Eduskunta päätti viime vuonna hallituspuolueiden äänin sallia suomalaisille ulkomaisten hallintarekisterien käytön pörssiosakkeiden hallinnassa. Eduskunta kuitenkin velvoitti kahdella lausumalla paikkaamaan heikentynyttä omistusten julkisuutta ja valvontaa. Ensimmäistä lausumaa koskeva hallituksen esitys ulkomaisten osingonsaajien tunnistamisesta saapui tänään eduskunnan lähetekeskusteluun.

”Hallitus on vitkutellut esityksissään puolitoista vuotta, vaikka tänään annetusta esityksestä oli luonnos valmiina jo vuoden 2017 kesäkuussa. Nyt annettu esitys olisi voimassa vasta vuoden 2020 alusta. Näin on menetetty kaksi vuotta ja jopa kymmenien miljoonien eurojen verotuotot”, pahoittelee SDP eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka.

Omistusten piilottelun mahdollistava hallintarekisteröinti ei edennyt Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen valtiovarainministerikausilla. Sipilän hallitus ajoi asiaa heti ensimetreillä. Syksyllä 2015 valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) väitti virheellisesti, että 90 prosenttia sen lakiluonnoksesta annetuista asiantuntijalausunnoista oli myönteisiä, vaikka ne olivat kielteisiä. Stubb lupasi ”haudata” hankkeen, mutta hallitus toi hallintarekisterin pian uudelleen eduskuntaan.

Hallitus ei aio noudattaa eduskunnan vaatimusta

Hallintarekisterit ovat mahdollistaneet pörssiomistusten salaamisen, mikä kannustaa veronkiertoon ja muuhun talousrikollisuuteen. Ulkomailla harjoitettu osinkoverovälttely voi kuitenkin jatkua, käy ilmi Verohallinnon antamasta lausunnosta lakiluonnokseen.

”Hyvää on se, että jatkossa Verohallinto saa osingonsaajat paremmin tietoonsa. Veronvälttely perustuu kuitenkin osaltaan siihen, että osakkeet luovutetaan näennäisesti osingonjaon ajaksi taholle, joka ei maksa osinkoveroa. Nämä omistussiirrot eivät tulisi edelleenkään verottajan tietoon”, Harakka toteaa.

Verohallinnon osinkotilastoista voi päätellä, että järjestelyissä käytetään usein hyväksi Suomen ja Britannian verosopimusta, joka estää osinkoverojen perimisen. Verohallinto on esittänyt erillistä säännöstä, jolla tällainen veronkierto estettäisiin.

Hallintarekisterifarssi ei kuitenkaan pääty tähän.

”Eduskunta edellytti aikanaan myös toimenpiteitä omistusten yleisöjulkisuuden takaamiseksi. Hallitus ei kuitenkaan ole vielä edes selvittänyt, miten se onnistuisi. Salailun salliminen heikentää piensijoittajien oikeuksia ja uhkaa jopa pörssin luotettavuutta. Afarak Group on tästä varoittava esimerkki”, Harakka sanoo.

Osingonsaajien tunnistaminen on kansainvälinen käytäntö

Rahoitusalalta on kuulunut huolia, että osingonsaajien tunnistaminen uhkaisi sijoituksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

”Huolia on kuunneltava, mutta maailmalla vaaditaan läpinäkyvyyden lisäämistä jo yksin turvallisuussyistä. OECD:n menettelyiden mukaan omistajan tunnistaminen on nimenomaan säilyttäjän vastuulla. On Suomen ja suomalaisten yritysten etu, että olemme eturintamassa läpinäkyvyyden varmistamisessa”, Harakka toteaa.