Helsingin kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat painottuvat kantakaupunkiin

Alueellinen äänestysaktiivisuus vaihteli vaaleissa 81,2 prosentista ja 41,1 prosenttiin

Helsingin äänestysprosentti kevään 2017 kuntavaaleissa oli 61,8 %, kun koko maassa se oli 58,9 %. Äänestysprosentti nousi Helsingissä hieman edellisistä vuoden 2012 kuntavaaleista, joissa se oli 57,4 %. Edellisen kerran yli 60 % äänestysaktiivisuuteen päästiin vuonna 1992.

Eri kaupunginosien välillä oli suuria eroja äänestysaktiivisuudessa. Aktiivisimmalla äänestysalueella Paloheinässä äänestysprosentti oli 81,2 %, kun se hiljaisimmalla äänestysalueella Kontula C:ssä jäi 41,1 prosenttiin. Äänestysaktiivisuuteen vaikutti alueen sosioekonominen status.

Puolueiden kannatus vaihteli alueittain sosioekonomisen rakenteen mukaisesti. Alimman tulotason alueilla äänet jakautuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin eri puolueiden välillä kuin korkeimman tulotason alueilla, joilla kokoomuksen suosio on ylivoimainen. Poikkeuksen puolueiden kannatusprofiileihin muodostaa vihreät, joiden kannatus vaihtelee alueittain enemmän alueen koulutustason kuin tulotason mukaan.

Kallion ja muun Itäisen kantakaupungin punavihreä kupla on pysyvää laatua

Helsingin Itäisen ja Pohjoisen kantakaupungin äänestyskäyttäytyminen on poikkeuksellista muuhun kaupunkiin ja Suomeen verrattuna. Vuoden 2017 vaaleissa esimerkiksi Kallion peruspiirissä useampi kuin joka toinen äänestäjä äänesti joko vasemmistoliittoa tai vihreitä. Yli 40 % kannatukseen nämä puolueet ovat yltäneet Kalliossa jokaisessa kuntavaalissa 2000-luvulla, joten punavihreä kupla vaikuttavaakin olevan jo varsin kiinteä pallo.

Osittain äänestyskäyttäytyminen selittyy alueen poikkeuksellisella väestörakenteella: Kalliossa asuvista yli puolet on iältään 20–39-vuotiaita, kun koko kaupungissa ikäryhmään kuuluu yksi kolmasosa. Lisäksi Kalliossa asuvista lähes puolet kuuluu ammattitilastoaineiston mukaan erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Kallion yli 25-vuotiaista asukkaista lähes puolella oli vuonna 2016 myös korkea-asteen tutkinto. Kaikki nämä määreet korostuvat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajaprofiileissa.

Jan Vapaavuori löi Raimo Ilaskiven Helsingin henkilökohtaisen ääniosuuden ennätyksen

Vaalit olivat Helsingissä poikkeukselliset, sillä niissä valittiin ensimmäistä kertaa pormestari. