Hanke edistää puutuoteteollisuuden omistajavaihdoksia: Puutoimiala kaipaa kipeästi uusia yrittäjiä

Suomen metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Puuteollisuus ry:n kanssa puutuotealan yrityksille suunnatun ” Omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle” hankkeen. - Tavoitteena on vauhdittaa ikääntyneen toimialan yritysten omistajanvaihdoksia. Samalla haetaan toimialan yrityksille kasvua ja tuottavuutta, kertoo hankkeen vetäjä Jouni Silvast Suomen Metsäkeskuksesta.
-Puutoimialalla toimii noin 2500 yritystä, joista useilla sadoilla yrityksillä olisi omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden aikana. Puolet näistä on yksinyrittäjiä, jotka toimivat usein verkottuneesti. Riskinä on, että toteutumaton omistajanvaihdos voi vaarantaa koko verkoston toiminnan. Hanke on ajankohtainen ja toimenpiteillä on kiire tai muuten menetetään toimialan kasvun potentiaalia lyhyessä ajassa todella paljon, muistuttaa Silvast.
Omistajanvaihdos pitää sisällään yritysten ostamisen ja myymisen perheen ulkopuolelle sekä myös perheen sisäiset sukupolvenvaihdokset. Puutuoteteollisuuteen kuuluu saha- ja puulevyteollisuus, rakennus- ja puusepänteollisuus sekä puutalo- ja huonekaluteollisuus. Puutuoteteollisuus työllistää noin 25 500 henkilöä ja sen liikevaihto on yhteensä noin 10 miljardia euroa.
-Toimialan yritysten heikko tuottavuus saattaa olla seurausta esimerkiksi pienten yritysten omistajien väsymisestä ja loppuun palamisesta. Kun yrittäjän omalla jaksamisella on pienissä yrityksissä erittäin suuri merkitys yrityksen menestykselle, hankkeessa yrittäjän jaksamista edesautetaan vertaistuen ja verkostojen avulla. Tavoitteena on, että mahdollisimman monessa toimialan yrityksessä omistajanvaihdos olisi mahdollinen ja yritys löytäisi jatkajan.
Omistajavaihdos parantaa tutkitusti yrityksen elinkelpoisuutta ja parantaa sen myötä sen kykyä työllistää, parantaa yrittäjien työhyvinvointia sekä vahvistaa sijaintipaikkojen aluetalouksia.
Omistajanvaihdoksesta uusi alku kasvuhakuiselle yritykselle
Suomen Yrittäjien projektipäällikön Mika Haavisto pitää omistajavaihdoksia edistävää hanketta merkittävänä siksi, että puutuotealalla yrittäjäkunta on keskimäärin 55 vuotta eli yli viisi vuotta vanhempaa kuin muu yrittäjäkunta. - Kun lähes kaikki aikovat luopua yrittäjyydestään seuraavaan kymmenen vuoden aikana, ikääntymisestä johtuvaa omistajanvaihdostarvetta on todella paljon. Puutuotealan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä.
-Kun ennen jatkaja löytyi perhepiiristä tai yritys lopetettiin, nyt yritysten myyntejä ulkopuolisille tapahtuu enemmän kuin sukupolvenvaihdoksia. Pienen, erityisesti yhden hengen yrityksen haasteena on se, että yritys ja yrittäjä on niin kun yhtä samaa erottamatonta kokonaisuutta. Yritys pitäisi saada irti siitä persoonasta, mikä helpottaisi arvonmäärittelyä ja omistajanvaihdosta.
Tavoitteena on, että Suomeenkin saataisiin lisää keskikokoisia kasvuyrityksiä, mitä omistajanvaihdos usein edistää. - Omistajanvaihdoksesta voi tulla uusi myönteinen alku kasvuhaluiselle yritykselle. Kun puutuotealan yrityksiä on paljon maakunnissa ja haja-asutusalueille, niiden jatkamisella on myös suuri aluetaloudellinen merkitys, muistuttaa Haavisto.
-Yksinyrittäjät tekevät usein sen virheen, että ryhdytään himmailemaan, eikä pidetä huolta tulevaisuudesta, investoinneista ja yrityksen kannattavaisuudesta. Kun voimat hiipuivat, pitää alkaa ajoissa katsella, löytyisikö yritykselle uutta vireää omistajuutta.
Haaviston mukaan on vääjäämätöntä, että yritykset ja niiden liikeideat vanhenevat joskus käsiin. - Tiettyä osaamista ei tarvita tai se käy vanhanaikaiseksi. Jos yritys elää asiakkaansa tarpeiden äärellä ja ymmärtää kehittyä asiakkaiden tarpeiden mukaan, siitä voi tulla kasvuyritys. Kun puhutaan siitä, että tarvitaan uusia yrityksiä ja startuppeja, myös olemassa olevien yritysten kasvattamisessa on valtava potentiaali.
-Yrittäjäkin pitäisi miettiä sitä, haluaako rakentaa yritystään arvokkaammaksi, joka edistää ja helpottaa edessä olevaa omistajanvaihdosta. Hyvän, kehittyvän yrityksen parissa työskenteleminen vähentää myös työuupumusta. Pienen yrityksen haasteena on myös hallitustyöskentelyn kehittäminen siten, että otetaan mukaan perheyrityksessä myös ulkopuolisia.
Hyvä yritys löytää aina jatkajan
Haaviston mukaan keskeistä omistajanvaihdoksessa on valmistautuminen siihen ajoissa. -Jos ei lähdetä ajoissa liikkeelle valmistelemaan omistajanvaihdosta, niin käteen voi jäädä voimansa menettänyt yritys, joka ei tahdo kelvata kenellekään. Yrityksen arvonmääritys ei ole prosessina vaikea, mutta usein yrittäjälle on vaikea hyväksyä sen lopputulosta. Yrittäjä, jolla on ollut hieno kasvava yritys käsissään, uskoo, että se on sitä edelleenkin, vaikka se on menettänyt tuloksentekokykynsä ja tulevaisuuden uskonsa.
-Ostajan kannalta arvonmääritys on ongelma, jos arvo on asetettu liian korkealle ja rahoittaja katsoo, ettei voi lähteä rahoittamaan yrityskauppaa, jonka takaisinmaksuaika näyttäisi olevan tavattoman pitkä.
Puutuotealalta voi Haaviston mukaan tunnistaa kahdenlaisia ostajia. - Teollinen sijoittaja ostaa yrityksiä ja hakee niihin tehokkuutta tekemällä niistä suuremman kokonaisuuden. Sitten on pienyrittäjiä, joille puualan yrittäjyys perustuu sahatuotteiden peruskysyntään tai uusiutuvan ja ekologisen puun käytön mahdollisuuksiin. Meillä on hienoja kasvuyritystarinoita esimerkiksi huonekaluteollisuudesta, joissa yhdistyvät puualan osaaminen, design ja kansainvälistyminen.
Haavisto uskoo, että hyvä yritys ja tuote löytää aina uuden omistajan. - Edunvalvontaa yritysten omistajavaihdosten edistämiseksi tarvitaan, vaikka yrittäjälle onkin varsin paljon tarjolla tukitoimia, joita tulisi osata käyttää.
Yrityskauppoihin on tarjolla asiantuntija-apua ja rahoitusta
Haaviston mukaan esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöllä on yritysten kehittämispalveluja, mitkä ovat yrittäjille edullisia. - On hyviä palvelukokonaisuuksia, mutta niitä ei löydetä eikä osata käyttää. Esimerkiksi Finnveralla on yrityskauppoihin tarkoitettu yrittäjälaina, jonka ylärajaa on nyt nostettu ja omaa rahoitusosuutta vähennetty. ELY keskukset tarjoavat kasvupalveluja ja konsulttiapua esimerkiksi omistajavaihdokseen valmistautumiseen. Usein pienten yritysten ongelma on se, että ei ole aikaa tai osaamista tukipalveluiden hakemiseen.
-Pankkien luototuksessa rahoituskelpoisen hyvän hankkeen arviointi ja kriteerit ovat jossain määrin tiukentuneet. Lisäksi puutuotealalle löytyy myös erilaisia seudullisia kehittämishankkeita, jotka tarjoavat ideoita ja mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen. Niiden löytämisessä pitää tietysti olla itse aktiivisia.
-Veropuolella perintö- ja lahjaverohuojennukset ovat sitä tasoa, että pienten yritysten sukupolvenvaihdoskaupoissa ne ovat tehokkaita, eikä verotus tule ainakaan esteeksi. Suurten yritysten kohdalla tarvitaan verotukseen lievennyksiä, koska nykyinen käytäntö saattaa estää perhepiirissä tehtäviä sukupolvenvaihdoskauppoja, arvioi Haavisto.
Artikkeli ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan.
Yrittäjien Omistajanvaihdosviikkoa vietetään 31.10. – 4.11.2022.
Torstaina 3.11.2022 klo 10.00-12.00 Omistajanvaihdosfoorumin studiossa:
Anneli Komi, Mika Haavisto, Jouni Silvast, Janne Liias sekä yritysten edustajat. Tallenteet Timo Ripatti, Suomen Sahayrittäjät ry.
- 10. 00 Tervetulosanat ja johdatus aiheeseen, Mika Haavisto
- 10. 15 Omistajanvaihdos toimialan näkökulmasta, yleinen ratkaisu toimialakohtaisen omistajanvaihdoksen edistämiseen (video)
- 10. 45 Puualan yritykset omistajanvaihdoksen edessä, miten hanke heitä auttaa? Janne Liias & Jouni Silvast, OKAPUU –hanke
- 11.00 Suomen Sahayrittäjät ry omistajanvaihdosta edistämässä, puheenjohtaja Timo Ripatti (video)
- 11.10 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos, Arto Korvenranta, Korvenranta Oy
- 11.30 Kokemuksia yrityskaupasta, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy
- 11.50 Yhteenveto, Anneli Komi ja Mika Haavisto
- 12.00 Lähetys päättyy
Tilaisuutta voi seurata suorana tai tallenteena:
https://ov-foorumi.fi/event/vauhtia-omistajanvaihdoksiin-toimialakohtaisesti-ov-studio/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja:
Jouni Silvast, jouni.silvast@metsakeskus.fi
Mika Haavisto, mika.haavisto@yrittajat.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme