Helsingin kaupungin yläkoululaisista puolet koki etäopiskelun haasteellisena – huoltajat kokivat saaneensa tarpeeksi tietoa oppimisen edistymisestä

Kaupungin tekemään kyselyyn vastasi 1 480 oppilasta eli 14 % kaupungin koulujen yläastelaisista. Koko maassa selvitettiin myös kaikkien peruskouluikäisten lasten huoltajien kokemuksia koronapandemian vaikutuksista lukuvuonna 2020–2021. Huoltajien kyselyn toteuttajana olivat Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola. Helsingissä vastaajia oli 3 669.

Keväällä 2021 etäopiskelu kesti perusopetuksessa ensin maalis-huhtikuussa noin kuukauden, jonka jälkeen siirryttiin vielä vuorottelumalliin.

Etäopetuksessa haasteita, parannusta kuitenkin kevääseen 2020

Puolet 7.-10. luokkien oppilaista koki, että korona on vaikeuttanut heidän opintojensa etenemistä. Oppilaista 14 prosenttia koki oppineensa etäopiskelussa paremmin kuin lähiopetuksessa, mutta puolet koki oppivansa heikommin. Kokemus aikaisemmasta etäopetuksesta vaikutti oppilaiden vastauksiin ja etäopetukseen liittyvien haasteiden kokeminen väheni viime vuodesta.

Vajaa viidennes vastanneista oppilaista toivoi, että korona-aikana käytettyjä tapoja voisi jatkaa myöhemminkin. Yleisemmin toivottiin mallia, jossa lähi- ja etäopetus vuorottelisivat. Lisäksi toivottiin digitaalisten sovellusten laajaa hyödyntämistä jatkossakin.

Huoltajat tyytyväisiä saamaansa tietoon

Helsinkiläisistä huoltajista 84 prosenttia alakouluissa ja 67 prosenttia yläkouluissa koki saaneensa opettajalta tietoa, miten lapsi on saavuttanut opetuksen tavoitteet koronapandemian aikana. Joka viides alakoulun ja joka kolmas yläkoulun oppilaan vanhempi koki, että lapsella on syntynyt oppimisvajetta koronapandemian aikana.

Koronapandemian painottuminen pääkaupunkiseudulle ei näy vastanneiden vanhempien suurempana kuormituskokemuksena tai oppimisvajeen kokemuksena verrattuna muuhun maahan.

Helsingissä selkeästi useampi yksittäinen etäopiskeleva oppilas oli pystynyt seuraamaan muun luokan opetusta etänä kuin muualla maassa. Laitteistotarjonta oli Helsingissä muuta maata parempaa huoltajien mukaan. Helsinki on myös muuta maata aktiivisemmin järjestänyt vanhempainiltoja ja hyödyntänyt monipuolisemmin eri tapoja järjestää tapaamisia.

Puolet vanhemmista koki, että kodin ja koulun välinen yhteistyö on säilynyt ennallaan eikä suhde ole muuttunut. Vajaa kolmannes vanhemmista koki, että korona-aika on etäännyttänyt kotia ja koulua ja vähentänyt yhteistyötä.

Oppilaiden yksinäisyys lisääntynyt

Helsinkiläisten 7.-10. luokan oppilaiden mieliala ja yksinäisyyden kokeminen ovat heikentyneet koronapandemian aikana. Keväällä 2019 yläluokkien oppilaista 16 prosenttia oli kokenut alakuloisuutta tai toivottomuutta lähes joka päivä tai useana päivänä viime parin viikon aikana. Keväällä 2021 osuus oli noussut jo 32 prosenttiin. Jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä koki 12 prosenttia oppilaista keväällä 2019 ja keväällä 2021 jo 18 prosenttia. Hyvinvoinnin haasteet kasvoivat luokka-asteen myötä ja painottuivat 9.-luokkalaisiin.

Yli 70 prosenttia oppilaista harrasti jotain viikoittain. 15 prosenttia ei harrastanut mitään ja 15 prosenttia ei pitänyt säännöllistä yhteyttä koulukavereihinsa.

Helsinkiläisten huoltajien mukaan 88 prosenttia alaluokkien ja 78 prosenttia yläluokkien oppilaista viihtyy koulussa. Lähes 80 prosenttia vanhemmista koki saaneensa riittävästi tietoa koulun toiminnasta koronapandemian aikana ja 90 prosenttia vanhemmista tietää, kehen voi ottaa yhteyttä, jos lapsen koulunkäynnissä joku asia huolestuttaa.

Huoltajista reilun kolmanneksen mielestä yhteisöllisyys oli vähäistä koulussa ja luokassa. Alaluokkalaisten luokkayhteisöllisyyttä pidettiin parempana, mutta samalla tyytyväisyys oli vähäisempää Helsingissä kuin muualla maassa. Vanhempien keskinäinen yhteydenpito ja toiminta on selvästi vähentynyt koronapandemian aikana. Vain 14 prosenttia arvioi, että vanhempainyhdistyksen toiminta on ollut aktiivista korona-aikana. Yli 70 prosenttia vastaajista totesi, että vanhempien keskinäinen toiminta oli vähäistä tai sitä ei ollut.

”Yksinäisyyden kokemus ja oppimisvaje ovat huolestuttavia asioita. Uuden lukuvuoden alkaessa kiinnitämme näihin erityistä huomiota. Etäopiskelujakso saatiin pidettyä yläkoululaisilla keväällä 2021 lyhyenä, ja toivomme, ettei sitä jouduta enää jatkamaan”, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.