Hedelmällisyys pieneni Helsingissä muun Suomen tapaan vuonna 2017 – syntyvyys historiallisen alhaalla
Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, on syntyneiden lukumäärän väheneminen ollut väestönkasvun seurauksena pienempää kuin muussa Suomessa. Hedelmällisyys pieneni edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2017 selvästi korkein hedelmällisyys oli edelleen 30–34-vuotiailla, vaikka myös tämän ikäryhmän hedelmällisyys hieman laski. Ikäryhmittäinen hedelmällisyys on muuttunut huomattavasti ajassa: kun vajaa kolmekymmentä vuotta sitten hedelmällisyys oli suurinta 29-vuotiailla, viime vuonna se oli 33 vuoden ikäisillä. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta.
Vastasyntyneen pojan elinajanodote oli 78,4 ja tytön 84,3 vuotta vuonna 2017
Vuoden 2017 aikana kuoli 5 042 helsinkiläisistä, eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Elinajanodote onkin jatkanut tasaista kasvuaan. Helsinkiläisen vastasyntyneen pojan elinajanodote vuonna 2017 oli 78,4 ja tytön 84,3 vuotta. Elinajanodote on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni. Sen sijaan Helsingin sisällä alueelliset erot ovat edelleen suuret.
Helsingin väkiluku kasvoi 8 091 henkilöllä vuonna 2017
Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen eli luonnollisen väestönkasvun lisäksi Helsingin väkilukua kasvatti muuttoliike. Helsinki saikin muuttovoittoa yhteensä 7 118 henkeä, mikä on huomattavasti muutamaa edellistä vuotta enemmän. Väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana yhteensä 8 091 hengellä, mikä oli hieman enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuodenvaihteessa 2017/2018 Helsingissä asui 643 272 asukasta.
Koko Helsingin seudun väestö kasvoi vuonna 2017 noin 18 500 hengellä, kun Suomen väestönkasvu jäi vajaaseen 9 900 henkeen. Koko maan väkiluvun kasvu keskittyikin Helsingin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen väestömäärä väheni siis viime vuonna noin 8 600 hengellä.
Muuttotappio naapurinkuntiin pieneni, muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolelta kasvoi
Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin oli suurimmillaan vuonna 2005 lähes 4 800 henkeä. Muuttotappio alkoi supistua vuonna 2008, ja viime vuonna tappio, 1 269 henkeä, väheni kahdesta edellisvuodesta. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen: 6 022 henkeä.
Muutto sekä ulkomailta että ulkomaille väheni hieman edellisvuodesta. Helsingistä ulkomaille suuntautunut muutto väheni kuitenkin enemmän, joten ulkomainen muuttovoitto oli edellisvuotta suurempi ja yhteensä 2 091 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä 2015 lähtien näkyy edelleen osin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tulomuuttoluvuissa: vuoden 2017 aikana Helsingin ulkomaankansalaisista kasvoi eniten Irakin ja kolmanneksi eniten Syyrian kansalaisten lukumäärä.
Nuorten aikuisten osuus väestöstä on Helsingissä korkea – väestöllinen huoltosuhde muuta maata edullisempi
Helsingin saaman muuttovoiton lisäksi väestönkasvun taustalla on suhteellisen nuori ikärakenne, ja syntyneiden enemmyys suhteessa kuolleisiin onkin Helsingissä suurempi kuin muualla maassa. Verrattuna koko maahan Helsingissä korostui edelleen erityisesti nuorten, 20–30-vuotiaiden osuus väestöstä. Lisäksi myös 30–40-vuotiaita oli Helsingissä suurempi osuus kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Toisaalta myös 60 vuotta täyttäneiden osuus oli Helsingissä hieman suurempi kuin Espoossa tai Vantaalla, mutta selvästi alhaisempi kuin muualla Suomessa keskimäärin.
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (alle 15-vuotiaiden) ja vanhuseläkeikäisten (65 vuotta täyttäneiden) määrä suhteessa työikäiseen väestöön on Helsingissä huomattavasti muuta maata edullisempi. Huoltosuhde oli Helsingissä pitkään alle 40 eli sataa työikäistä kohti oli sen verran lapsia ja eläkeikäisiä, mutta 2010-luvun aikana luku on kuitenkin noussut vähitellen 45:een. Koko maan osalta huoltosuhde vuonna 2017 oli 60.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus edelleen kasvussa
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuoden 2017 aikana 5 055 hengellä eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Vieraskielisen väestön osuus oli 15,3 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (18 163 henkeä), vironkieliset (11 472 henkeä) ja somalinkieliset (10 225 henkeä).Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 41 prosenttia vieraskielisistä. Huomattava osa Helsingin väkiluvun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten väestömäärän kasvusta. Kaikista Helsingissä asuvista 9,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Helsingin seudun muodostavat tarkastelussa Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Julkaisu on saatavilla myös painettuna tammikuussa 2019.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja julkaisusta:
Yliaktuaari Netta Mäki, puh. 09 310 36373, e-mail: netta.maki(at)hel.fi
Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori, puh. 09 310 36300, e-mail: pekka.vuori(at)hel.fi
Viestinnän yhteyshenkilö:
Tiedottaja Tero Lahti, puh. 09 310 36376, e-mail: tero.j.lahti(at)hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista sekä kirjasto- ja tietopalvelusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Vappuaattoa vietetään Kansalaistorilla ja ympäri Helsinkiä – Lakitustapahtumaa voi seurata myös Helsinki-kanavalla25.4.2024 11:39:15 EEST | Tiedote
Vappuaaton lakitustapahtumaa juhlitaan tänä vuonna Kansalaistorilla. Helsinkiläisten rakastama Havis Amanda -patsas on korjattavana, mutta tapahtumassa ammennetaan elementtejä Mantan yli satavuotisesta historiasta. Lakitusta voi seurata myös suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalta.
Ulkoilmatapahtumia, vehreyttä Kallioon ja lintutorni Pikku Huopalahteen – näitä ja monia muita hankkeita helsinkiläiset kehittävät yhdessä 6.5. keskustakirjasto Oodissa25.4.2024 09:19:11 EEST | Tiedote
Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetään maanantaina 6.5. kello 17.00–19.30 kehittämistapahtuma. Sen aiheena on Helsingin Eteläisen, Keskisen ja Läntisen suurpiirin OmaStadi-hankkeiden yhteinen edistäminen kohti toteutusta.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kaavaratkaisuista Laajasaloon ja Itäkeskukseen24.4.2024 19:54:57 EEST | Tiedote
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 24.4. myös Stadin ammattiopiston hankesuunnitelmasta.
Kaupunginhallitus esittää Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamista22.4.2024 17:33:07 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22. huhtikuuta esittää Uudenmaan ELY-keskukselle Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevan Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamista, alueen rauhoitusmääräysten muuttamista sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä.
Helsingin kaupungin työterveys siirtyy Mehiläiselle vuoden lopulla18.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunki kilpailutti uuden työterveystoimijan kaupunginvaltuuston päätöksellä ja uusi työterveyskumppani on Mehiläinen. Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula on tehnyt asiasta hankintapäätöksen 18. huhtikuuta. Alustavan aikataulun mukaan kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut siirtyvät Mehiläiselle vuoden 2024 lopulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme