Happamien sulfaattimaiden typpivarannot odotettua suuremmat
Viljelykokeet Söderfjärdenin koekentällä Mustasaaressa näyttävät, että typpilannoituksen säästöt ovat mahdollisia sellaisilla happamilla sulfaattimailla, joissa syvempien maakerrosten typpipitoisuudet ovat korkeat. Yhteistyö tutkijoiden ja maanomistajien välillä alkoi jo 2010, ja nyt seitsemän vuoden tulokset on koottu yhteen.

Typpivarannosta hyötyä viljelijälle
Tutkimuksen mukaan happaman sulfaattimaan syvemmissä kerroksissa on luontaisesti paljon enemmän typpeä ja orgaanista ainesta tavalliseen mineraalimaahan verrattuna. Suuren typpipitoisuuden takia happamista sulfaattimaista vapautuu typpeä, josta osa sitoutuu satoon ja osa huuhtoutuu vesistöihin tai vapautuu ilmaan kasvihuonekaasupäästöinä. Vuosien 2011–2017 tutkimustulokset näyttävät, että vuosittain huuhtoutuva typpi ja sadon sitoma typpi yhdessä vastaavat noin 150 % peltoon levitetystä lannoitetyppimäärästä. Tämä tarkoittaa, että huomattava määrä typpeä tulee maaperän typpivarannoista, mistä myös maanviljelijä voi hyötyä.
Raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon
Söderfjärdenin kenttäkokeet aloitettiin jo vuonna 2010, ja tutkimus on jatkunut siitä saakka hankerahoituksella. Marraskuussa 2020 julkaistiin tieteellinen artikkeli monivuotisesta typpitutkimuksesta happamalla sulfaattimaalla (linkki alla). Tutkimuksen tavoite on ollut selvittää eri kuivatusmenetelmien vaikutuksia sulfidikerrostumien hapettumiseen, vedenlaatuun ja satoon. Kentällä on kolme peltolohkoa, ja jokaisella lohkolla on eri kuivatusmenetelmä: tavanomainen salaojitus, säätösalaojitus tai altakastelu, jossa kuivina kasvukausina salaojastoon pumpataan lisävettä säätökaivon kautta. Tulosten perusteella ei voitu osoittaa merkittäviä eroja eri kuivatusmenetelmien vaikutuksista typpihuuhtoutumaan. Sen sijaan jyväsadon määrään voitiin vaikuttaa. Näyttää myös siltä, että pitkällä tähtäimellä happamuus- ja metallihuuhtoutumaa voidaan pienentää. Alhaisimmat metallipitoisuudet kuivatusvesissä ja suurimmat sadot olivat yleensä altakastelulohkolla. Jyvien ja olkien raskasmetallipitoisuudet eivät olleet kohonneita koekentällä, mikä on hyvä uutinen. Tulokset viittaavat siihen, että happamien sulfaattimaiden sisältämät raskasmetallit siirtyvät heikosti viljasatoon.
Tärkeä menetelmä tulevaisuudessa
Yhteistyö maanviljelijöiden, ProAgrian kuivatusasiantuntijoiden, tutkijoiden ja ELY-keskuksen välillä on johtanut innovatiivisiin ratkaisuihin ja uusiin tutkimusasetelmiin. Viljelijöiden konkreettiset kokemukset ovat arvokkaita uusien ratkaisujen testaamisessa. Tutkimuksessa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Salaojituksen tukisäätiö sr. Alustavien tulosten perusteella peltolannoituksen suunnittelussa voitaisiin huomioida happaman sulfaattimaan korkeat typpipitoisuudet. Tarkemmat lannoitustulokset julkaistaan myöhemmin. Kuivatusmenetelmien osalta säätösalaojitus yhdistettynä altakasteluun antaa hyviä tuloksia sekä sadon että vedenlaadun osalta. Tulevaisuudessa menetelmä voi olla merkittävä, jos kasvukauden aikainen kuivuus yleistyy.
KLIVA-hanke kehittää kasteluveden saantia
Happamia sulfaattimaita on syntynyt Suomen rannikkoalueilla, kun aikaisemmin meren pohjassa olleet sulfidikerrokset ovat hapettuneet maan kohoamisen, viljelykseen oton ja kuivatuksen myötä. Sulfidikerrosten muodostuminen alkoi yli 8 000 vuotta sitten, kun rikkipitoisia sedimenttejä alkoi kerrostua nykyistä Itämerta edeltäneen ravintorikkaan Litorinameren pohjaan. Tutkimus Söderfjärdenin koekentällä jatkuu Interreg Botnia-Atlantican rahoittaman KLIVA-hankkeen puitteissa. Hankkeessa selvitellään mahdollisuuksia turvata kasteluveden saantia valtaojan säätöpadon avulla.
Yhteistiedote 9.4.2021: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Åbo Akademi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus:
Anna Bonde, p. 0295 027 777
Mari Lappalainen, p. 0295 027 737
Luonnonvarakeskus:
Jaana Uusi-Kämppä, p. 0295 326 622
Åbo Akademi:
Peter Österholm, p. 050 582 8490
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Åsikter om skötsel- och användningsplanen för Natura 2000-området Lappfjärds ådal önskas (landskapen i Österbotten)21.4.2021 10:26:32 EEST | Tiedote
Skötsel- och användningsplanen för Natura 2000-området Lappfjärds ådal har beretts under åren 2019–2021 i samarbete med en tema-arbetsgrupp på bred bas. Planen har utarbetats som en del av projektet Freshabit Life IP och är en av delplanerna i en omfattande avrinningsområdesplan och Vattenvisionen. Målsättningen med skötsel- och användningsplanen är att sammanjämka naturskyddet med områdets övriga användning och att ge riktlinjer och förslag på åtgärder för att trygga eller förbättra naturtypernas tillstånd och arternas livsmiljöer. Skötsel- och användningsplanen tar även hänsyn till rekreation, miljöfostran, kulturvärden och lokala näringar.
Lapväärtinjokilaakson Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta toivotaan mielipiteitä (Pohjalaismaakunnat)21.4.2021 10:26:31 EEST | Tiedote
Lapväärtinjokilaakson Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmisteltu vuosina 2019–2021 laaja-alaisessa teematyöryhmässä. Suunnitelma on laadittu osana Freshabit Life IP-hanketta ja se on yksi laajan valuma-aluesuunnitelman ja Vesivision osasuunnitelmista. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on luonnonsuojelun ja alueen muun käytön yhteensovittaminen. Lisäksi annetaan ohjeita ja ehdotuksia toimenpiteistä luontotyyppien tilan ja lajien elinympäristöjen turvaamiseksi tai parantamiseksi. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa huomioidaan myös virkistyskäyttöä, ympäristökasvatusta, kulttuuriarvoja ja paikallisia elinkeinoja.
Vägbeläggnings- och vägmärkningsarbetet börjar i de österbottniska landskapen under de närmaste veckorna21.4.2021 09:05:00 EEST | Tiedote
Beläggnings- och vägmärkningsarbetet på landsvägarna i de österbottniska landskapen börjar i maj och fortsätter ända till oktober. I år beläggs sammanlagt cirka 222 kilometer landsväg och cirka 5 kilometer gång- och cykelväg. På vissa objekt förbättras dessutom vägens struktur och dräneringen, vilket förlänger beläggningens livscykel. Vägmärkningar görs på beläggningsobjekten och utöver detta repareras nötta landsvägsmärkningar på olika håll i regionen.
Maanteiden päällystys- ja tiemerkintätyöt alkavat pohjalaismaakunnissa lähiviikkoina21.4.2021 09:05:00 EEST | Tiedote
Pohjalaismaakuntien tiestöllä alkavat päällystys- ja tiemerkintätyöt toukokuussa ja ne jatkuvat aina lokakuulle asti. Maanteitä päällystetään yhteensä tänä vuonna noin 222 kilometriä ja kevyenliikenteenväyliä noin 5 kilometriä. Lisäksi joissakin kohteissa tehdään myös tierakenteen ja kuivatuksen parantamista, mikä pidentää päällysteen elinkaarta. Tiemerkintätöitä tehdään päällystyskohteilla, minkä lisäksi kuluneita merkintöjä korjataan eri puolilla tiestöämme.
Kuortaneenjärvi hätyyttelee tulvarajaa ensi viikon lopulla16.4.2021 16:39:18 EEST | Tiedote
Kuortaneenjärvellä vedenpinta on nousussa ja ennusteiden mukaan järven vedenpinta voi nousta tulvarajan tuntumaan ensi viikon loppupuolella (22.-24.4.2021). Kaikkia matalalla olevien rantakiinteistöjen omistajia kehotetaan varautumaan siirtämällä irtaimistoa ylemmäs ja tarvittaessa suojaamalla rakennuksia.
Kuortaneenjärvi närmar sig flödesgränsen mot slutet av nästa vecka16.4.2021 16:39:18 EEST | Tiedote
Vattenståndet i sjön Kuortaneenjärvi stiger och enligt prognoserna kan vattenståndet i sjön närma sig flödesgränsen mot slutet av nästa vecka (22–24.4.2021). Ägare till lågt belägna strandfastigheter uppmanas att förbereda sig genom att flytta lös egendom högre upp och vid behov skydda byggnader.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa joukkoliikenteen käyttäjiä ja henkilökuntaa kasvomaskin käytöstä16.4.2021 12:06:09 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi 13.8.2020 suosituksen kasvomaskin käytöstä joukkoliikenteessä koronavirusepidemian aikana. Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää koronavirustartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. Kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme