Helmikuun 2022 vesitilannekatsaus: Lunta oli helmikuussa keskimääräistä enemmän (Pohjalaismaakunnat)

Lunta keskimääräistä enemmän

Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopussa enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot olivat helmikuun loppupuolella noin 80–140 mm. Eniten lunta oli Lapväärtin-Isojoen ja Perhonjoen vesistöalueilla, missä jokien yläosilla lumen vesiarvot olivat helmikuun lopussa noin 120–140 mm. Närpiön-, Teuvan-, ja Maalahden vesistöalueilla sekä Kyrönjoen, Laihianjoen ja Ähtävänjoen vesistöalueiden yläosilla vesiarvot olivat noin 100–120 mm. Muilla alueilla lumen vesiarvot olivat noin 80–100 mm. Yleensä lumimäärät ja lumen vesiarvot ovat suurimmillaan maaliskuussa. Lumen vesiarvon mm:nä vastaa lumikuormaa kg/m2.

Keskimäärin jokien ja järvien jään paksuudet olivat helmikuun lopussa keskimäärin 30–50 cm, Tämä vastaa pitkän ajan keskiarvoja. Esimerkiksi Lappajärven (Halkosaari) jään paksuus on hieman yli 40 cm. Paikalliset erot jään paksuudessa ovat kuitenkin suuria.

Pohjalaismaakuntien säännösteltyjä järviä ja tekojärvien vedenpintoja laskettiin helmikuussa, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille ja voidaan vähentää kevättulvien haittoja. Vedenpintojen laskua jatketaan edelleen maaliskuussa. Etenkin tekojärvien vedenpintoja lasketaan tavanomaista alemmaksi viime kevään tapaan, koska lunta on alueella reilusti. Esimerkiksi Patanan tekojärvi oli helmikuun lopulla reilut 3,5 metriä alempana kuin yleensä kesällä ja pintaa lasketaan vielä maaliskuun aikana noin 1,5 m.

Jokien virtaamat olivat helmikuussa lähellä ajankohdan keskimääräisiä. Helmikuun lopun suojasäät ja sateet nousivat virtaamia hieman.

Matalien järvien happitilanne heikentynyt

Happitilanne matalissa järvissä on heikentynyt ja ainakin Evijärvissä matalilla lahtialueilla happipitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Jääpeite eristää veden ilmakehästä ja matalissa järvissä hapenvajaus lopputalvella on osin luontainen ilmiö ja rajoittaa esimerkiksi runsashappisia oloja vaativien kalojen, kuten siian ja muikun esiintymistä. Rehevöitymisen aiheuttama hapen kuluminen ja toisaalta vedenpinnan laskun aiheuttama happivarastojen pienentyminen pahentaa olennaisesti tilannetta. Pahimmillaan happitilanne on tyypillisesti maaliskuussa ennen kuin sulamisvedet alkavat parantaa tilannetta.

Pohjavesipintojen lasku tasaantunut

Pohjavedenpinnat ovat pysyneet helmikuun aikana tasaisina. Pohjalaismaakuntien valtakunnallisilla seuranta-asemilla pinnat ovat tällä hetkellä ajankohdan keskiarvoissa tai noin 25 cm alle ajankohdan keskiarvojen.