Hämeen ELY-keskus

Hämeen vesitilanne on talvisen rauhallinen

Jaa

Lauha viikonloppu on saanut virtaamat hienoiseen kasvuun, mutta ennusteen mukainen sään viileneminen kääntää jokien pinnat taas laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräisiä tasoja tai jonkin verran keskimääräisiä tasoja korkeammalla. Pohjavedet ovat Hämeessä yhä laskussa. Jäällä liikuttaessa on syytä olla varovainen ja varmistettava jään kantavuus kulkureitillä.

Sääennusteiden mukaan lämpötila pysyy selvästi ajankohdan tyypillistä kylmempänä ainakin tämän viikon ajan, mahdollisesti koko maaliskuun ajan. Mikäli sulanta jakautuu pitkälle jaksolle etelän kevättulvahuiput jäänevät pääosin keskimääräisiksi tai sitä pienemmiksi. Jos taas lunta saadaan vielä reilusti lisää ja lumet sulavat kerralla, keskimääräistä suuremmat kevättulvat ovat mahdollisia. 

Kokemäenjoen vesistöalueen luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa.  Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hieman maaliskuun alkupuolen keskimääräisiä tasoja korkeammalla. Esimerkiksi Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. 

Myös Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Päijänteen vedenkorkeus on noin 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeus on hitaassa laskussa. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee vielä 15-25 cm, ennen kuin vedenkorkeus lähtee taas huhtikuussa nousuun. Juoksutusta Kalkkisesta on viime viikkoina kasvatettu, ja Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. 

Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa Vesi.fi -palvelussa: sijaintipaikkani vesitilanne.

Pohjavedet ovat Hämeessä yhä laskussa

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet alkuvuoden aikana hienoisessa laskussa, mutta ovat silti vielä ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. 

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun tammikuun alussa ja ovat siitä lähtien laskeneet vain noin 20 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla noin 15 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat pysyneet lähes koko talven samalla tasolla. Viimeisen kuukauden aikana laskua on ollut vain muutaman senttimetrin. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Pernunnummella aivan keskimääräisellä tasolla.  

Pohjavedet ovat Hämeen pohjavesiasemilla 40–60 senttimetriä alempana kuin maaliskuussa 2020. Tuolloin pohjavedet olivat ennätyksellisen korkealla, sillä pohjavettä muodostui viime vuonna koko talven ajan roudan puuttumisen takia. 

Pohjaveden pinnat ovat näin kevään kynnyksellä hyvällä tasolla. Pohjavedenpinnat nousevat vielä keväällä lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään ja pohjavedeksi, joten talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.

Jääpeitteen paksuus on pysynyt ennallaan Etelä-Suomessa

Etelä-Suomen havaintopaikoilla jäänpaksuus vaihtelee 25-35 cm ja keskisessä Suomessa 35-55 cm välillä. Etelä-Suomessa jääpeitteen paksuus on pysynyt pääsääntöisesti ennallaan, Keski- ja Pohjois-Suomessa jääpeitteen paksuuntumiselle on ollut tyypillistä kohvajääkerroksen vahvistuminen. Jäällä liikuttaessa on varmistauduttava sen kantavuudesta omalla kulkureitillä, ja huomioitava, että kevätauringon lämmittäessä jääpeitteen kantavuus voi muuttua lyhyelläkin matkalla ja päivän aikana. Yöpakkasten jälkeen aamulla kantava jää voi iltapäivällä auringonpaisteessa heiketä petollisesti jään puikkoontuessa.

Tuoreimmat havainnot löytyvät mm. vesi.fi:n jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. SYKE ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti samankin järven eri kohdissa ja eri vesistöissä.  

Alla olevassa taulukossa on näkyvissä Hämeen alueella mitatut jäänpaksuudet 10. ja 11.3.2021. Seuraava mittauspäivä on 20.3.2021.

Havaintopaikka 

Mittauspäivä 

Jäänpaksuus cm 

Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta 

Teräsjää cm 

Havainto-jakso 

Jääsjärvi, Hartola 

10.03.2021 

 

44 

-5 

22 

1961-2020 

Kuivajärvi, Saari, Tammela 

10.03.2021 

 

28 

-17 

8 

1961-2020 

Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret 

10.03.2021 

 

40 

-5 

21 

1970-2020 

Päijänne,  

Tehin selkä 

10.03.2021 

49 

6 

32 

1961-2019 

Pääjärvi, Lammi 

11.03.2021 

 

32 

-11 

18 

1978-2020 

Taulukko: Jäänpaksuuden Hämeen havaintopaikoilla 10. ja 11.3.2021.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158
Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225
Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tiedotus:
Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176

Tietoja julkaisijasta

Hämeen ELY-keskus
Hämeen ELY-keskus
Kirkkokatu 12
15140 Lahti

0295 025 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus

Lomautettujen määrä lisääntyi tammikuusta30.3.2021 08:08:46 EEST | Tiedote

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa oli helmikuun lopussa 22 989 työtöntä työnhakijaa, joista 3 290 kokoaikaisesti lomautettuja. Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 4 618:lla eli 25 prosenttia. Kasvusta 1 746 oli lomautettujen ja 2 872 muiden työttömien määrän kasvua. Tammikuusta helmikuuhun työttömien kokonaismäärä väheni kahdeksalla. Lomautettuja oli 113 enemmän kuin tammikuussa, mutta muiden työttömien määrä väheni 121:llä. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksesta.

Hämeen ammattibarometri: Työvoimapulaa potevien ammattien määrä kasvanut korona-aikana26.3.2021 09:22:29 EET | Tiedote

Hämeen tuoreimman ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsii 47 ammattia. Syksyn arviossa pula-ammatteja oli 41 ja vuotta aiemmin 46. Vuosi sitten arviointi tehtiin juuri ennen kuin koronavirus ja sen talousvaikutukset saavuttivat Suomen. Pula osaavasta työvoimasta vaivaa yhä useampaa ammattia koko Hämeen alueella. Nyt koko Hämeen kattavia ammatteja oli 19. Syksyn arviossa ammatteja oli 10 ja vuosi sitten kaksi. Tiedot perustuvat Hämeen TE-toimistossa maaliskuussa tehtyyn arvioon lähes 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta puoleksi vuodeksi eteenpäin. Arvio tehtiin samanaikaisesti myös muissa Suomen TE-toimistoissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme