja, joita käytettiin peijaisissa, jotta eläin ei saisi tietää kuka sen tappoi. Peijaisia, kuten osaa muistakin perinteistä vietetään edelleen, vain niiden merkitys on muuttunut. Entisaikaan ne sisälsivät uskonnollisia rituaaleja, joiden tavoitteena oli lepyttää kaadetun eläimen sielua.

Myös näyttelyssä nähtävien eläinten osien, kuten karhun hampaiden ja kynsien ajateltiin sisältävän erityistä voimaa. Niitä käytettiin suojaavina amuletteina aina rautakaudelta 1800-luvulle. Vyöhön ripustettiin hampaita ja tyynyn alle piilotettiin kynsiä pahan ehkäisemiseksi.

”Toisaalta karhu on nelikon ainoa, joka lelumaailmassa on saanut söpömaineen nallekarhujen kautta. Tätä juhlitaan näyttelyn nallekarhu-kavalkadissa”, Eskola kertoo.

Lähes kolmimetrinen männynkäpypalttoo ja kohti katsovat eläimet

Kivikautisten kalliomaalausten tavoin metsien kuninkaalliset kiehtovat taiteilijoita edelleen. Näyttelyssä esillä olevan kuvanveistäjä, ympäristötaiteilija Jenni Tieahon taiteen lähtökohdat löytyvät metsätarustosta ja suomalaisesta mytologiasta. Suurikokoisten teosten materiaaleina on käytetty muun muassa pajua, tuohta ja lähes kolmimetrinen männynkäpypalttoo on koostettu kävyistä.

Lisäksi nähdään 26-vuotiaan Ossi Saarisen luontovalokuvia, jotka sosiaalisessa mediassa ovat keränneet valtavaa suosiota. Saarinen kuvaa hämmästyttävän lähelle tulevissa teoksissaan metsän asukkeja niiden omassa ympäristössään, eläimet tuntuvat katsovan suoraan kohti.

Näyttelyn ajaksi Hämeen linnaan luodaan hämyisä metsä ja tuulen humina. ”Näyttely on vahvatunnelmainen. Toivomme, että se ilahduttaa ja auttaa löytämään metsän asukkaiden merkityksellisyyden uudella tapaa”, Suomen kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen sanoo.

Metsien kuninkaalliset -näyttely on tarkoitettu kaikenikäisille, jokaiselle satuja lukeneelle ja kaikille uskomuksista ja mytologiasta viehättyneille.

Näyttelyyn on saatu lainaan myös esineitä Suomen metsästysmuseolta, Luomukselta, Ruoveden kunnalta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.