Helsingin digitaalinen kaupunkikasviopas on julkaistu – palkittiin vuoden kuntatekniikan saavutuksena

Helsinki haluaa kehittää kasvillisuutensa kestävyyttä, elämyksellisyyttä ja pitkäikäisyyttä vaativassa kasvuympäristössä sekä varautua ilmastonmuutokseen. Samalla kaupunki haluaa vaalia kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja Helsingille ominaista kaupunkikuvaa rikkaan kasvi- ja kulttuurihistorian pohjalta.

 

Nyt julkaistu digitaalinen kaupunkikasviopas helpottaa Helsingin kasvillisuuden suunnittelua näiden tavoitteiden mukaisesti ja jakaa Helsingissä kerätyt pitkäaikaiset käyttökokemukset ja kehittämishankkeiden tulokset kaikkien käyttöön.

 

“Kaupunkikasviopas ottaa ilmastonmuutokseen ja ekosysteemien köyhtymiseen kantaa käytännön tasolla. Se kertoo, miten säilytämme Helsingille tunnusomaista kasvillisuutta, mutta vastaamme samalla muuttuviin tarpeisiin ja kehitämme monimuotoisuutta. Vastaavaa opasta ei löydy mistään muualta”, kertoo Satu Tegel, Helsingin kaupunkiympäristön toimialan suunnitteluasiantuntija.

 

Opas on tarkoitettu erityisesti viherympäristöjä ammatikseen suunnitteleville, mutta siitä löytyy hyödyllisiä tietoja myös asukkaille, päättäjille ja opiskelijoille. Suositukset koskevat julkisessa tilassa käytettäviä kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita.

 

 

Kaupungin kasvillisuutta tarkastellaan oppaassa kahdesta suunnasta. Toisaalta tärkeää on tunnistettavan Helsingin säilyttäminen, eli tyypillisten lajien ja eri aikakausien asuinalueille ominaisen ilmeen suojelu.

 

“Haluamme ylläpitää ja huomioida monumenttien ja rakennusten lisäksi myös sitä, millaiset puiden siluetit ovat tyypillistä Helsinkiä. Esimerkiksi lehtikuusi on monelle symboli Helsingin perinteisestä kasvillisuudesta”, Tegel kertoo.

 

Toinen tavoite on uudenlaisen lajiston lisääminen. On saatu oppeja ja vahvistusta siitä, millaiset lajit menestyvät alueella hyvin. Samalla tieto haitallisista vieraslajeista on lisääntynyt, ja lajeja on päivitetty myös näiden osalta. Kaupunkiympäristön muuttuvat tarpeet on huomioitu myös paremmin: esimerkiksi kapeakasvuiset ja pienet kukkivat puut ovat haluttuja uusilla tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla, ja lajivalikoimaa on niiden osalta lisätty.

 

“Puuvartisten lajien määrää on kasvatettu 20 prosentilla, ja ruohovartiset perennat sekä kukkasipulit on tuotu mukaan täysin uusina kategorioina. Emme tiedä tarkalleen, millainen tuleva ilmastomme on. Lajivalikoiman tietoinen lisääminen on paras tapa varautua ilmastonmuutokseen”, Tegel sanoo.

 

Kuka tahansa voi katsoa oppaasta, millaiset kasvit menestyvät Helsingissä ja miten kasvilajistoa ja monimuotoisuutta kaupungissa kehitetään. Luettavaa löytyy runsaasti, sillä oppaasta löytyy ylätason linjausten lisäksi tietoa noin 500 puuvartisesta kasvista (puut, pensaat, köynnökset), 200 ruohovartisesta kasvista sekä sadasta kukkasipulista.

 

Tuore opas palkittiin 1.10.2020 Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen toimesta ”vuoden kuntatekniikan saavutuksena”. Tegelin mukaan palkinto kertoo siitä, että kaupungin viheralueet ovat nousemassa yhtä korkeaan arvostukseen kuin perinteinen infrastruktuuri. Samalla palkinto on osoitus pioneerityöstä, jota Helsingin kaupunki tekee kaupunkikasviston kehittämisen saralla.

 

Oppaan kehittämistä jatketaan aktiivisesti, sillä sekä kotimaan että EU:n lainsäädäntö ja ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttavat kasvisuosituksiin.

 

“Monimuotoisuuden kehittäminen on myös aloitettu vasta yhdestä kulmauksesta. Jatkamme siihen syventymistä miettien esimerkiksi sitä, mitkä puut ja pensaat tarjoavat kaupunkieliöstölle parasta mahdollista ravintoa,” Tegel sanoo.