Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen
Sääennusteiden mukaan lämpötila pysyy selvästi ajankohdan tyypillistä kylmempänä ainakin tämän viikon ajan, mahdollisesti koko maaliskuun ajan. Mikäli sulanta jakautuu pitkälle jaksolle etelän kevättulvahuiput jäänevät pääosin keskimääräisiksi tai sitä pienemmiksi. Jos taas lunta saadaan vielä reilusti lisää ja lumet sulavat kerralla, keskimääräistä suuremmat kevättulvat ovat mahdollisia.
Kokemäenjoen vesistöalueen luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa. Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hieman maaliskuun alkupuolen keskimääräisiä tasoja korkeammalla. Esimerkiksi Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä.
Myös Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Päijänteen vedenkorkeus on noin 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeus on hitaassa laskussa. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee vielä 15-25 cm, ennen kuin vedenkorkeus lähtee taas huhtikuussa nousuun. Juoksutusta Kalkkisesta on viime viikkoina kasvatettu, ja Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.
Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa Vesi.fi -palvelussa: sijaintipaikkani vesitilanne.
Pohjavedet ovat Hämeessä yhä laskussa
Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet alkuvuoden aikana hienoisessa laskussa, mutta ovat silti vielä ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa.
Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun tammikuun alussa ja ovat siitä lähtien laskeneet vain noin 20 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla noin 15 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat pysyneet lähes koko talven samalla tasolla. Viimeisen kuukauden aikana laskua on ollut vain muutaman senttimetrin. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Pernunnummella aivan keskimääräisellä tasolla.
Pohjavedet ovat Hämeen pohjavesiasemilla 40–60 senttimetriä alempana kuin maaliskuussa 2020. Tuolloin pohjavedet olivat ennätyksellisen korkealla, sillä pohjavettä muodostui viime vuonna koko talven ajan roudan puuttumisen takia.
Pohjaveden pinnat ovat näin kevään kynnyksellä hyvällä tasolla. Pohjavedenpinnat nousevat vielä keväällä lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään ja pohjavedeksi, joten talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.
Jääpeitteen paksuus on pysynyt ennallaan Etelä-Suomessa
Etelä-Suomen havaintopaikoilla jäänpaksuus vaihtelee 25-35 cm ja keskisessä Suomessa 35-55 cm välillä. Etelä-Suomessa jääpeitteen paksuus on pysynyt pääsääntöisesti ennallaan, Keski- ja Pohjois-Suomessa jääpeitteen paksuuntumiselle on ollut tyypillistä kohvajääkerroksen vahvistuminen. Jäällä liikuttaessa on varmistauduttava sen kantavuudesta omalla kulkureitillä, ja huomioitava, että kevätauringon lämmittäessä jääpeitteen kantavuus voi muuttua lyhyelläkin matkalla ja päivän aikana. Yöpakkasten jälkeen aamulla kantava jää voi iltapäivällä auringonpaisteessa heiketä petollisesti jään puikkoontuessa.
Tuoreimmat havainnot löytyvät mm. vesi.fi:n jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. SYKE ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti samankin järven eri kohdissa ja eri vesistöissä.
Alla olevassa taulukossa on näkyvissä Hämeen alueella mitatut jäänpaksuudet 10. ja 11.3.2021. Seuraava mittauspäivä on 20.3.2021.
|
Havaintopaikka |
Mittauspäivä |
Jäänpaksuus cm |
Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta |
Teräsjää cm |
Havainto-jakso |
|
Jääsjärvi, Hartola |
10.03.2021
|
44 |
-5 |
22 |
1961-2020 |
|
Kuivajärvi, Saari, Tammela |
10.03.2021
|
28 |
-17 |
8 |
1961-2020 |
|
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret |
10.03.2021
|
40 |
-5 |
21 |
1970-2020 |
|
Päijänne, Tehin selkä |
10.03.2021 |
49 |
6 |
32 |
1961-2019 |
|
Pääjärvi, Lammi |
11.03.2021
|
32 |
-11 |
18 |
1978-2020 |
Taulukko: Jäänpaksuuden Hämeen havaintopaikoilla 10. ja 11.3.2021.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158
Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225
Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230
Tiedotus:
Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Työttömyyden kasvu vuositasolla hidastunut Hämeessä23.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueen kuntien työllisyyspalveluissa oli marraskuun lopussa 21 990 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 063 henkilöä enemmän (+10 %) kuin vuotta aikaisemmin ja 323 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna 1 431 henkilöä. Lomautettujen määrä on vähentynyt vuodentakaisesta 487 henkilöllä (-25 %). Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen marraskuun työllisyyskatsauksesta.
Uusia EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita valittu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen – ELY-ajan viimeiset rahoituspäätökset 13 hankkeelle19.12.2025 14:55:59 EET | Tiedote
ELY-keskus on valinnut rahoitettavaksi 13 uutta hanketta Hämeen maaseudun kehittämiseksi. Rahoitusta suunnataan esimerkiksi laajakaistahankkeisiin, pyörämatkailun kehittämiseen, suureen viljelijöiden biokaasuhankkeeseen ja ympäristötekoihin. Ensi vuonna ELY-keskusten sijaan maaseutua kehittävät elinvoimakeskukset yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Hämeen ELY-keskuksen rahoitusvuosi oli toimintaympäristöltään haastava, mutta tulevaisuuteen uskova16.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen viimeinen rahoitusvuosi kuvastaa hyvin sekä vallitsevaa geopoliittista epävarmuutta, että talouden haastavaa tilaa. Rahoitukset eri instrumentteja vertaillen vähenivät edellisvuosiin verrattuna. Vuoden 2025 rahoituskatsaus on Hämeen ELY-keskuksen viimeinen, ja jatkossa elinvoimakeskukset julkaisevat tietoa myöntämistään rahoituksista.
Hämeenlinnassa Kaloisten silta avataan liikenteelle 23.12.202510.12.2025 14:07:00 EET | Tiedote
Sillan viimeistelytyöt jatkuvat keväällä 2026.
Carbon2X-hankkeen YVA-menettely on alkanut9.12.2025 11:21:56 EET | Tiedote
NG Nordic Finland Oy on toimittanut Hämeen ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman (YVA-ohjelman) suunnitteilla olevasta Carbon2X-tuontantolaitoshankkeesta, jossa hiilidioksidia muunnetaan biohajoaviksi muoveiksi. Uusi laitoskokonaisuus sijoittuisi nykyisen NG Nordic Finland Oy:n Riihimäen laitosalueen välittömään läheisyyteen, joko kokonaan Riihimäen alueelle tai osin Riihimäen ja osin Hausjärven alueille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
