Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman – kyselytunnilla esillä koronatilanne

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman ja hankkeen toteuttamisen. Raitiotien ja sen edellyttämän katuinfrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa.

Hankkeesta laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman ja kokonaiskustannusarvion mukainen tarkempi hankesuunnitelma. Suunnitelmassa voidaan tehdä jatkosuunnittelun edellyttämiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta yleissuunnitelman sisältöä.

Valtuusto päätti, että kaupunki neuvottelee valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa hyödynnetään Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2020- 2031 neuvottelutulosta.

Jatkosuunnittelussa varmistetaan, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota näille väylille jäävän bussiliikenteen toimivuuteen: sen toimintaedellytyksiä ei haluta ratkaisevasti heikentää nykyisestä.

Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Sen rooli joukkoliikennejärjestelmässä on laajentaa raideliikenteen verkostoa, muodostaa joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa uutta kantakaupunkimaista maankäyttöä. Pikaraitiotie yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokeri -pikaraitiotien, Rantaradan ja Kehäradan.

Pikaraitiotien uusi, noin 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Raitiotie hyödyntää Munkkiniemenaukiolta Erottajalle olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi.

Kyselytunnilla aiheena korona

Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla oli esillä kaksi kysymystä. Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara kysyi, miten Helsinki on aikonut järjestää asukkaiden koronarokotukset nopeasti ja tehokkaasi. Kysymykseen vastasi sosiaali- terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Valtuutettu Silja Borgarsdóttir Sandelin kysyi koronarajoitusten vaikutuksista kaupunkilaisten hyvinvointiin ja haitallisten vaikutusten korjaamisesta sekä siitä, miten kaupunki aikoo korjata rajoitusten aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Kysymykseen vastasi pormestari Jan Vapaavuori.

Kaavamuutos Torkkelinmäelle

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Kallion Torkkelinmäelle. Agricolankatu 1:n kaavamuutos koskee entistä Metropolia ammattikorkeakoulurakennusta Pengerpuiston kupeessa. Rakennus on valmistunut vuonna 1929 ja siinä toimi alun perin Helsingin teollisuuskoulu. Opetustoiminnan päätyttyä korttelin käyttötarkoitusta muutetaan asuin-, liike- ja toimitilakäyttöön. Lisäksi rakennuksen yhteyteen tulee mahdollisuus lisärakentamiseen.

Kaikki kaupunginvaltuuston kokouksen päätökset ovat luettavissa päätöstiedote-sivulla. Päätöstiedote on luettavissa siihen saakka, kun pöytäkirja ilmestyy. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat ovat luettavissa täältä. 

Kokouksen esityslistalla ollut asia "10. Eräiden vuoden 2020 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen, toimintakatteiden alittaminen ja määrärahan siirtäminen" jouduttiin teknisestä syystä vetämään pois esityslistalta. Asia käsitellään kaupunginvaltuuston seuraavassa kokouksessa. 

Maisa Hopeakunnas
Viestintäasiantuntija
Helsingin kaupunginkanslia
P. 040 509 64 10
maisa.hopeakunnas@hel.fi