Jyväskylän yliopisto

”Harvinaisten katastrofien pelkokerroin” vaikuttaa markkinoiden koronareagointiin

Jaa

Osakemarkkinat ja makrotalous reagoivat voimakkaasti koronakriisin aiheuttamiin rajoitteisiin yhteiskunnassa ja taloudessa. Suuri merkitys näissä reaktioissa on kuitenkin tavassa, jolla keskuspankit ovat reagoineet kriiseihin vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeen. Tämä on aiheuttanut jopa osakekurssien lievää nousua aikana, jona reaalitalouden tulevaisuus on poikkeuksellisen epävarmaa.

Koronaviruksen aiheuttama uhka BKT:n kasvulle oli luonnollisesti yksi pääsyistä talous- ja osakemarkkinanotkahdukselle kriisin alkuvaiheessa. Tällä hetkellä kuitenkin näennäisesti voimakkaassa nousuvaiheessa ollut pörssikurssikehitys voidaan nähdä markkinoiden reagointina epätava­­nomaisiin rahapoliittisiin toimenpiteisiin.

Markkinoiden voidaan tällä hetkellä sanoa olevan ns. tyyntä myrskyn edellä -vaiheessa. Koronakriisin aiheuttaman ensijärkytyksen ja romahduksen jälkeen kurssit ovat kääntyneet jokseenkin yllättävään nousuun. Toinen romahdus häämöttää kuitenkin tulevaisuudessa.

– Markkinatoimijoille on erittäin tärkeää, että keskuspankit ovat luvanneet käytännössä rajattomasti maksuvalmiutta rahoitusjärjestelmään ja suoraan yrityksille lainamuodossa, kertoo professori Juha Junttila Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Keskuspankit ovatkin lupautuneet ostamaan jopa roskaluokkaan luokiteltuja yritysten velkakirjoja.

– Tämä riittää rauhoittamaan lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiä jonkin verran, kun odottelemme globaalin koronakriisin toista vaihetta, Junttila kertoo.

Vuosi 2008 vedenjakajana

Koronaviruksen sanotaan muuttavan maailmaa, mutta makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välisten riippuvuuksien voidaan sanoa muuttuneen jo vuoden 2008 jälkeen.

Kahdentoista vuoden takainen maailmanlaajuinen finanssikriisi on vaikuttanut keskuspankkien tapaan reagoida kriiseihin pysyvästi. Samalla se on muuttanut myös markkinatoimijoiden odotuksia keskuspankkien toimintaa kohtaan.

– Markkinatoimijat osaavat odottaa sitä, että keskuspankit harjoittavat jatkuvasti epätavanomaista rahapolitiikkaa arvopaperien osto-ohjelmien muodossa. Ns. perinteisten rahapolitiikkasääntöjen tärkeimpien muuttujien kuten inflaation, reaalikoron ja -aktiviteetin merkitys on vähentynyt. Kaikki tämä juontaa juurensa reagointiin vuonna 2008, Junttila kertoo.

Junttilan mukaan erityisesti reaalikorko alkaa olla melko toissijainen arvostustekijä osakemarkkinoilla poikkeuksellisen matalan nimelliskoron aikoina. Tuleva reaalitaloudellinen aktiviteetti on kuitenkin edelleen merkityksellinen, kuitenkin korostuneesti sen yhteyden kautta mikä sillä on lähitulevaisuuden osakemarkkinariskinäkemyksiin. Tätä kutsutaan niin sanotuksi ”harvinaisten katastrofien pelkokertoimeksi”.

– Tämä kaikki on johtanut siihen aavistuksen kummalliseen tilanteeseen, jossa osakekurssit ovat olleet kriisin keskellä jopa selkeässä nousussa lyhyellä aikavälillä, vaikka talouden tulevaisuudennäkymät näyttävät synkältä.

Tutkimuksen julkaisutiedot: Junttila, Juha. (2020). COVID-19 and the Discounting of Real Economic Activity in the US and European Stock Markets. SSRN Electronic Journal. 10.2139/ssrn.3583415. Linkki julkaisuun.

Lisätietoja:
Professori Juha Junttila, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
040 485 6309, juha-pekka.j-p.junttila@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme