Helmi-ohjelmassa selvitettiin Pirkanmaan lintuvesikohteiden rantalaidunnuksen mahdollisuuksia

Kesän ja syksyn 2022 aikana kartoitettiin 19 pirkanmaalaisen lintuvesikohteen rantalaidunnuksen mahdollisuuksia. Mahdollisia laidunnettavia kohteita löytyi noin 320 hehtaaria 14 lintuveden rannoilta. Kartoitetut lintuvedet ovat runsaskasvustoisia järviä, jotka on liitetty osaksi Natura-alueiden verkostoa. Vuosikymmenten varrella useiden kohteiden rannat ovat umpeenkasvaneet mm. laidunnuksen loppumisen vuoksi ja ne ovat samalla muuttuneet linnuston kannalta epäedulliseen suuntaan.

- Lintuvesikohteiden kunnostaminen on tarpeen kymmenien uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelemiseksi. Pääasiassa kosteikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena puolet Suomen vesi- ja rantalintulajeista on uhanalaisia, toteaa lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Rantalaidunnukseen soveltuvien kohteiden kunnostukseen voi saada tukea

Rantalaidunselvityksessä laidunnukseen soveltuvan kohteen tuli täyttää osa seuraavista kriteereistä: alueen tuli olla avoin tai puoliavoin tai raivaamalla sellaiseksi kunnostettava, alueella tuli olla karjalle sopivaa rehua ja sen tuli olla riittävän suuri laidunnukseen.

Helmi-ohjelmassa laidunnukseen soveltuvat kohteet voidaan peruskunnostaa ja aidata luonnonsuojelulain mukaisella tuella, joka myönnetään tavarana tai palveluna. Tämän jälkeen alueiden jatkohoito pyritään järjestämään maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän kautta, jonka vuoksi alueiden tuli olla soveltuvia myös ympäristösopimukseen. Kovapohjaisuus laskettiin eduksi, mutta kohteissa oli myös melko märkiä rantaniittyjä.

- Osa selvityksen kohteena olevista järvistä oli pitkälle umpeenkasvaneita ja soistuneita tai laidunnukseen soveltuvat alueet olivat pinta-alaltaan niin pieniä, ettei alueita pystytä hoitamaan laiduntamalla tai niitä ei ole kannattavaa kunnostaa laitumeksi sopimuslaidunnusjärjestelyin, jatkaa Yli-Renko.

Selvityksessä hyväksi havaituilla järvikohteilla rantalaidunnuksen avulla voidaan hoitaa muutoin umpeutuvia rantoja ja parantaa niillä viihtyvien lajien elinympäristöjä. Hoidetuilla rantaniityillä viihtyvät monet vaateliaatkin putkilokasvit ja hyönteiset, ja ne tarjoavat elinympäristön pesimä-, ruokailu- ja levähtämisalueena kahlaajille ja muulle linnustollemme. Samalla rantalaidunnus parantaa alueiden maisemallista arvoa.

Suhtautuminen rantalaidunnukseen oli positiivista

Kohteiden maanomistajien kiinnostusta alueen kunnostukseen laidunnusta varten tiedusteltiin puhelimitse. Lisäksi kartoitettiin Pirkanmaan alueen karjatilojen kiinnostusta ryhtyä sopimuslaiduntajiksi selvityksessä potentiaaliseksi osoittautuneilla kohteilla. Myös maastotyövaiheen yhteydessä tavattiin monia paikallisia asukkaita ja maanomistajia.

- Yleinen suhtautuminen rantalaidunnukseen oli positiivista. Maastotyön yhteydessä käydyissä keskusteluissa saatiin arvokasta tietoa alueiden maankäytön ja laidunnuksen historiasta, maanomistuksesta, kotieläintiloista alueella sekä selvityksen kohteena olevan järven ympäristöstä ja vedenpinnan vaihteluista. Suunnitelman mukaisten laidunalueiden perustaminen pyritään aloittamaan vuoden 2023 aikana, jolloin kontaktoimme maanomistajia ja laidunnuksesta kiinnostuneita karjankasvattajia uudelleen, Yli-Renko kertoo.

Selvitys tehtiin osana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa (2021–2030), jonka tarkoituksena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Selvityksen toteutti Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta Etelä-Suomen MKN maisemapalvelut.

Lisätietoja:

Lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko, Pirkanmaan ELY-keskus, maria.yli-renko(at)ely-keskus.fi,  puh. 0295 023 020