Heinäkuun 2021 vesitilannekatsaus: Lämmin ja kuiva heinäkuu vaikutti vesistöjen virkistyskäyttöön (Pohjalaismaakunnat)

Monet järvet lähellä alarajaa ja jokien virtaamat hyvin pieniä

Järvien pinnat ovat laskeneet pohjalaismaakunnissa jopa poikkeuksellisen alas. Esimerkiksi Pitkämön ja Hirvijärven tekojärvet olivat heinäkuun viimeisellä viikolla 40 cm alempana kuin tavanomaisesti ja Patanan tekojärvi 55 cm alempana kuin tavanomaisesti. Nurmonjoen latvajärvet olivat noin 15–20 cm alempana kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Myös edeltävinä vuosina on esiintynyt kuivuusjaksoja: viimeisen neljän vuoden aikana kesät ovat olleet poikkeuksellisen kuivia aiheuttaen järvien vedenpintojen laskun. Vuonna 2018 vedenpinnat pohjalaisjärvissä olivat myös heinäkuussa alhaalla, monissa jopa alempana kuin nyt.

Monet säännöstellyt järvet olivat heinäkuussa lähellä alarajaansa. Esimerkiksi heinäkuun viimeisellä viikolla Kyrkösjärven ja Kuorasjärven pinta oli muutaman sentin päässä kesäalarajasta ja Kalajärven sekä Alajärven pinnat kävivät kesäalarajalla. Alajärven pinta ei ole 40 vuoden mittaushistorian aikana ollut koskaan aiemmin näin alhaalla tähän aikaan kesästä. Matalla oleva vesi vaikeuttaa mm. vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä.

Jokien virtaamat olivat koko heinäkuun ajan pieniä. Närpiönjoen virtaama oli keskimäärin 0,7 m³/s (virtaamakeskiarvo vuosilta 2000–2021: 2,7 m³/s)ja kyseinen vesimäärä oli pääosin peräisin Kivi- ja Levalammen tekojärven juoksutuksista. Lapväärtin-Isojoen virtaamassa näkyi pohjavesien vaikutus ja virtaama oli 2 m³/s. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli puolestaan reilut 5 m³/s (virtaamakeskiarvo vuosilta 2000–2021 noin 19 m³/s), Lapuanjoella Kepossa noin 3 m³/s ja Perhonjoella Tunkkarissa noin 4 m³/s.

Lämmin vesi lisäsi leväkukintoja, kalakuolemia ja hajuhaittoja

Pohjalaisvesistöjen pintalämpötilat olivat heinäkuussa pääosin yli 20 astetta ja ajoittain jopa lähellä 25 astetta. Jokien ja järvien vedet olivat siis selvästi lämpimämpiä kuin kesällä keskimäärin. Lämmin vesi lisää kalakuolemien riskiä ja veden hajuhaittoja. ELY-keskus onkin saanut ilmoituksia pahanhajuisista jokivesistöistä mm. Perhonjoelta ja kahdesta kalakuolemasta. Heinäkuun lopussa Ähtärin Iso Haapajärvellä kuoli erityisesti salakan ja särjen poikasia. Heinäkuun puolivälissä havaittiin Lappajärvellä kuolleita kiiskiä. Veden lämpötilan nousu heikentää järven happitilannetta ja rasittaa kalojen fysiologiaa, jolloin todennäköisesti heikoimmat kalayksilöt kuolivat.

Heinäkuun alkupuoliskolla helteiset säät runsastuttivat sinilevän määriä ja aikaistivat leväkesää muutamalla viikolla. Sinilevät viihtyvät erityisesti ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Sisävesillä sinilevää havaittiin mm. Ähtärinjärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Evijärvellä. Rannikoilla sinilevähavaintoja on tehty heinäkuussa mm. Kokkolassa Tankarilla, Vöyrillä Storbådanilla, Maalahdessa Bergön edustalla ja Kaskisten edustalla. Järvien ja jokien vedenlaatu on ollut vuodenaikaan nähden melko tavanomaista. Vähäsateisuus on vähentänyt valuma-alueelta vesiin tulevaa kuormitusta, vaikka veden vähyys toisaalta heikentää vesien tilaa varsinkin pienissä vesistöissä mm. vähentämällä veden vaihtuvuutta ja lisäämällä happiongelmia.

Heinäkuun lopun epävakainen sää ja viilentyneet pintavedet ovat osin vähentäneet sinilevähavaintoja. Tuulinen sää sai sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan veden sekaan, jolloin niitä oli vaikeampi havaita.

Pohjavesitilanne pääosin lähes normaali

Lämmin ja vähäsateinen jakso on laskenut pohjaveden pintaa. Loppukeväällä pohjaveden pinta oli keskimääräistä ylempänä, joten pohjavesitilanne on pysynyt helteistä huolimatta lähellä tavanomaista. Pohjaveden pinnankorkeus on ajankohtaan nähden keskimääräinen tai enintään 0,5 m sen alapuolella. Paikoitellen poikkeama keskimääräisestä voi olla suurempikin. Pohjaveden pinta laskee syyskuulle asti, ellei sada runsaasti.