Helene Schjerfbeckin omakuvat eivät kuvita taiteilijan elämänvaiheita vaan ilmentävät itsen esittämiseen liittyviä kysymyksiä
16.10.2019 10:33:30 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Helene Schjerfbeckin omakuvien tulkinnat ovat aikaisemmin painottaneet taiteilijan henkilöhistoriaa enemmän kuin teosten itsenäistä kykyä viestiä: on katsottu, että omakuvat ilmentävät taiteilijan ikääntymisprosessia hyvinkin suoraviivaisesti. Toisaalta omakuvien on nähty kulkevan lineaarisesti kohti yhä abstraktimpaa ilmaisua.
Omakuvien minuus on liikkeessä ja sisäisesti ristiriitaista
Elämäkerrallisten seikkojen sijaan Patrik Nybergin tutkimuksen lähtökohtana toimivat itse kuvat. Teosten lähiluku tuottaa aiemmasta poikkeavia tulkintoja omakuvien ominaislaadusta ja merkityksistä. Minuus näyttäytyy omakuvissa muuttuvana ja myös sisäisesti ristiriitaisena.
- Omakuvista välittyy hyvin moniulotteinen ja myös problemaattinen suhde identiteettiin. Myös esittävyys ja siitä etääntyminen vuorottelevat omakuvasta toiseen noudattamatta mitään ajallisen kehityksen logiikkaa, Patrik Nyberg kuvailee.
Omakuvan lajiin ja sen myötä itsen julkiseen esittämiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia. Facebookin ja muiden sosiaalisen median alustojen myötä ne koskettavat kenen tahansa omakuvan rakentumista.
Kuva puhuu omasta puolestaan
Schjerfbeckin omakuvien tarkastelua kehystää laajempi keskustelu esittämisen merkityksestä maalaustaiteen modernismin juonteissa. Abstraktin taiteen ilmaantumisen myötä esittämistä on pidetty jälkijättöisenä. Toisaalta modernismin ajan maalaustaidetta on ylipäätään pidetty epäkriittisenä ja vain esteettisiin kysymyksiin keskittyneenä taiteen alueena.
Tutkimuksessaan Patrik Nyberg osoittaa, että esittävien ja ei-esittävien piirteiden välinen vuoropuhelu maalauksessa mahdollistaa kriittisen asennoitumisen niin subjektia kuin representaatioita koskeviin kulttuurisiin käsityksiin.
- Kirjallisten lähteiden sijaan kuvat, tässä tutkimuksessa Schjerfbeckin maalatut ja piirretyt omakuvat, puhuvat omasta puolestaan, ne eivät vain kuvita historiallisista lähteistä koostettua tietoa.
*
FM Patrik Nyberg väittelee 19.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Maalatut kasvot: Helene Schjerfbeckin omakuvat, modernismi ja esittäminen" (Painted faces: The self-portraits of Helene Schjerfbeck, modernism and representation). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, luentosali PII, Yliopistonkatu 3, 1.krs.
Vastaväittäjänä on FT Marja Lahelma, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Ville Lukkarinen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Suomen Kansallisgallerian julkaisut. Väitöskirjaa myy Kansallisgalleria. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestinnän asiantuntija Niina Niskanen
niina.niskanen@helsinki.fi
+358504489874
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme