Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostetaan Isojoen Kodesjärveä yli 200 000 eurolla (Etelä-Pohjanmaa)

Jaa

Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta tarttumalla Suomen luonnon köyhtymisen merkittävimpiin suoriin syi-hin: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä, hoidetaan perinnebiotooppeja ja tehdään toimenpiteitä ranta-, vesi- ja metsäluonnon tilan parantamiseksi. Toimet kohdistu-vat lintuvesikunnostusten osalta Natura 2000 -verkoston kohteisiin. Tässä tapauksessa kun-nostustoimien kohteena on Isojoella Karvianjoen valuma-alueen latvoilla sijaitseva Kodes-järven Natura 2000 -alue.

Kartta, josta selviävät suunniteltujen ruoppausalueiden, Kodesjoen perkauksen ja parhaillaan toteu-tettavan kosteikon sijainnit.
Kartta, josta selviävät suunniteltujen ruoppausalueiden, Kodesjoen perkauksen ja parhaillaan toteu-tettavan kosteikon sijainnit.

Lintuvedet ovat runsaskasvustoisia järviä, merenlahtia ja rantaniittyjä. Niiden suojelusta on päätetty lintuvesien suojeluohjelmassa vuonna 1981. Vuosikymmenten varrella useat kohteet ovat rehevöityneet ja kasvaneet umpeen tai muulla tavoin muuttuneet epäedulliseen suuntaan. Kohteiden kunnostaminen on välttämätöntä kymmenien uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelemiseksi. Puolet Suomen kosteikkojen vesi- ja rantalintulajeista on uhanalaisia, paljolti kosteikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena.

Kodesjärvi on lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon kuuluva kohde, joka on ollut vielä 2000-luvun alkupuolella merkittävä lintujärvi. Järven mataloitumisen, rehevöitymisen ja tästä seuranneen särkikalojen runsastumisen sekä vieraspetojen (supikoiran ja minkin) arvioidaan olevan syinä Kodesjärven linnustollisten arvojen huomattavaan heikentymiseen. Nykyisin järvellä pesii vähälukuisina lähinnä joitakin tavanomaisia sorsa- ja kahlaajalajeja. Vaativammat lintuvesien lajit, kuten punasotka, nokikana ja härkälintu, ovat hävinneet järven pesimälajistosta.

Helmi-elinympäristöohjelmassa Kodesjärveä kunnostetaan monipuolisella keinovalikoimalla, jolla tavoitellaan järven linnuston monimuotoisuuden lisäämistä ja järveltä hävinneen lajiston palautumista. Samalla järven virkistyskäyttöarvot ja -mahdollisuudet paranevat. Toimenpiteet tähtäävät järveen valuvien ravinteiden vähentämiseen ja poistamiseen, kalastorakenteen muuttamiseen, vieraspetojen vähentämiseen sekä uusien pesimäympäristöjen muodostamiseen vesi- ja rantalinnuille. Toimenpiteiden kustannusarvio vuosina 2020-2023 on noin 200 000 – 250 000 €. Kustannukset rahoitetaan kokonaisuudessaan Helmi-ohjelmasta.

Toimenpiteet Kodesjärvellä

Parhaillaan järven pohjoispäähän ns. Kruununojan varteen rakennetaan 0,9 hehtaarin laajuista kosteikkoa, jonka on tarkoitus vähentää yläpuoliselta valuma-alueelta järveen tulevien ravinteiden ja kiintoaineen määrää. Samalla luodaan vesilinnuille monimuotoinen elinympäristö, johon kuuluu vesi- ja kasvillisuusalueita sekä saarekkeita.

Tänä keväänä ja alkukesällä sekä mahdollisesti syksyllä Kodesjärvellä toteutetaan tehostettua hoitokalastusta, jolla tavoitellaan suuria särkikalasaaliita. Näin voidaan poistaa vedestä ravinteita ja vähentää särkikalojen aiheuttamaa vettä samentavaa vaikutusta. Samalla vähennetään särkikalojen ja pohjaeläimiä ravintonaan käyttävien sorsalintujen välistä kilpailua. Tehostettu hoitokalastus täydentää paikallisten asukkaiden harjoittamaa hoitokalastusta.

Eräs laaja-alaisimmista toimista tulee olemaan noin 20 000 m3 ja 1,9 hehtaaria käsittävä ruoppaus järven eteläosaan alueelle, josta Kodesjoki alkaa. Samalla ruopataan uimarannan edustaa (0,2 ha). Ruoppauksiin liittyvä vesilupahakemus jätetään aluehallintovirastoon maalis-huhtikuun aikana. Toimenpide toteutuu arviolta aikaisintaan loppuvuodesta 2022. Ruoppausalueella tavoitellaan avovesialueiden sekä vesilintujen pesimäympäristön lisäämistä. Alueelle rakennetaan myös pesimäsaari linnuille. Osan ruoppausalueesta kattavalla alueella on jo muodostettu uutta avovesialuetta kasvillisuutta jyrsimällä, mikä on tarkoitus toistaa tulevana syksynä.

Kodesjärvellä paikalliset asukkaat ovat aktiivisesti osallistuneet järven hoitotoimiin, mikä tuo toimille järvikunnostuksissa olennaisen tärkeää jatkuvuutta. Toimia suunnitellaan ja edistetään yhteistyössä paikallisten kanssa. Isojoen kunta toimii läheisenä yhteistyökumppanina hankkeen toteutuksen suunnittelussa ja seurannassa.

Toteutuksessa olevat ja toteutuneet toimenpiteet aikatauluineen:

Kosteikon rakentaminen pohjoispäähän Kruununojaan 3/2021
Hoitokalastus 5/2020 eteenpäin
Kasvillisuuden jyrsintä Kodesjoen uomassa 9/2020
Vieraspetojen pyynti 5 / 2020 eteenpäin

Suunnitteilla olevat toimet:

Tehostettu hoitokalastus 4-7 sekä 10 / 2021
Kasvillisuuden jyrsintä Kodesjoen uomassa samoilla alueilla kuin 2020 9/2021
Ruoppaus eteläpäässä 20 000 m3, 1,9 ha ja Kodesjoen perkaus Vesilupahakemus AVI:n käsittelyyn 3 / 2021, toteutuminen arviolta 2022-2023
Ruoppaus uimarannan edustalla 1 500 m3, 0,22 ha Vesilupahakemus AVI:n käsittelyyn 3 / 2021, toteutuminen arviolta 2022-2023

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lintuvesikoordinaattori Olli Autio, puh. 0295 027 775, olli.autio@ely-keskus.fi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kunnanjohtaja Juha Herrala, puh. 040-7647 870 juha.herrala@isojoki.fi, Isojoen kunta

Kuvat

Kartta, josta selviävät suunniteltujen ruoppausalueiden, Kodesjoen perkauksen ja parhaillaan toteu-tettavan kosteikon sijainnit.
Kartta, josta selviävät suunniteltujen ruoppausalueiden, Kodesjoen perkauksen ja parhaillaan toteu-tettavan kosteikon sijainnit.
Lataa
Lataa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus muistuttaa joukkoliikenteen käyttäjiä ja henkilökuntaa kasvomaskin käytöstä16.4.2021 12:06:09 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi 13.8.2020 suosituksen kasvomaskin käytöstä joukkoliikenteessä koronavirusepidemian aikana. Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää koronavirustartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. Kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.

NTM-centralen i Södra Österbotten påminner kollektivtrafikens användare och personal om användningen av ansiktsmask16.4.2021 12:06:09 EEST | Tiedote

Institutet för hälsa och välfärd gav 13.8.2020 en rekommendation om användning av ansiktsmask i kollektivtrafiken under den pågående coronavirusepidemin. Korrekt användning av ansiktsmask kan minska coronavirussmitta genom att den förhindrar droppar från att spridas i omgivningen. Ansiktsmaskernas effekt grundar sig delvis på att så många som möjligt använder dem på rätt sätt.

Lokaliseringsplanen för stamväg 63: Alternativen undersöks i Kronoby13.4.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

Under början av år 2021 inleddes utarbetandet av en lokaliseringsplan för stamväg 63 på avsnittet mellan Kaustby och Ina i Evijärvi. Syftet med arbetet är att fastställa terrängkorridoren och vilka åtgärder som behövs för att den krokiga huvudvägen som går genom byarna ska uppnå en sådan kvalitetsnivå att den motsvarar nivån på de avsnitt söderut och norrut längs stamvägen där förbättringsåtgärder redan har vidtagits. Problemen med den nuvarande vägen och de förbättringar som behövs koncentreras till Kronoby kommuns område.

Kantatien 63 pääsuuntaselvitys: Vaihtoehtoja tutkitaan Kruunupyyssä13.4.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

Alkuvuonna 2021 aloitettiin pääsuuntaselvityksen laatiminen kantatielle 63 Evijärven Inan ja Kaustisen välille. Tavoitteena on määrittää maastokäytävä ja toimenpiteet, joilla mutkaisen ja kyliä halkovan päätien laatutasoa nostetaan vastaamaan jo parannettuja etelä- ja pohjoispuolisia kantatiejaksoja. Nykytien ongelmat ja tarvittavat parantamisratkaisut keskittyvät Kruunupyyn kunnan alueelle.

Den regionala skarvsamarbetsgruppen i Österbotten och Mellersta Österbotten har inlett arbetet med att uppdatera den regionala åtgärdsplanen för skarv12.4.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

I den nationella skarvstrategin som publicerades år 2019 gavs de regionala samarbetsgrupperna i uppdrag att över sitt verksamhetsområde sammanställa en plan eller utredning i vilken regionala problemområden lyfts fram samt övervägs hurudana åtgärder som behövs. Samarbetsgruppen i Österbotten och Mellersta Österbotten gav ut sin åtgärdsplan för skarv år 2017 och nu har gruppen inlett uppdateringen av planen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme