Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros - geologinen rakenneselvitys valmistui

Pirkanmaan ELY-keskus oli mukana rahoittamassa Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologista rakenneselvitystä. Pohjavesialueiden rakenneselvityksistä saatava tieto palvelee vedenhankintaa, maankäytön suunnittelua sekä pohjaveden suojelua.

Alueilla tehtiin muun muassa maastokartoituksia, uusia painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia, maaperäkairauksia sekä vanhojen mittausten uudelleentulkintaa. Tutkimusta tehtiin vuosien 2021–2022 aikana.

Tutkimuksen tuloksia mallintamalla saatiin tarkennettua tietoa alueen kallionpinnan korkokuvasta, pohjaveden pinnan tasosta ja pohjaveden virtaussuunnista, maaperäkerroksista sekä harjumuodostuman syntyvaiheista kyseisillä pohjavesialueilla.

Tutkimusalueet osa laajaa harjujaksoa

Mihari on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1E-luokka), jonka pohjavedestä pintavesi tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Mahnalanharju ja Ketunkivenkangas ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (2-luokka).

Tutkimuksessa mukana olleet pohjavesialueet kuuluvat laajaan Salpausseliltä alkavaan ja Hauhon, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle aina Hämeenkyröön saakka kulkevaan Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö -harjujaksoon.

Mahnalanharjun merkittävin pohjavesiesiintymä alueen eteläosassa

Selvityksessä kävi ilmi, että kallion korkeustaso vaihtelee Mahnalanharjun pohjavesialueella 28 metristä 130 metriin merenpinnan yläpuolella. Pohjavesi sijaitsee korkeustasolla 61–70 metriä merenpinnan yläpuolella.

Pohjavettä esiintyy tutkimuksen mukaan eteläosassa, lähellä Mahnalanselkää. Mahnalanharjun pohjavesialueella on mahdollisesti hydraulinen yhteys Miharin pohjavesialueeseen.

Miharin pohjavesialueella paksu pohjavesikerros

Kallionpinnan korkeusvaihtelu on Miharin pohjavesialueella suurta. Korkeustaso vaihtelee 40 metristä merenpinnan alapuolella aina 170 metriin merenpinnan yläpuolella. Pohjaveden korkeustason vaihtelu on 60–158 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kallionpinnan taso on matalimmillaan Miharinlammen koillispuolella, Lemmakkalanjärven itäpuolella ja Turkin alueen itäosassa ja näillä kohdin myös pohjavesikerroksen paksuus on suurin, paksuimmillaan yli 100 metriä.

Kallionpinta kohoaa kohti koillista nopeasti ollen Yli‐Kerttulan itäpuolella jo korkeustasolla yli 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Tällä alueella pohjavettä esiintyy pienempinä altaina kallioiden painanteissa ja laaksojen pohjilla.

Ketunkivenkankaan pohjavesialueella vähän pohjavettä

Kallion korkeustaso vaihtelee Ketunkivenkankaan pohjavesialueella 120–175 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjaveden pinta vaihtelee korkeustasolla 143 –158 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjavesikerroksen paksuus on yleisesti alle 10 metriä eikä selvityksen mukaan pohjavettä ole merkittävästi varastoitunut alueelle.

Ketunkivenkankaan ja Ylöjärvenharjun pohjavesialueita erottaa kallioalue, jolla saattaa olla vaikutusta veden kulkeutumiseen pohjavesialueiden välillä.

Tutkimus toteutettiin yhteistyöhankkeena, jonka rahoittajina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus, Hämeenkyrön kunta, Nokian Vesi Oy ja Geologian tutkimuskeskus.

Lisätietoa:

• Raportti Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologisesta rakenneselvityksestä, pdf (gtk.fi)
• GTK:n tiedote Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologisen rakenneselvityksen valmistumisesta (gtk.fi)