”Harvinaisten katastrofien pelkokerroin” vaikuttaa markkinoiden koronareagointiin

Koronaviruksen aiheuttama uhka BKT:n kasvulle oli luonnollisesti yksi pääsyistä talous- ja osakemarkkinanotkahdukselle kriisin alkuvaiheessa. Tällä hetkellä kuitenkin näennäisesti voimakkaassa nousuvaiheessa ollut pörssikurssikehitys voidaan nähdä markkinoiden reagointina epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimenpiteisiin.
Markkinoiden voidaan tällä hetkellä sanoa olevan ns. tyyntä myrskyn edellä -vaiheessa. Koronakriisin aiheuttaman ensijärkytyksen ja romahduksen jälkeen kurssit ovat kääntyneet jokseenkin yllättävään nousuun. Toinen romahdus häämöttää kuitenkin tulevaisuudessa.
– Markkinatoimijoille on erittäin tärkeää, että keskuspankit ovat luvanneet käytännössä rajattomasti maksuvalmiutta rahoitusjärjestelmään ja suoraan yrityksille lainamuodossa, kertoo professori Juha Junttila Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Keskuspankit ovatkin lupautuneet ostamaan jopa roskaluokkaan luokiteltuja yritysten velkakirjoja.
– Tämä riittää rauhoittamaan lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiä jonkin verran, kun odottelemme globaalin koronakriisin toista vaihetta, Junttila kertoo.
Vuosi 2008 vedenjakajana
Koronaviruksen sanotaan muuttavan maailmaa, mutta makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välisten riippuvuuksien voidaan sanoa muuttuneen jo vuoden 2008 jälkeen.
Kahdentoista vuoden takainen maailmanlaajuinen finanssikriisi on vaikuttanut keskuspankkien tapaan reagoida kriiseihin pysyvästi. Samalla se on muuttanut myös markkinatoimijoiden odotuksia keskuspankkien toimintaa kohtaan.
– Markkinatoimijat osaavat odottaa sitä, että keskuspankit harjoittavat jatkuvasti epätavanomaista rahapolitiikkaa arvopaperien osto-ohjelmien muodossa. Ns. perinteisten rahapolitiikkasääntöjen tärkeimpien muuttujien kuten inflaation, reaalikoron ja -aktiviteetin merkitys on vähentynyt. Kaikki tämä juontaa juurensa reagointiin vuonna 2008, Junttila kertoo.
Junttilan mukaan erityisesti reaalikorko alkaa olla melko toissijainen arvostustekijä osakemarkkinoilla poikkeuksellisen matalan nimelliskoron aikoina. Tuleva reaalitaloudellinen aktiviteetti on kuitenkin edelleen merkityksellinen, kuitenkin korostuneesti sen yhteyden kautta mikä sillä on lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiin. Tätä kutsutaan niin sanotuksi ”harvinaisten katastrofien pelkokertoimeksi”.
– Tämä kaikki on johtanut siihen aavistuksen kummalliseen tilanteeseen, jossa osakekurssit ovat olleet kriisin keskellä jopa selkeässä nousussa lyhyellä aikavälillä, vaikka talouden tulevaisuudennäkymät näyttävät synkältä.
Tutkimuksen julkaisutiedot: Junttila, Juha. (2020). COVID-19 and the Discounting of Real Economic Activity in the US and European Stock Markets. SSRN Electronic Journal. 10.2139/ssrn.3583415. Linkki julkaisuun.
Lisätietoja:
Professori Juha Junttila, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
040 485 6309, juha-pekka.j-p.junttila@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme