Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin kannattaa panostaa ulkomaalaistaustaisten kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

Jaa

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Helsingissä selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa suuresti maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työllisyystilanteessa onkin nähtävissä jälleen hienoista paranemista. Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkastelun kohteena ovat olleet kotoutumisen osa-alueista työllisyys, tulot ja asuminen.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat kasvaneet Helsingissä nopeasti. Vuonna 2016 heitä oli Helsingissä noin 95 000 eli 15 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurin osa heistä oli syntynyt ulkomailla, mutta myös Suomessa syntyneiden määrä ja osuus kasvavat. Ulkomaalaistaustaisten työllistymisellä, elinoloilla ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys paitsi heille itselleen, myös koko kaupungille. Helsingin kaupunki seuraakin maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässään. Kaupungin kannattaa panostaa kotoutumisen edistymiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Tehokkaiden toimien suunnitteluun ja toteutukseen kaupunki tarvitsee riittävän yksityiskohtaista tietoa kotoutumisesta.

Maahanmuuttajat sijoittuvat alemman koulutus- ja palkkatason aloille

Maahanmuuttajista työmarkkinatilanne on vaikein somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisilla. Toisaalta maassaoloajan pitenemisen myötä tapahtuu myönteistä kehitystä, etenkin naisilla. Ero kantaväestöön on silti suuri myös verrattaessa keskimääräisiä tuloja ja sijoittumista tulokvartiileihin. Erot heijastavat paitsi maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuksia, myös heidän sijoittumistaan usein alemman koulutus- ja palkkatason aloille sekä osa-aikaiseen työhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin.

Maahanmuuttajat asuvat useimmiten vuokralla

Helsingin maahanmuuttajat asuvat usein vuokralla, ja suuri osa heistä arava- tai korkotukivuokra-asunnossa. Viimeksi mainittu asumismuoto on yleinen erityisesti kaupungin somalialaistaustaisilla, mutta tavallinen myös monissa muissa taustamaaryhmissä. Somalialaistaustaisilla on myös suomalaistaustaisiin verrattuna paljon suuria, yli kuuden hengen asuntokuntia.

Kotoutuminen kuitenkin edistyy maassaoloajan myötä: työllisyys paranee, tulotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat.

Maahanmuuttajat eivät ole yksi ryhmä: taustamaa, muuton peruste ja maassaoloaika vaikuttavat työhön ja tulotasoon

On hyvä muistaa, että maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Elinolot vaihtelevat paljon esimerkiksi taustamaiden, sukupuolen ja maassaoloajan mukaan. Helsingissä on paljon elämässään menestyneitä maahanmuuttajia ja joillain ryhmillä tilanne on jopa parempi kuin kantaväestöön kuuluvilla helsinkiläisillä keskimäärin. Samalla ulkomaalaistaustaisten keskuudessa ilmenee myös paljon työttömyyttä ja matalaa tulotasoa. Tämä pätee etenkin silloin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Tutkimuskatsauksessa on tarkasteltu maahanmuuttajien työllistymistä ja tulotasoa sekä asumisen olosuhteita vuonna 2016. Tutkimus perustuu pääosin aineistoon, jonka Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto tilasivat Tilastokeskukselta ja sen painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Lisäksi raportissa tarkastellaan lyhyesti myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven sijoittumista työmarkkinoille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja julkaisusta:
erikoistutkija Pasi Saukkonen, puh. 09 310 36405, e-mail: pasi.saukkonen@hel.fi

Viestinnän yhteyshenkilö:
tiedottaja Tero Lahti, puh. 09 310 36376, e-mail: tero.j.lahti@hel.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista sekä kirjasto- ja tietopalvelusta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Vajaa puolet Helsingin työpaikoista soveltuu hyvin etätyöhön27.1.2022 09:32:42 EET | Tiedote

Etätyötä tekevien osuus on jo pitkään kasvanut Suomessa, ja koronapandemian vaikutukset ovat vauhdittaneet kasvua entisestään. Kaikkiin ammatteihin etätyö ei kuitenkaan sovellu. Helsingin työpaikoista arviolta 45 prosenttia soveltuu hyvin etätyöhön, ja näitä töitä on erityisen paljon kantakaupungissa ja sen lähiympäristössä. Helsingissä on selvästi enemmän etätyöhön soveltuvia työpaikkoja kuin koko maassa keskimäärin. Kaupunginkanslian uudessa tutkimusartikkelissa Etätyötä jatkossakin – mutta kenelle ja missä? tarkastellaan etätyöhön soveltuvien työpaikkojen määriä ja sijoittumista erityisesti Helsingissä, sekä vertaillaan Helsingin tilannetta muuhun pääkaupunkiseutuun ja suurimpiin kaupunkiseutuihin.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suosittaa matalariskisten tilojen rajoituksiin asteittaisia kevennyksiä – kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollossa yhä korkealla tasolla25.1.2022 15:00:00 EET | Tiedote

Koronaviruspandemian aiheuttama kuormitus pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on pysynyt edelleen korkealla tasolla ja kiireetöntä toimintaa on jouduttu ajamaan laajasti alas. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuormituksen nousu on kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt pääkaupunkiseudulla laskuun. Tartuntojen korkealla pysyttelevä taso tai tartuntojen lisääntyminen ylikuormittaa sosiaali- ja terveyspalveluja merkittävästi. Voimassa olevat tiukat rajoitukset ovat estäneet aikuisten välisiä pitkäkestoisia kontakteja ja siten todennäköisesti hidastaneet koronataudin leviämistä sekä turvanneet sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme