”Harvinaisten katastrofien pelkokerroin” vaikuttaa markkinoiden koronareagointiin
23.6.2020 08:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus

Koronaviruksen aiheuttama uhka BKT:n kasvulle oli luonnollisesti yksi pääsyistä talous- ja osakemarkkinanotkahdukselle kriisin alkuvaiheessa. Tällä hetkellä kuitenkin näennäisesti voimakkaassa nousuvaiheessa ollut pörssikurssikehitys voidaan nähdä markkinoiden reagointina epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimenpiteisiin.
Markkinoiden voidaan tällä hetkellä sanoa olevan ns. tyyntä myrskyn edellä -vaiheessa. Koronakriisin aiheuttaman ensijärkytyksen ja romahduksen jälkeen kurssit ovat kääntyneet jokseenkin yllättävään nousuun. Toinen romahdus häämöttää kuitenkin tulevaisuudessa.
– Markkinatoimijoille on erittäin tärkeää, että keskuspankit ovat luvanneet käytännössä rajattomasti maksuvalmiutta rahoitusjärjestelmään ja suoraan yrityksille lainamuodossa, kertoo professori Juha Junttila Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Keskuspankit ovatkin lupautuneet ostamaan jopa roskaluokkaan luokiteltuja yritysten velkakirjoja.
– Tämä riittää rauhoittamaan lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiä jonkin verran, kun odottelemme globaalin koronakriisin toista vaihetta, Junttila kertoo.
Vuosi 2008 vedenjakajana
Koronaviruksen sanotaan muuttavan maailmaa, mutta makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välisten riippuvuuksien voidaan sanoa muuttuneen jo vuoden 2008 jälkeen.
Kahdentoista vuoden takainen maailmanlaajuinen finanssikriisi on vaikuttanut keskuspankkien tapaan reagoida kriiseihin pysyvästi. Samalla se on muuttanut myös markkinatoimijoiden odotuksia keskuspankkien toimintaa kohtaan.
– Markkinatoimijat osaavat odottaa sitä, että keskuspankit harjoittavat jatkuvasti epätavanomaista rahapolitiikkaa arvopaperien osto-ohjelmien muodossa. Ns. perinteisten rahapolitiikkasääntöjen tärkeimpien muuttujien kuten inflaation, reaalikoron ja -aktiviteetin merkitys on vähentynyt. Kaikki tämä juontaa juurensa reagointiin vuonna 2008, Junttila kertoo.
Junttilan mukaan erityisesti reaalikorko alkaa olla melko toissijainen arvostustekijä osakemarkkinoilla poikkeuksellisen matalan nimelliskoron aikoina. Tuleva reaalitaloudellinen aktiviteetti on kuitenkin edelleen merkityksellinen, kuitenkin korostuneesti sen yhteyden kautta mikä sillä on lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiin. Tätä kutsutaan niin sanotuksi ”harvinaisten katastrofien pelkokertoimeksi”.
– Tämä kaikki on johtanut siihen aavistuksen kummalliseen tilanteeseen, jossa osakekurssit ovat olleet kriisin keskellä jopa selkeässä nousussa lyhyellä aikavälillä, vaikka talouden tulevaisuudennäkymät näyttävät synkältä.
Tutkimuksen julkaisutiedot: Junttila, Juha. (2020). COVID-19 and the Discounting of Real Economic Activity in the US and European Stock Markets. SSRN Electronic Journal. 10.2139/ssrn.3583415. Linkki julkaisuun.
Lisätietoja:
Professori Juha Junttila, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
040 485 6309, juha-pekka.j-p.junttila@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pelitutkimuksen päivät kokoavat Suomen pelitutkijat Jyväskylään30.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä järjestettävä tapahtuma tuo yhteen kotimaista pelitutkimusta yli korkeakoulu- ja oppiainerajojen.
Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä29.10.2026 10:08:53 EET | Tiedote
Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.
Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.
Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.
Kirjajulkaisu: Suomi voi nousta tekoälyn edelläkävijäksi terveydenhuollossa, arvioi uusi kirja28.10.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan terveysriskejä aiempaa varhemmin, tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta, sanovat Martti Lehto ja Pekka Neittaanmäki uudessa kirjassaan. Teos tarkastelee laajasti digitalisaation, tekoälyn ja uusien teknologioiden vaikutuksia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

