Harvinaiseen leukemiaan löytyi uusi lupaava täsmälääke

Syövän hoidossa solunsalpaajien rinnalle on kehitetty täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat vain syöpäsoluihin ja säästävät terveet solut. Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoidossa uusi lupaava täsmälääke on ollut venetoklaksi, joka on vastikään saanut myyntiluvan Suomessa.
Venetoklaksin teho perustuu siihen, että se herkistää syöpäsoluja ohjelmoidulle solukuolemalle. Tuoreessa tutkimuksessa on nyt selvinnyt, että venetoklaksi ei vaikuta tehoavan leukemian kahteen harvinaiseen ja vaikeasti hoidettavaan alatyyppiin, erytrooiseen ja megakaryoblastiseen leukemiaan. Niissä pahanlaatuiset solut muistuttavat punasoluja tai verihiutaleita tuottavia veren kantasoluja. Tällä hetkellä näille potilaille on tarjolla vain rajallisesti hoitovaihtoehtoja.
Helsingin yliopiston, HUS Syöpäkeskuksen ja Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksessa löytyi uusi täsmälääke, joka voi tulevaisuudessa tarjota hoitovaihtoehdon myös näitä alatyyppejä sairastaville potilaille. Tutkimus julkaistiin Blood-tiedelehdessä joulukuussa.
Lisätutkimusta tarvitaan
Tutkijat seuloivat laboratorio-olosuhteissa laajan lääkeainekokoelman joukosta sellaisia lääkkeitä, jotka voisivat tehota juuri erytrooisiin tai megakaryoblastisiin leukemiasoluihin.
Yli 500 tutkitun lääkkeen joukosta erityisesti BCL-XL-proteiinin estäjät tappoivat tehokkaasti näistä leukemiatyypeistä eristettyjä syöpäsoluja. BCL-XL-proteiinilla on samanlainen tehtävä estää soluja ajautumasta ohjelmoituun solukuolemaan kuin BCL-2-proteiinilla, jota venetoklaksi estää. Tällä hetkellä BCL-XL-estäjiä ei vielä käytetä potilaiden hoidossa, mutta niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan parhaillaan kliinisissä lääketutkimuksissa.
– Venetoklaksin käyttöönotto on parantanut merkittävästi AML-potilaiden ennustetta. Tutkimuksemme kuitenkin osoittavat, että venetoklaksi ei todennäköisesti toimi optimaalisesti tutkimillamme AML:n alatyypeillä. Löydös tulisi kuitenkin varmistaa suuremmissa potilasaineistoissa, sanoo tutkijalääkäri Olli Dufva.
Ennuste voi parantua
AML on aikuisten yleisin akuutti leukemia. AML voidaan jakaa alatyyppeihin mutaatioiden sekä leukemiasolujen erilaistumisasteen perusteella. Yksi täsmälääkkeiden käyttöön liittyvä haaste on tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät uusista lääkkeistä. Nyt tehty tutkimus tarkentaa osaltaan täsmälääkkeiden valintaa.
– Laboratoriossa tehdyt löydökset antavat näyttöä, että erytrooiset sekä megakaryoblastiset akuutit leukemiat olisivat otollinen potilasryhmä BCL-XL-estäjien tehokkuuden selvittämiselle kliinisessä käytössä, kertoo tutkijatohtori Heikki Kuusanmäki.
Tutkijat uskovat, että BCL-XL-estäjien käyttöä kokeillaan näissä leukemiatyypeissä lähitulevaisuudessa.
– Tämä löydös voi tulevaisuudessa parantaa näiden hyvin harvinaisten ja vaikeahoitoisten leukemioiden ennustetta, kertoo translationaalisen hematologian professori Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta ja HUS Syöpäkeskuksesta.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö, Suomen Syöpäinstituutti sekä Sigrid Juseliuksen ja Suomen lääketieteen säätiö. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivahanketta.
Julkaisu:
Heikki Kuusanmäki, Olli Dufva, Markus Vähä-Koskela, Aino-Maija Leppä, Jani Huuhtanen, Ida Maria Vänttinen, Petra Johanna Nygren, Jay Klievink, Jonas Otto Vilhelm Bouhlal, Petri Pölönen, Qi Zhang, Shady Adnan Awad, Cristina Mancebo-Pérez, Joseph Saad, Juho J. Miettinen, Komal Kumar Javarappa, Sofia Aakko, Tanja Ruokoranta, Samuli Eldfors, Merja Heinäniemi, Kim Theilgaard-Mönch, Ulla Wartiovaara-Kautto, Mikko A I Keränen, Kimmo Porkka, Marina Konopleva, Krister Wennerberg, Mika Kontro, Caroline A. Heckman, Satu Mustjoki; Erythroid/megakaryocytic differentiation confers BCL-XL dependency and venetoclax resistance in acute myeloid leukemia. Blood 2022; blood.2021011094. doi: https://doi.org/10.1182/blood.2021011094
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki Kuusanmäki, FT, Helsingin yliopisto
heikki.kuusanmaki@helsinki.fi
029 412 5761
Twitter: @hkuusanm
Olli Dufva, LT, Helsingin yliopisto
olli.dufva@helsinki.fi
Twitter: @ollidufva
Satu Mustjoki, professori ja osastonylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
johtaja, Translationaalisen Immunologian tutkimusohjelma
satu.mustjoki@helsinki.fi
Twitter: @hruh_research
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kehonmittoihin perustuvat mittayksiköt ovat yllättävän monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia9.6.2023 16:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on tehnyt ensimmäisen maailmanlaajuisesti kattavan analyysin kehonmittayksiköiden käytöstä ja levinneisyydestä. Analysoimalla digitaalisia etnografisia arkistoja löydettiin näyttöä kehonmittojen, kuten sylen ja kyynärän, laajasta käytöstä 186 eri kulttuurissa ympäri maailman.
Säpsähdyttävä geenilöytö koirista – hermostosairauden syy selvitetty9.6.2023 11:16:36 EEST | Tiedote
Koirista tunnistettiin uusi geenimuutos, joka aiheuttaa hyperekpleksia-hermosairautta. Se saa aikaan liioiteltuja säpsähdysreaktioita yllättäviin ääniin, kosketukseen tai muihin äkillisiin ärsykkeisiin. Tutkimus paljastaa sairauden lajienvälisiä samankaltaisuuksia ja eroja sekä tarjoaa työkaluja sen vastustamiseksi.
Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille8.6.2023 11:15:37 EEST | Tiedote
Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme