Heinäkuun vesitilannekatsaus: (Pohjalaismaakunnat)

Vedenkorkeus- ja virtaamatiedot, vesistöt

Pohjalaismaakunnissa jokien ja järvien vedenpinnat ovat heinäkuussa olleet lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Kesä on ollut sateisempi kuin esimerkiksi kaksi edellistä kesää, minkä johdosta järvet eivät ole laskeneet yhtä alas kuin aiempina kuivina kesinä.

Heinäkuun lopussa virtaamat Lapuanjoella (Keppo) ja Kyrönjoella (Skatila) olivat lähellä 10 m3/s, joka on lähellä ajankohdan keskimääräistä virtaamaa. Myös Perhonjoella (Lahnakoski) oltiin lähellä keskimääräistä tilannetta virtaaman ollessa 4 m3/s. Närpiönjoella (Allmänningsforsen) virtaama nousi paikallisten sateiden seurauksena reiluun 6 m3/s, joka on kaksinkertainen ajankohdan keskimääräiseen virtaamaan verrattuna, mutta sateiden loputtua laski ajankohdalle tyyppiselle tasolle 3 m3/s. Lapväärtinjoella (Perus) virtaama oli ajankohdalle tyypillinen noin 3 m3/s.

Säännöstelyjen järvien ja tekojärvien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi heinäkuun lopussa Perhonjoen vesistöalueella Patanan tekojärvi oli 20 cm ja Lapuanjoelta Hirvijärven tekojärvi 15 cm ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Kuortaneenjärvi oli noin 5 cm keskimääräisen tason yläpuolella, mutta sielläkin siirryttiin heinäkuun lopussa minimijuoksutukseen 1,0 m3/s. Kyrönjoen vesistöalueella Kalajärven tekojärvi ja Kyrkösjärven tekojärvi ovat noin 5 cm ajankohdan keskimäärää alempana. Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärvi, Lappajärvi ja Evijärvi ovat kaikki muutaman sentin päässä keskimääräisistä vedenkorkeuden tasoista.

Toukokuussa aloitettu Jääskänjärven padon kunnostus- ja kalatien rakentamistyö jatkuu edelleen, jonka seurauksena Jääskänjärven vesipinnassa voi olla normaalia suurempia vaihteluita. Työn arvioidaan kestävän elokuun loppuun saakka. Järven vedenkorkeus on tällä hetkellä kuitenkin ajankohdan keskimääräisen tuntumassa. Myös toukokuussa alkaneet Kiikun ja Rengon patojen kunnostustyöt jatkuvat. Remonttien vuoksi virtaamat Seinäjoen vanhassa uomassa ovat välillä normaalia suuremmat. Tilanne säännöstelyn osalta normalisoituu remonttien valmistuessa elokuussa.

Leväkukinta lähti käyntiin heinäkuussa, kun lämmin, aurinkoinen ilma oli lämmittänyt vesiä

Pintaveden lämpötiloja lähellä 25 astetta mitattiin järvissä jo heinäkuun alussa mutta lämpötila laski noin 20 asteeseen heinäkuun puolessa välissä. Merialueella pintaveden lämpötila on noin 20 astetta. Lämmin vesi ja aurinkoinen sää on suosinut syanobakteerien kasvua ja merialueen sinilevätilanne on normaalia huonompi. Heinäkuussa sinilevää on havaittu Luodon, Uudenkaarlepyyn, Vöyrin, Mustasaaren, Vaasa ja Kaskisten merialueilla. Laaja sinileväkukinta on muodostunut Selkämeren avomerellä Suomen puolella. Tilanne voidaan seurata Suomen ympäristökeskuksen TARKKA-palvelussa. Järvien sinilevätilanne on tavanomainen ajankohtaan nähden. Sinilevää on havaittu muun muassa Karperöfjärdenin, Evijärven, Lappajärven ja Ähtärinjärven havaintopaikoilla.

Lisäksi kansalaishavaintoja on useilta muilta järviltä. Jokien vedenlaatuun vaikuttavat lämpötila ja vesimäärät. Kuivina ja lämpiminä jaksoina vesi varsinkin pienissä joissa lämpenee ja käy vähiin, minkä vuoksi veden laatu heikkenee ja esim. Kalojen elinolosuhteet heikkenevät. Toisaalta rajut ukkoskuurot heikentävät myös vedenlaatua huuhtomalla kiintoainesta sekä ravinteita vesiin.

Sateet hidastaneet pohjaveden laskua

Pohjavesipinnat ovat jatkaneet tasaista laskua koko heinäkuun ajan. Loppukuun runsaiden sateiden takia pohjaveden pintojen lasku on kuitenkin osittain hidastanut ja paikoittain jopa kääntynyt lievään nousuun. Suurissa muodostumissa pohjaveden pinnankorkeudet reagoivat paikallisiin muutoksiin hitaammin eikä sadannan vaikutuksia ei ole havaittavissa. On odotettavissa, että laskua jatkuu vielä alkusyksyn aikana.