Helmi-ohjelman avulla edistetään hämäläisen luonnon monimuotoisuutta

Alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä aloittaa toimintansa

Hämeen ELY-keskuksen Helmi-vuosi 2023 tulee olemaan vauhdikas. ELY-keskuksella on käytössään noin seitsemän henkilötyövuotta ja noin puolen miljoonan euron budjetti Helmi-ohjelman toimenpiteiden edistämiseen. Lisäksi soidensuojelun toteutukseen on varattu erillinen, niin ikään noin puolen miljoonan euron budjetti. Kaikki Helmi-ohjelman toimet pohjautuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja tähtäävät luontotyyppien ja lajiston tilan parantamiseen sekä luontokadon pysäyttämiseen.

Alueellisen Helmi-yhteistyöryhmän työ on tarkoitus käynnistää Hämeen ELY-keskuksen toimialueella tämän vuoden aikana. Yhteistyöryhmän toivotaan parantavan alueellista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Lisäksi yhteistyöryhmän tarkoitus on löytää alueellisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, Helmi-keskittymiä, joihin Helmi-ohjelman kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä voidaan keskittää laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä ehdottaa Helmi-keskittymiä valtakunnalliselle Helmin seurantaryhmälle.

Käytännön luonnonhoitotoimia metsäisissä elinympäristöissä

Metsäteemassa jatketaan erityisesti pienialaisten arvokohteiden hoitotoimia, jotka turvaavat lajiston ja luontotyyppien säilymistä monimuotoisina. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä lehtokasvillisuutta ja lehtipuita suosivia harvennuksia jalopuumetsissä, pähkinälehdoissa ja valkoselkätikkametsissä. Kasvilajeista erityishuomiota tänäkin vuonna saa Hämeen harjuilla esiintyvä harvinainen hämeenkylmänkukka sekä hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymä, liilakylmänkukka. Näiden kasvilajien esiintymät ovat monin paikoin taantuneet elinympäristöjen liiallisen umpeutumisen ja varjostuksen lisääntymisen vuoksi.

Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa käytännön luonnonhoitotoimia mahdollisimman monella metsäisellä alueella. Uusia kohteita kartoitetaan tarpeen mukaan. Toimet painottuvat suojelun piirissä oleville kohteille (yksityiset suojelualueet, luontotyyppien suojelualueet) ja Natura-verkostoon sisältyville kohteille. Toukokuun alussa metsäteemassa on myös aloittanut uusi suunnittelija, Heini Karvinen. Heiniin voi olla yhteydessä, jos omilla mailla sijaitsee metsäelinympäristöjä, joissa luontoarvot vaikuttaisivat olevan heikkenemässä esimerkiksi kuusettumisen seurauksena.

Kuva 1: Lehtometsää ja metsälehmusaluetta Hollolan Vehkosaaressa. Kuva: Hannu Sillanpää.

 Kuva 2: Liilakylmänkukka kukkii tuuloslaisessa harjumetsässä. Kuva: Riitta Ryömä. 

Kuva 3: Metsälehmuksia harjun rinteellä, Lammi. Kuva: Riitta Ryömä.

Perinnebiotooppiohjelma käynnistyy

Helmi-ohjelman perinnebiotooppiteema käynnistyy jälleen Kanta- ja Päijät-Hämeessä taukovuoden jälkeen. Kesällä 2023 keskitytään hoidon toteutukseen eli kohteiden hoitamiseen niittämällä tai niiden kunnostamiseen ja aitaamiseen laidunnusta varten. Kohteiden hoitosuunnittelua Hämeen ELY-keskuksessa edistää Aura Tuominen. Alamme myös luoda alueellista yhteistyöverkkoa perinnebiotooppeihin liittyvien toimijoiden kanssa. Perinnebiotooppien osalta tehdään myös tiivistä yhteistyötä ELY-keskuksen E-vastuualueen maatalouden ympäristösopimuskäsittelijän kanssa.

Lintuvesien kunnostusta

Helmi-ohjelman lintuvesiteemassa edistetään tänä vuonna erityisesti Hausjärven Ansionjärven ja Tammelan Pehkijärven kunnostusta. Molemmat ovat Natura 2000-alueita ja lintuvesien suojeluohjelmakohteita. Ansionjärvellä on tarkoitus jatkaa ensi syksynä muutamia vuosia aiemmin aloitettuja ruoppauksia. Järvellä tehdään myös pesimälinnustoselvityksiä. Pehkijärvellä tarkastellaan tällä hetkellä käynnissä ruoppaus- ja läjityssuunnitelmaa, jonka perusteella varsinaiset ruoppaustoimet voisivat käynnistyä vielä myöhemmin tänä vuonna. Myös Pehkijärvellä tehdään linnustoseurantoja. Hollolan Kutajärven Natura-alueilla tehdään niin ikään linnustoseurantoja liittyen Helmi-vieraspetojen (minkki ja supikoira) pyynnin vaikuttavuuden seurantaan. Lintuvesien parissa Hämeen ELY-keskuksessa työskentelee Hannu Sillanpää, joka myös tekee osan linnustoseurannoista virkatyönä.

Kutajärvellä Hollolassa jatketaan hoitokalastusta tänäkin vuonna. Hoitokalastuksen tavoitteena on muokata kalaston rakennetta vesilinnuston kannalta edullisemmaksi. Tulokset viime vuoden hoitokalastuksesta olivat lupaavia: saaliiksi saatiin pääasiassa pieniä särkikaloja ja ahvenia yhteensä noin 4 000 kg. Hoitokalastusta jatketaan viime vuoden tapaan Weke-mallisilla katiskoilla, jotka ovat tehokkaita hoitokalastusvälineitä hyvän pyytävyytensä ansiosta, eivätkä ne vahingoita vesilintuja. Niiden lisäksi pyynnissä kokeillaan tänä vuonna hoitokalastukseen soveltuvaa avoperäistä rysää (paunetti), joka on myös riittävän turvallinen vesilinnuille. Hoitokalastuksen käytännön toteuttamisesta vastaa Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus. Lintuvesien kunnostustoimilla parannetaan useiden uhanalaisten ranta- ja vesilintujen elinmahdollisuuksia ja estetään arvokkaiden lintuvesien umpeenkasvua.

Kutajärven lintuvesikohteen hoitokalastus on edennyt hyvin Hollolassa (Hämeen ELY-keskuksen uutiskirje 28.9.2022)

Kuva 4: Hoitokalastaja laskee Weke-mallisen katiskan takaisin Hollolan Kutajärveen elokuussa 2022. Kuva: Riitta Ryömä.

Kuva 5: Punasotkalle viety pesimälaatikko Vesijärvellä Lahdessa. Kuva: Hannu Sillanpää.

Kuva 6: Kevätmuuttajien levähtäjälaskentaa Tammelan Pehkijärvellä huhtikuussa 2023. Kuva: Hannu Sillanpää.

Pienvesien tila kartoitetaan 

Suomen pienvesien tilaa tunnetaan toistaiseksi melko huonosti. Valtakunnallisten selvitysten perusteella on arvioitu, että luonnontilaisia pienvesiä on jäljellä enää vähän, varsinkin luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Myös tiedot Hämeen pienvesistä ovat puutteellisia, ja siksi niiden tilaa aletaan selvittää osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.  

Tänä vuonna tarkoitus on aloittaa lähteiden luonnontilan ja ennallistamistarpeiden kartoitus. Lähteet ja purot ovat pienvesistä uhanalaisimpia ja siten kiireellisimmin ennallistettavia. Lähdekohteiden ennallistamissuunnittelu aloitetaan syksyllä maastokartoitusten tulosten perusteella. Loppuvuoden aikana tarkoitus on julkaista myös kansalaishavainnointilomake Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella sijaitsevien lähteiden nykytilan selvittämiseksi ja uusien lähdekohteiden löytämiseksi. Pienvesiteeman osalta voitte olla yhteydessä Eeva Pudakseen. 

