Helsingin kaupungin asuntotuotanto jalkautui työmaille – harmaan talouden torjuntaan uusia keinoja

 

Helsingin kaupunki on edellyttänyt jo pitkään sopimuskumppaneiltaan vastuullisuutta. Yhteisen valvontakampanjan tarkoituksena oli selvittää, mikä on omien työmaiden tilanne ja kuinka alati muuttuvan harmaan talouden muotoja saadaan kitkettyä työmailta. Hyväksi havaittuja toimintatapoja ja oppeja jaetaan ja otetaan käyttöön myös kaupunkiympäristön toimialan sisällä.

Epäselvyydet keskittyvät urakkaketjujen häntiin

Tarkastuskäyntejä tehtiin vuoden aikana asuntotuotannon uudisrakennus- ja peruskorjaustyömaille ympäri Helsinkiä. Valvontahavainnot osoittivat, että työmailla on samoja alalle tyypillisiä epäselvyyksiä erityisesti urakkaketjujen hännissä.

”Yhteiskäynnit työmailla osoittivat, että harmaan talouden torjunta edellyttää tiivistä, jatkuvaa yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä ja koko urakkaketjuun yltävää valvontaa. Oli silmiä avaavaa nähdä, mitä kaikkea työmailla tulee selvittää ja missä ongelmia useimmiten ilmenee. Kiitän osaltani kaikkia mukana olleita osapuolia hyvästä yhteistyöstä. Olemme kaikki oppineet paljon ja tiivistäneet vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa. Nyt on luotu hyvä pohja jatkuvalle yhteistyölle”, kertoo asuntotuotannon uudistuotannon yksikön päällikkö Merja Rukko.

Ulkomaiset työntekijät useimmiten harmaan talouden uhreja

Valvontakäynneillä löytyi henkilöitä, joilla ei ollut työnteko-oikeutta. Lisäksi todettiin tapauksia, joissa työntekijöille oli kertynyt saatavia maksamattomista ylityökorvauksista ja oletusta alipalkkauksesta. Vastaavasti oli myös työmaita, joilla kaikki asiat oli hoidettu moitteettomasti.

”Kaiken kaikkiaan tarkastukset osoittivat sen, missä yleensä on suurin riski harmaalle taloudelle. Ulkomainen työvoima on useimmin se, joiden kohdalla mahdollisia epäselvyyksiä ilmenee.” toteaa Johanna Elonen Rakennusliitosta

Uudeksi harmaan talouden ilmiöksi on noussut kevytyrittäjyys. Tähän törmättiin myös kampanjan valvontakäynneillä. Urakkaketjuissa ilmeni tapauksia, joissa henkilöiden työnantajatiedot eivät vastanneet todellisuutta. Henkilöiden ilmoitettiin toimivan kevytyrittäjinä, kun palkkaepäselvyyksiä selvitettiin.

”Lainsäädäntö edellyttää yksiselitteisesti rakennustyömailla kuvallisen henkilötunnisteen käyttöä, yhtenä osana sitä on työnantajan tiedot. Valitettavasti tälläkin kertaa törmättiin siihen, että työntekijöillä oli vääriä tietoja henkilötunnisteissaan. Kun tällaista ilmenee, silloin on oletettavaa, että tarkemmalla selvittelyllä usein paljastuu muitakin epäselvyyksiä.”, sanoo Talonrakennusteollisuuden aluejohtaja Diana Råman.

Osapuolet toteavat yhteisesti, että alalla tarvitaan kaikkien vastuullisten toimijoiden avointa yhteistyötä. Kaupungin asuntotuotannon yksi tavoite kampanjalle olikin herätellä alan toimijoita. Rakennusliitto ja Talonrakennusteollisuus ry kiittävät Helsingin kaupunkia aktiivisesta otteesta ja toivovat, että muutkin rakennuttajat seuraisivat esimerkillistä edelläkävijää harmaan talouden torjunnassa.