Helmi-ohjelmassa suojeltiin soita, kartoitettiin erilaisia luontokohteita ja jatkettiin lintuvesien hoitoa

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla pienvesi- ja rantaluontoa. HELMI-ohjelman on tarkoitus jatkua vuoteen 2030 saakka.

Kaakkois-Suomessa keskeisiä ovat mm. suot, lintuvedet, merenrannikon luontotyypit, harjujen paahderinteet sekä Salpausselkien lähdealueet. Myös perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa tarvitaan. Helmi-elinympäristöohjelman toteuttaminen perustuu kiinteistönomistajien vapaaehtoisuuteen. Mahdollisten hoito- ja kunnostustoimien niin vaatiessa yhteistyö ELY-keskuksen ja kiinteistönomistajien välillä on hyvinkin tiivistä.

Soita suojeltiin 270 hehtaaria

Vuonna 2021 suojeltiin 270 hehtaaria soita Kaakkois-Suomessa osana HELMI-ohjelman soidensuojeluteemaa. Tavoitteena on saada suojelun piiriin arvokkaimmiksi kartoitettuja suokohteita, joita Kaakkois-Suomessa on yhteensä yli 3200 hehtaaria.

Suurimmat suojellut suokokonaisuudet olivat Imatran Kurkisuo-Pahamaansuolla ja Lemin Lautjärvellä sekä Parikkalan Kallioniemensuolla ja Kurvansuolla. Lisäksi Rautjärvellä suojeltiin Hiitolanjoen rantaluhta osana Lahnasenluhtien aluetta. Suojellut alueet sisältävät monimuotoisuudelle merkittäviä suoelinympäristöjä. Niitä ovat runsas- ja keskiravinteiset avoimet ja puustoiset suot sekä luhdat ja korvet kuin myös vähäravinteiset ja karut keidassuot ja puuttomat nevat. Hydrologisten suojelukokonaisuuksien saavuttamiseksi suojeluun on otettu myös arvokkaiden soiden ojitettuja reuna-alueita.

Soiden ennallistamisesta Kaakkois-Suomessa vastaa Metsähallitus.

Ruokomassan keruuta kokeiltiin lintuvesillä

Lintuvesikohteilla Helmi-ohjelman kunnostukset ja niiden suunnittelu keskittyvät Natura 2000 -verkoston ns. SPA-kohteille eli lintudirektiivin perusteilla suojelluille kohteille. Hoidon suunnittelun perustaksi ja hoitotoimien seurannan tueksi tehtiin linnustoselvityksiä viidellä ja muita lajistoselvityksiä kolmella kohteella. Viime vuonna Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toteuttamat hoitotoimet olivat pääasiassa ruovikoiden niittoja, osin myös niittoaineksen keruuta. Hoitokohteina olivat Kouvolan Jaalanlahti, Kotkan-Haminan Salminlahti (niiton ohella keruuta) sekä Virolahden Kirkon-Vilkkiläntura. Viimeksi mainitussa niitettiin kolmella paikalla ja lisäksi kahdella niistä jyrsittiin (äestettiin) pienialaisesti ruokojuurakkoa.

Syksyllä ja nyt talvella on suunniteltu lisäniittoa keruineen uusille Kirkon-Vilkkilänturan osa-alueille. Lähinnä säätiloista riippuu, päästäänkö lisäalueita niittämään jo talvella. Kaikilla em. kohteilla on tarkoitus jatkaa niittämisiä koko Helmi-elinympäristöohjelmakauden.

Parikkalan Pienellä Rautjärvellä ELY-keskus tuki nk. pressutuskokeilua, jonka tarkoituksena on tukahduttaa korkeampaa rantakasvillisuutta. Tämä mahdollistaa matalamman kasvuston kehittymisen sekä samalla ruokailu- ja ehkä pesimäpaikkojakin kahlaajalinnuille. Miehikkälän-Virolahden Tyllinjärvellä tehtiin koekalastus, jonka pohjalta tullaan arvioimaan myöhemmän hoitokalastuksen tarvetta.

Haminan Kirkkojärvelle valmistui kunnostus- ja hoitosuunnitelma, jonka toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana.

Perinnebiotooppien inventointi jatkui

Kaakkois-Suomen ELY-keskus jatkoi viime vuonna perinnebiotooppien kartoituksia. Kartoituksia tehtiin 36 kohteella, joista osalla kartoitettiin kasvillisuuden lisäksi erityisesti perhoslajistoa sekä muitakin hyönteisiä. Kartoituksista kertyvää tietoa käytetään mm. perinnebiotooppien kunnostusten ja hoitojen kohdentamiseen ja suunnitteluun. Hyönteiskartoituksista saadun tiedon avulla kunnostus- ja hoitotoimissa pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon perhoset ja muut hyönteiset. Tähän liittyen Kaakkois-Suomessa on valmisteltu valtakunnallista verkko-opasta.

Perinnebiotooppien kartoitukset saatiin pääosin tehtyä. Jatkossa on tarkoitus keskittyä kunnostuksiin ja jatkuvan hoidon järjestämiseen. Kunnostettaviksi valitaan arvokkaimmista hoitoa vailla olevista kohteista niitä, joiden kunnostaminen on vielä mahdollista ja joille saadaan sovittua jatkohoito laiduntamalla tai niittämällä.

Harjujen paahderinteiden hoidon suunnittelu aloitettiin

Metsäisten elinympäristöjen osalta on käyty läpi olemassa olevaa aineistoa ja ensisijaisesti kohteiksi on valikoitunut jalopuumetsiä, joita uhkaa kuusettuminen sekä harjujen paahdealueita, joiden arvokasta lajistoa uhkaa varjostus, rehevöityminen ja umpeenkasvu. Jalopuumetsäkohteita inventoitiin keväällä ympäri maakuntaa, ja syksyllä tehtiin harjujen paahderinteiden hoitosuunnitelmia Taipalsaaren ja Ruokolahden alueilla. Tänä vuonna päästäneen hoitotoimiin sekä jalopuumetsissä että paahdealueilla ja lisäksi mahdollisesti myös joillain lehtokohteilla yhteistyössä Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Hiekkarannan ennallistamista kokeiltiin

Kaakkois-Suomen ELY-keskus aloitti vuonna 2021 purojen inventoinnit kahdella osittain Natura 2000-verkostoon kuuluvalla kohteella Haminassa ja Ruokolahdella. Lähteiden osalta selvitettiin kunnostettavia kohteita ja kunnostusmahdollisuuksia. Inventointeja ja kunnostuksen suunnittelua jatketaan tänä vuonna.

Rannikolla inventoitiin merenrantaniittyjä ja hiekkarantoja sekä fladoja ja kluuveja. Ensimmäisenä kunnostuskohteena oli Pyhtään Verssonpohja, jossa hiekkarannan päältä kuorittiin rantojen rehevöitymisen myötä kasvanutta ruoko- ja leppävaltaista kasvillisuutta. Tänä vuonna nähdään miten rantavoimat ovat käsitelleet aluetta, jonka hoitotoimia on todennäköisesti vielä tarpeen jatkaa. Tavoitteena on kasvillisuudeltaan tyypillisen avoimen hiekkarannan palauttaminen.