Soiden ennallistaminen ja lettoselvitys 

Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvassa LETOT-hankkeessa (hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE) tavoitteena on selvittää lettojen esiintymistä sekä niiden suojelu- ja hoitotarpeita. Letot ovat Etelä-Suomessa usein pienialaisia, harvinaisia ja yleisesti suoluonnostamme uhanalaisimpia luontotyyppejä. Lajistollisesti ne ovat erityisiä ja monimuotoisia.  

Hankkeen maastokartoitukset aloitettiin Hämeessä 2022, jolloin saatiin käytyä läpi noin puolet kartoitettavista kohteista. Kesällä 2023 kartoitetaan loput kohteista maastossa. Vuoden 2022 kartoitusten pohjalta on tehty muutamien kohteiden osalta myös suojelutarjouksia maanomistajille. 

Painopiste Helmi-töiden osalta siirtyy letoissa myös vähitellen maastokartoituksista ennallistamisen ja luonnonhoidon puolelle. Tällä hetkellä Hämeessä letoille suunnitellaan muun muassa raivauksia, niittoja sekä ojien patoamisia. Työstä vastaa Anna Isotalo.

 

Kuva 7: lettosammalia. Kuva: Anna Isotalo.

Kuva 8: Rantasuota, jossa myös lettoisia osia, Hämeenlinna. Kuva: Anna Isotalo.

Soidensuojelun tavoitteena suojella 1 500 hehtaaria suoalueita

Helmi-ohjelmakaudella 2020–2022 on suojeltu Helmi-rahoituksella soita ja kaavavarauskohteita yhteensä 309 hehtaaria. Näistä yksityisiä suojelualueita perustettiin yhteensä 226 hehtaaria ja valtiolle on ostettu 83 hehtaaria. Kohteita on yhteensä 40 eri alueella, joista maanomistajille maksettiin korvauksia tai kauppahintaa lähes 1,2 miljoonaa euroa.

Suurin yksittäinen suojeltu suoalue sijaitsee Hartolan Isosuolla, jonka pinta-ala on 55,20 hehtaaria. Suo suojeltiin maanomistajan pyynnöstä korvauksetta ja siitä toivotaan aloitusta koko Isosuon suojelun etenemiselle.

Helmi-soidensuojelun tavoitteena on saada suojelun piiriin 1 500 hehtaaria arvokkaimpia suoalueita Hämeen ELY-keskuksen alueella. Tähän tavoitteeseen on vielä melko pitkä matka kuljettavana, koska noin puolet kelvollisista alueista on muutaman suuren maanomistajan omistuksessa ja loput yksityisillä maanomistajilla. Toteuttajat saavat pistää parastaan, koska yksittäiset suokohteet ovat muutaman hehtaarin kokoisia ja korvaukset suoalueilta ovat huomattavasti keskimääräistä luonnonsuojelun toteutusta alhaisempia. Iso osa työstä onkin mielipidevaikuttamista, jolla pyritään vastahakoisenkin maanomistajan kanta kääntämään soidensuojelulle myönteiseksi. Joskus tämä onnistuu, mutta ei aina. Vapaaehtoisessa suojelussa viimeisen sanan sanoo kuitenkin aina maanomistaja.

Vuonna 2023 on aikaisempien lisäksi huhtikuun loppuun mennessä saatu suojeltua yhteensä noin 49 hehtaaria kuudelta eri asiakkaalta. Soidensuojelun kokonaistavoite vuodelle 2023 Hämeessä on 150 hehtaaria. Soidensuojelun toteutuksesta vastaavat Hämeen ELY-keskuksessa Soile Hiitola ja Jari Välijeesiö.

 

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.