Harvinaiseen leukemiaan löytyi uusi lupaava täsmälääke
23.2.2023 08:38:39 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Syövän hoidossa solunsalpaajien rinnalle on kehitetty täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat vain syöpäsoluihin ja säästävät terveet solut. Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoidossa uusi lupaava täsmälääke on ollut venetoklaksi, joka on vastikään saanut myyntiluvan Suomessa.
Venetoklaksin teho perustuu siihen, että se herkistää syöpäsoluja ohjelmoidulle solukuolemalle. Tuoreessa tutkimuksessa on nyt selvinnyt, että venetoklaksi ei vaikuta tehoavan leukemian kahteen harvinaiseen ja vaikeasti hoidettavaan alatyyppiin, erytrooiseen ja megakaryoblastiseen leukemiaan. Niissä pahanlaatuiset solut muistuttavat punasoluja tai verihiutaleita tuottavia veren kantasoluja. Tällä hetkellä näille potilaille on tarjolla vain rajallisesti hoitovaihtoehtoja.
Helsingin yliopiston, HUS Syöpäkeskuksen ja Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksessa löytyi uusi täsmälääke, joka voi tulevaisuudessa tarjota hoitovaihtoehdon myös näitä alatyyppejä sairastaville potilaille. Tutkimus julkaistiin Blood-tiedelehdessä joulukuussa.
Lisätutkimusta tarvitaan
Tutkijat seuloivat laboratorio-olosuhteissa laajan lääkeainekokoelman joukosta sellaisia lääkkeitä, jotka voisivat tehota juuri erytrooisiin tai megakaryoblastisiin leukemiasoluihin.
Yli 500 tutkitun lääkkeen joukosta erityisesti BCL-XL-proteiinin estäjät tappoivat tehokkaasti näistä leukemiatyypeistä eristettyjä syöpäsoluja. BCL-XL-proteiinilla on samanlainen tehtävä estää soluja ajautumasta ohjelmoituun solukuolemaan kuin BCL-2-proteiinilla, jota venetoklaksi estää. Tällä hetkellä BCL-XL-estäjiä ei vielä käytetä potilaiden hoidossa, mutta niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan parhaillaan kliinisissä lääketutkimuksissa.
– Venetoklaksin käyttöönotto on parantanut merkittävästi AML-potilaiden ennustetta. Tutkimuksemme kuitenkin osoittavat, että venetoklaksi ei todennäköisesti toimi optimaalisesti tutkimillamme AML:n alatyypeillä. Löydös tulisi kuitenkin varmistaa suuremmissa potilasaineistoissa, sanoo tutkijalääkäri Olli Dufva.
Ennuste voi parantua
AML on aikuisten yleisin akuutti leukemia. AML voidaan jakaa alatyyppeihin mutaatioiden sekä leukemiasolujen erilaistumisasteen perusteella. Yksi täsmälääkkeiden käyttöön liittyvä haaste on tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät uusista lääkkeistä. Nyt tehty tutkimus tarkentaa osaltaan täsmälääkkeiden valintaa.
– Laboratoriossa tehdyt löydökset antavat näyttöä, että erytrooiset sekä megakaryoblastiset akuutit leukemiat olisivat otollinen potilasryhmä BCL-XL-estäjien tehokkuuden selvittämiselle kliinisessä käytössä, kertoo tutkijatohtori Heikki Kuusanmäki.
Tutkijat uskovat, että BCL-XL-estäjien käyttöä kokeillaan näissä leukemiatyypeissä lähitulevaisuudessa.
– Tämä löydös voi tulevaisuudessa parantaa näiden hyvin harvinaisten ja vaikeahoitoisten leukemioiden ennustetta, kertoo translationaalisen hematologian professori Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta ja HUS Syöpäkeskuksesta.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö, Suomen Syöpäinstituutti sekä Sigrid Juseliuksen ja Suomen lääketieteen säätiö. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivahanketta.
Julkaisu:
Heikki Kuusanmäki, Olli Dufva, Markus Vähä-Koskela, Aino-Maija Leppä, Jani Huuhtanen, Ida Maria Vänttinen, Petra Johanna Nygren, Jay Klievink, Jonas Otto Vilhelm Bouhlal, Petri Pölönen, Qi Zhang, Shady Adnan Awad, Cristina Mancebo-Pérez, Joseph Saad, Juho J. Miettinen, Komal Kumar Javarappa, Sofia Aakko, Tanja Ruokoranta, Samuli Eldfors, Merja Heinäniemi, Kim Theilgaard-Mönch, Ulla Wartiovaara-Kautto, Mikko A I Keränen, Kimmo Porkka, Marina Konopleva, Krister Wennerberg, Mika Kontro, Caroline A. Heckman, Satu Mustjoki; Erythroid/megakaryocytic differentiation confers BCL-XL dependency and venetoclax resistance in acute myeloid leukemia. Blood 2022; blood.2021011094. doi: https://doi.org/10.1182/blood.2021011094
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki Kuusanmäki, FT, Helsingin yliopisto
heikki.kuusanmaki@helsinki.fi
029 412 5761
Twitter: @hkuusanm
Olli Dufva, LT, Helsingin yliopisto
olli.dufva@helsinki.fi
Twitter: @ollidufva
Satu Mustjoki, professori ja osastonylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
johtaja, Translationaalisen Immunologian tutkimusohjelma
satu.mustjoki@helsinki.fi
Twitter: @hruh_research
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme