Helmet-kirjallisuuspalkinto Kari Hukkilalle

Claes Andersson perustelee valintaansa näin:

– Tuhat ja yksi kuuluu viime vuosien parhaisiin romaaneihin monestakin syystä. Se käsittelee ajankohtaisia asioita kuten kodittomuutta, pakolaisuutta ja kansainvälisyyttä, se on filosofisesti kiinnostava ulottuen Georg von Wrightistä Wittgensteiniin ja se on kirjoitettu tiiviillä ja kirkkaalla tavalla, joka tuo mieleen W.G. Sebaldin tai Thomas Bernhardin. Kaiken kaikkiaan Tuhat ja yksi on loistava romaani, joka jostain syystä jäi aika vähälle huomiolle, kun se ilmestyi.

Tuhat ja yksi limittää ja yhdistää toisiinsa nimettömän suomalaisen minäkertojan, hänen Roomassa asuvan ystävänsä ja tämän etiopialaisen paperittoman ystävänsä, filosofit Ludwig Wittgensteinin ja Georg Henrik von Wrightin sekä gulag-vankileiriltä selvinneen Gustav Herling-Grudzinskin – muiden muassa.

Teoksessa on kiehtovaa myös sen muoto. Kari Hukkila kertoo, että kirjassa on päällepäin näkymätön rakenne, joka perustuu luonnossa esiintyvään muurahaisten työtapaan.

– Kiinnostuin toistakymmentä vuotta sitten muurahaisten käyttäytymisestä ja siitä, mitä siitä voi saada irti kirjoittamisen kannalta. Minua kiinnosti kirjassa lineaarisen alku-keskikohta-loppu-ajattelutavan sijaan toisenlainen rakenne, ja nämä kirjassa toistuvat pyörteiset ja kierteiset rakenteet ovat pohjimmiltaan muurahaisten polkuja. Muurahaisissa on kiinnostavaa etenkin se, miten ne ylläpitävät elämää biosfäärissä.

Toivo ja eloonjääminen

Hukkila kirjoittaa, että maailmassa ajattelu on työnnetty sivuun. Tähän rinnastuu kirjassa myös ajatus siitä, että paperittomat työnnetään pois näkyvistä.

– Kaikki ajattelu lähtee siitä, että hahmottaa jotain itselleen vierasta. Välittömän mielihyvän hakeminen on absoluuttinen vastakohta ajattelulle.

Andersson on samaa mieltä ajattelun inflaatiosta, mutta hän löytää Hukkilan teoksesta kuitenkin toivon sävyjä.

– Toivon kipinä on läsnä aina, kun puhuu asioista niiden oikeilla nimillä eikä torju niitä. Se on syvällisellä tavalla sivistynyt ja rohkea kirja, joka koskettelee syviä kerroksia eurooppalaisesta tietoisuudesta ja tuo esiin myös nurjia puolia, Andersson toteaa.

Hukkila kertoo, että hän ei halunnut muotoilla kirjaan suoraan toivon teemaa, mutta se kaiken taustalla on – nimeä myöten. Tuhat ja yksi -nimi viittaa toivoon ja eloonjäämiseen Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kautta. Tarinoiden kehyskertomuksessa kuningas päättää varmistaa, ettei puoliso ole enää koskaan uskoton tappamalla uuden puolison aina heti hääyön jälkeen. Näin tapahtuu, kunnes neuvokas Šeherazade menee naimisiin kuninkaan kanssa, ryhtyy kertomaan kuninkaalle tarinoita ja lopettaa ne niin jännittävään kohtaan, että tarinaa pitää aina jatkaa seuraavana yönä.

– Šeherazadella eloonjääminen ja kertominen liittyvät toisiinsa. Tuhat ja yksi -kirjassa ennen kaikkea paperittomalla on kyse eloonjäämisestä, mutta tavalla tai toisella myös kaikilla muilla henkilöillä.

Kansan – tai maailman – jakautuneisuudesta eri leireihin, ”ääripäistä” ja omiin kupliin sulkeutumisesta on puhuttu viime vuosina paljon. Hukkila toteaa, että jako meihin ja muihin ei ole uusi ajatus.

– Keinotekoinen eri rotuihin jakaminen on perua jo Espanjan inkvisition ajoilta. Länsimaissa on pitkä perinne sille, että maailma on jakautunut kahtia, koska on suljettu ulos tiettyjä väestöjä. Ne käsitykset, joilla perustellaan väestönosan pois sulkemista, ovat harhaa. Millään väestöllä ei ole yhteistä olemusta, joka olisi jonkinlainen, vaan käsitykset olemuksesta ovat historiallisia ja rakennetaan aina joissain tietyissä olosuhteissa yleensä jotakin kyseenalaista tarkoitusta varten. Se on poliittinen, ei kulttuurinen tai rotukysymys.

– Kirjaston periaate on päinvastainen kuin poissulkeminen. Sieltä löytyvät saman katon alta kaikki kielet, kaikenlainen kirjallisuus, eri aikakaudet. Tällaisina aikoina kirjaston perustaminen on merkittävä teko.

Helmet-kirjallisuuspalkinto nostaa esiin tulevaisuuden klassikoita

Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna neljännen kerran. Palkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle.

Helmet-kirjallisuuspalkinnon tarkoituksena on nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen. Samalla halutaan myös nostaa esille erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä.

Voittaja saa kultaisen kirjastokortin ja 1 000 euroa.

Helmet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.

Yhteyshenkilöt: 

Katri Vänttinen
kirjastopalvelujen johtaja
Helsingin kaupunginkirjasto
puh. 040 554 8861
sähköposti: katri.vanttinen@hel.fi

Iina Soininen
päätoimittaja, Helmet.fi
puh. 09 3108 5523
sähköposti: iina.soininen@hel.fi