Harvinaiseen leukemiaan löytyi uusi lupaava täsmälääke

Syövän hoidossa solunsalpaajien rinnalle on kehitetty täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat vain syöpäsoluihin ja säästävät terveet solut. Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoidossa uusi lupaava täsmälääke on ollut venetoklaksi, joka on vastikään saanut myyntiluvan Suomessa.
Venetoklaksin teho perustuu siihen, että se herkistää syöpäsoluja ohjelmoidulle solukuolemalle. Tuoreessa tutkimuksessa on nyt selvinnyt, että venetoklaksi ei vaikuta tehoavan leukemian kahteen harvinaiseen ja vaikeasti hoidettavaan alatyyppiin, erytrooiseen ja megakaryoblastiseen leukemiaan. Niissä pahanlaatuiset solut muistuttavat punasoluja tai verihiutaleita tuottavia veren kantasoluja. Tällä hetkellä näille potilaille on tarjolla vain rajallisesti hoitovaihtoehtoja.
Helsingin yliopiston, HUS Syöpäkeskuksen ja Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksessa löytyi uusi täsmälääke, joka voi tulevaisuudessa tarjota hoitovaihtoehdon myös näitä alatyyppejä sairastaville potilaille. Tutkimus julkaistiin Blood-tiedelehdessä joulukuussa.
Lisätutkimusta tarvitaan
Tutkijat seuloivat laboratorio-olosuhteissa laajan lääkeainekokoelman joukosta sellaisia lääkkeitä, jotka voisivat tehota juuri erytrooisiin tai megakaryoblastisiin leukemiasoluihin.
Yli 500 tutkitun lääkkeen joukosta erityisesti BCL-XL-proteiinin estäjät tappoivat tehokkaasti näistä leukemiatyypeistä eristettyjä syöpäsoluja. BCL-XL-proteiinilla on samanlainen tehtävä estää soluja ajautumasta ohjelmoituun solukuolemaan kuin BCL-2-proteiinilla, jota venetoklaksi estää. Tällä hetkellä BCL-XL-estäjiä ei vielä käytetä potilaiden hoidossa, mutta niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan parhaillaan kliinisissä lääketutkimuksissa.
– Venetoklaksin käyttöönotto on parantanut merkittävästi AML-potilaiden ennustetta. Tutkimuksemme kuitenkin osoittavat, että venetoklaksi ei todennäköisesti toimi optimaalisesti tutkimillamme AML:n alatyypeillä. Löydös tulisi kuitenkin varmistaa suuremmissa potilasaineistoissa, sanoo tutkijalääkäri Olli Dufva.
Ennuste voi parantua
AML on aikuisten yleisin akuutti leukemia. AML voidaan jakaa alatyyppeihin mutaatioiden sekä leukemiasolujen erilaistumisasteen perusteella. Yksi täsmälääkkeiden käyttöön liittyvä haaste on tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät uusista lääkkeistä. Nyt tehty tutkimus tarkentaa osaltaan täsmälääkkeiden valintaa.
– Laboratoriossa tehdyt löydökset antavat näyttöä, että erytrooiset sekä megakaryoblastiset akuutit leukemiat olisivat otollinen potilasryhmä BCL-XL-estäjien tehokkuuden selvittämiselle kliinisessä käytössä, kertoo tutkijatohtori Heikki Kuusanmäki.
Tutkijat uskovat, että BCL-XL-estäjien käyttöä kokeillaan näissä leukemiatyypeissä lähitulevaisuudessa.
– Tämä löydös voi tulevaisuudessa parantaa näiden hyvin harvinaisten ja vaikeahoitoisten leukemioiden ennustetta, kertoo translationaalisen hematologian professori Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta ja HUS Syöpäkeskuksesta.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö, Suomen Syöpäinstituutti sekä Sigrid Juseliuksen ja Suomen lääketieteen säätiö. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivahanketta.
Julkaisu:
Heikki Kuusanmäki, Olli Dufva, Markus Vähä-Koskela, Aino-Maija Leppä, Jani Huuhtanen, Ida Maria Vänttinen, Petra Johanna Nygren, Jay Klievink, Jonas Otto Vilhelm Bouhlal, Petri Pölönen, Qi Zhang, Shady Adnan Awad, Cristina Mancebo-Pérez, Joseph Saad, Juho J. Miettinen, Komal Kumar Javarappa, Sofia Aakko, Tanja Ruokoranta, Samuli Eldfors, Merja Heinäniemi, Kim Theilgaard-Mönch, Ulla Wartiovaara-Kautto, Mikko A I Keränen, Kimmo Porkka, Marina Konopleva, Krister Wennerberg, Mika Kontro, Caroline A. Heckman, Satu Mustjoki; Erythroid/megakaryocytic differentiation confers BCL-XL dependency and venetoclax resistance in acute myeloid leukemia. Blood 2022; blood.2021011094. doi: https://doi.org/10.1182/blood.2021011094
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki Kuusanmäki, FT, Helsingin yliopisto
heikki.kuusanmaki@helsinki.fi
029 412 5761
Twitter: @hkuusanm
Olli Dufva, LT, Helsingin yliopisto
olli.dufva@helsinki.fi
Twitter: @ollidufva
Satu Mustjoki, professori ja osastonylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
johtaja, Translationaalisen Immunologian tutkimusohjelma
satu.mustjoki@helsinki.fi
Twitter: @hruh_research
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Paikallisjournalismin rajat hämärtyvät – viestintä ja journalismi kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa31.3.2023 12:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunkien omat mediat käyttävät journalistisia menetelmiä uskottavuutensa lisäämiseksi, mutta noudattavat journalismin eettisiä periaatteita valikoiden. Samaan aikaan paikalliset uutismediat kokevat, että yritykset vaikuttaa niiden sisältöön ovat lisääntyneet.
Yli 30 000 hakijaa Helsingin yliopiston koulutusohjelmiin korkeakoulujen yhteishaussa30.3.2023 18:56:12 EEST | Tiedote
Suosituin hakukohde oli oikeusnotaarin koulutusohjelma. Uusi terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma nousi ylivoimaisesti suosituimmaksi maisteriohjelmaksi.
Helsingin yliopiston rehtorina jatkaa Sari Lindblom30.3.2023 13:31:30 EEST | Tiedote
Lindblom on toiminut yliopiston rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien. Rehtorin uusi viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2023.
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme