Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Heinäkuun 2021 vesitilannekatsaus: Lämmin ja kuiva heinäkuu vaikutti vesistöjen virkistyskäyttöön (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Vähäsateinen ja lämmin heinäkuu on lisännyt haihdunnan vaikutusta ja aiheuttanut järvien ja jokien vesipintojen selvää laskua. Järvien pinnoilta haihtuu helteen aikana noin sentti vuorokaudessa ja kuukaudessa 20–35 cm. Lisäksi tekojärvien ja säännösteltyjen järvien pintaa laskee, kun vettä juoksutetaan, jotta alapuoliseen jokeen saadaan minimivirtaama. Pintavedet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä, mikä lisää kalakuolemien riskiä ja hajuhaittoja.

Monet järvet lähellä alarajaa ja jokien virtaamat hyvin pieniä

Järvien pinnat ovat laskeneet pohjalaismaakunnissa jopa poikkeuksellisen alas. Esimerkiksi Pitkämön ja Hirvijärven tekojärvet olivat heinäkuun viimeisellä viikolla 40 cm alempana kuin tavanomaisesti ja Patanan tekojärvi 55 cm alempana kuin tavanomaisesti. Nurmonjoen latvajärvet olivat noin 15–20 cm alempana kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Myös edeltävinä vuosina on esiintynyt kuivuusjaksoja: viimeisen neljän vuoden aikana kesät ovat olleet poikkeuksellisen kuivia aiheuttaen järvien vedenpintojen laskun. Vuonna 2018 vedenpinnat pohjalaisjärvissä olivat myös heinäkuussa alhaalla, monissa jopa alempana kuin nyt.

Monet säännöstellyt järvet olivat heinäkuussa lähellä alarajaansa. Esimerkiksi heinäkuun viimeisellä viikolla Kyrkösjärven ja Kuorasjärven pinta oli muutaman sentin päässä kesäalarajasta ja Kalajärven sekä Alajärven pinnat kävivät kesäalarajalla. Alajärven pinta ei ole 40 vuoden mittaushistorian aikana ollut koskaan aiemmin näin alhaalla tähän aikaan kesästä. Matalla oleva vesi vaikeuttaa mm. vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä.

Jokien virtaamat olivat koko heinäkuun ajan pieniä. Närpiönjoen virtaama oli keskimäärin 0,7 m3/s (virtaamakeskiarvo vuosilta 2000–2021: 2,7 m3/s)ja kyseinen vesimäärä oli pääosin peräisin Kivi- ja Levalammen tekojärven juoksutuksista. Lapväärtin-Isojoen virtaamassa näkyi pohjavesien vaikutus ja virtaama oli 2 m3/s. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli puolestaan reilut 5 m3/s (virtaamakeskiarvo vuosilta 2000–2021 noin 19 m3/s), Lapuanjoella Kepossa noin 3 m3/s ja Perhonjoella Tunkkarissa noin 4 m3/s.

Lämmin vesi lisäsi leväkukintoja, kalakuolemia ja hajuhaittoja

Pohjalaisvesistöjen pintalämpötilat olivat heinäkuussa pääosin yli 20 astetta ja ajoittain jopa lähellä 25 astetta. Jokien ja järvien vedet olivat siis selvästi lämpimämpiä kuin kesällä keskimäärin. Lämmin vesi lisää kalakuolemien riskiä ja veden hajuhaittoja. ELY-keskus onkin saanut ilmoituksia pahanhajuisista jokivesistöistä mm. Perhonjoelta ja kahdesta kalakuolemasta. Heinäkuun lopussa Ähtärin Iso Haapajärvellä kuoli erityisesti salakan ja särjen poikasia. Heinäkuun puolivälissä havaittiin Lappajärvellä kuolleita kiiskiä. Veden lämpötilan nousu heikentää järven happitilannetta ja rasittaa kalojen fysiologiaa, jolloin todennäköisesti heikoimmat kalayksilöt kuolivat.

Heinäkuun alkupuoliskolla helteiset säät runsastuttivat sinilevän määriä ja aikaistivat leväkesää muutamalla viikolla. Sinilevät viihtyvät erityisesti ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Sisävesillä sinilevää havaittiin mm. Ähtärinjärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Evijärvellä. Rannikoilla sinilevähavaintoja on tehty heinäkuussa mm. Kokkolassa Tankarilla, Vöyrillä Storbådanilla, Maalahdessa Bergön edustalla ja Kaskisten edustalla. Järvien ja jokien vedenlaatu on ollut vuodenaikaan nähden melko tavanomaista. Vähäsateisuus on vähentänyt valuma-alueelta vesiin tulevaa kuormitusta, vaikka veden vähyys toisaalta heikentää vesien tilaa varsinkin pienissä vesistöissä mm. vähentämällä veden vaihtuvuutta ja lisäämällä happiongelmia.

Heinäkuun lopun epävakainen sää ja viilentyneet pintavedet ovat osin vähentäneet sinilevähavaintoja. Tuulinen sää sai sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan veden sekaan, jolloin niitä oli vaikeampi havaita.

Pohjavesitilanne pääosin lähes normaali

Lämmin ja vähäsateinen jakso on laskenut pohjaveden pintaa. Loppukeväällä pohjaveden pinta oli keskimääräistä ylempänä, joten pohjavesitilanne on pysynyt helteistä huolimatta lähellä tavanomaista. Pohjaveden pinnankorkeus on ajankohtaan nähden keskimääräinen tai enintään 0,5 m sen alapuolella. Paikoitellen poikkeama keskimääräisestä voi olla suurempikin. Pohjaveden pinta laskee syyskuulle asti, ellei sada runsaasti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Suvi Saarniaho-Uitto, puh. 0295 027 926 (säännöstely ja virtaamat, 6.8. asti)
Vesitalousasiantuntija Marko Aalto, puh. 0295 027 971 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Tilda Rantataro, puh. 0295 027 668 (pohjavedet, 9.8. alkaen)
Vesienhoitoryhmän päällikkö Jyrki Latvala, puh. 0295 027 861 (9.8. alkaen)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett kontaktmyndighetens utlåtande om MKB-programmet för batterimaterialfabriken i Vasa (Österbotten)16.9.2021 10:36:04 EEST | Tiedote

Johnson Matthey planerar att bygga en katodmaterialfabrik i Långskogens storindustriområde i Vasa. Fabrikens primära produkt är katodmaterial, som marknadsförs under namnet eLNO® och används i batterier för den nya generationens elbilar. I det pågående förfarandet vid miljökonsekvensbedömning (MKB-förfarande) är den planerade produktionskapaciteten i projektet 30 000 ton per år.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Vaasan akkumateriaalitehtaan YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)16.9.2021 10:36:03 EEST | Tiedote

Johnson Matthey suunnittelee katodimateriaalitehdasta Vaasan Laajametsän suurteollisuusalueelle. Tehtaan ensisijainen tuote on katodimateriaali, markkinointinimeltään eLNO®, jota valmistetaan käytettäväksi uuden sukupolven sähköajoneuvojen akuissa. Meneillään olevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) hankkeen suunniteltu tuotantokapasiteetti on 30 000 tonnia vuodessa.

Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hanke on käynnistynyt13.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Hanke on osa valtakunnallista TYÖ2030-kehittämisohjelmaa ja sen rahoittaa Työterveyslaitos. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2021 - 31.7.2022. Sen toteuttajana on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yhteistyössä muun muassa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien, Kauppakamarin, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä SEDUn kanssa. Hankkeeseen on nimitetty työelämänvalmentajaksi Ari Koivuniemi.

Program ordnas för hela familjen om vattenvisionen för Lappfjärds å-Storå (landskapen i Österbotten)10.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Syftet med visionsarbetet är att förbättra områdets dragningskraft och näringar samt att få lokalinvånarna och olika branschaktörer att delta i vården och utvecklingen av det gemensamma vattendraget. Vattenvisionen för samman områdets invånare och olika branschaktörer samt gör det möjligt att skapa en gemensam vision för avrinningsområdet. I anslutning till temat kan man nu besöka den ambulerande fotoutställningen i områdets bibliotek och bege sig ut på äventyr längs vattendragen.

Lapväärtin-Isojoen vesivision tiimoilta järjestetään ohjelmaa koko perheelle (Pohjalaismaakunnat)10.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Visiotyön tavoitteena on parantaa alueen vetovoimaisuutta ja elinkeinoja, sekä osallistaa paikallisia asukkaita ja eri alojen toimijoita yhteisen vesistön hoitoon ja kehittämiseen. Vesivisio tuo yhteen alueen asukkaat ja eri alojen toimijat, sekä mahdollistaa yhteisen vision luomisen vesistöalueelle. Tähän teemaan liittyen on nyt mahdollisuus käydä katsomassa alueen kirjastoissa kiertävää valokuvanäyttelyä sekä lähteä seikkailemaan alueen vesistöjen äärelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme