Helsingin Diakonissalaitos: Paperittomien määrä on pysynyt maltillisena

Pääkaupunkiseudulla toteutettavan kartoitustyön tavoitteena on tarkentaa kuvaa paperittomien määrästä, tilanteesta ja avun tarpeesta. Samalla kartoitetaan näiden ihmisten parissa työskentelevät ja heille mahdollisesti tukea tarjoavat tahot.  Kartoitustyön havainnoista ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista viestitään laajalle yhteistyöverkostolle työn edetessä. Toiminnan rahoittavat Helsingin kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos.

Diakonissalaitoksen työntekijät ovat jalkautuneet aktiivisesti etsimään lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja muita paperittomina Suomessa oleskelevia. Työtä tehdään yhdessä muiden järjestöjen, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa myös valtakunnallisesti. 

- Haluamme ymmärtää, miten voimme yhteiskuntana vastata mahdollisesti lisääntyvän paperittomuuden tuomiin haasteisiin ja uusien suojattomien ihmisten tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti. On tärkeää, että paperittomien oikeudet tunnetaan ja että viranomaiset, järjestöt sekä vapaaehtoiset kansalaiset voivat tukea niiden toteutumista omalla tavallaan, sanoo diakoniajohtaja Jarmo Kökkö Helsingin Diakonissalaitokselta.

- Kukaan ei ole ihmisenä laiton, vaikka oleskelu maassa sitä olisikin. Migri on hiljattain todennut, että maahan laittomasti jäävällä ulkomaalaisella on edelleen oikeus saada tarvittaessa kiireellistä sairaanhoitoa, laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä toimeentulotukea, ja lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Diakonissalaitos on valmis puolustamaan sitä, että myös paperittomien oikeudet Suomessa toteutuvat. Olemme mukana järjestämässä muun muassa hätämajoitusta talven aikana kaikille kodittomille, paperittomat mukaan lukien.

Lisätietoja:

Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja,
Helsingin Diakonissalaitos,
p. 040 544 1001,
jarmo.kokko@hdl.fi

Marja Pentikäinen,
toimialajohtaja,
Kansainvälinen suojelu ja integraatio,
Helsingin Diakonissalaitos,
p 040 868 1558,
marja.pentikainen@hdl.fi

Suojattomat-hanke, Helsingin Diakonissalaitos 

Nora Lindström,
asiantuntija,
p. 050 4300 442,
nora.lindstrom@hdl.fi  

Suldaan Said Ahmed,
yhteisötyöntekijä,
p. 050 4633 033,
suldaan.saidahmed@hdl.fi 

Helsingin Diakonissalaitos tukee paperittomia tarjoamalla heille peseytymismahdollisuuden, tukea ja neuvontaa arkisin klo 12-16 päiväkeskus Hirundossa Helsingin Puotinharjussa.  Diakonissalaitos järjestää myös hätämajoitusta yhdessä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän kanssa.

Lisäksi Diakonissalaitoksen Suojattomat-hanke: 

* selvittää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja muiden paperittomien Suomessa oleskelevien henkilöiden määrää, tilannetta, profiilia sekä avun ja tuen tarvetta

* kokoaa havainnot, tulokset ja yhteiskunnalliset johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset yhteen ja viestii niistä verkostoissa

* tekee toimintasuunnitelman paperittomille tarjottavan tuen ja palveluiden tuottamisesta sekä verkostoyhteistyön koordinoinnista

* varmistaa työn rahoituksen julkisen sektorin ja yksityisten lahjoittajien tuella.

Taustaa paperittomuudesta: Elämä ulkopuolisena alistaa hyväksikäytölle 

- Yhä suurempi osa Suomeen esimerkiksi Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista on saanut tai saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja heidän odotetaan palaavan kotimaahansa. Kielteisestä päätöksestä huolimatta osa jää kuitenkin Suomeen. Koska heitä ei pääsääntöisesti voida palauttaa Irakiin tai muihin maihin, joiden kanssa Suomella ei ole palautussopimusta, heitä ei myöskään voida käännyttää maasta vasten heidän tahtoaan.

- Paperittomat eivät tiedä oikeuksistaan. Elämä yhteiskunnan ulkopuolella voi johtaa paperittoman hyväksikäyttöön tai rikollisuuteen. Jos ihminen kokee, ettei hänellä ole arvoa eikä yhteenkuuluvuutta ympäröivään yhteisöön, myös riski radikalisoitumiseen kasvaa.  

- Paperittomat elävät limbossa Suomessa, ilman mahdollisuutta työskennellä virallisesti, riippuvaisina sekä auttajistaan että usein hyväksikäyttäjistään. Ja vaikka määrät vielä tällä hetkellä vaikuttavat maltillisilta, on huolestuttavaa, että Suomeen on lainsäädännön muutosten kautta mahdollisesti muodostumassa tällainen uusi suojattomien ryhmä. 

- Suurin osa paperittomista haluaisi laillistaa maassaolonsa ja työskennellä Suomessa, mutta tämänhetkinen lainsäädäntö tekee sen vaikeaksi. Julkisen terveydenhoidon piiriin pääsee ainoastaan kiireellisissä, välttämättömissä tapauksissa. Silloinkin kiinnijäämisen pelko voi estää avunhaun. Toimeentulotukeen paperittomalla on oikeus, mutta sen myöntämiskäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Lisäksi valtakunnalliset viranomaisohjeet toimeentulotuen myöntämisestä puuttuvat.

- Termillä ”paperiton” tarkoitetaan yleensä henkilöä, jolla ei ole laillista oleskelulupaa Suomessa. Henkilö voi päätyä oleskelemaan Suomessa paperittomana kielteisen turvapaikkapäätöksen seurauksena, mutta myös esimerkiksi viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua, kielteisen oleskelulupapäätöksen seurauksena, tai jos hän on saapunut maahan eikä ole hakenut oleskelulupaa ollenkaan.

- Suomessa on jo olemassa paperittomien ryhmä. Suurinta osaa näistä paperittomista uhkaa karkotus, mikäli heidän olinpaikkansa tulee viranomaisten tietoon. Tämän takia moni piilottelee viranomaisilta.

- Paperittomien ”uuden” ryhmän muodostavat henkilöt, jotka lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen eivät suostu vapaaehtoisesti poistumaan maasta, ja joita tämän takia ei voida palauttaa, koska heidän kotimaansa ei suostu vastaanottamaan heitä. Vuonna 2015 tehdyn lainsäädännön muutoksen takia he eivät saa tilapäistä oleskelulupaa Suomessa, ja joutuvat näin ollen paperittomiksi, vaikka heidän maassaolonsa onkin viranomaisten tiedossa.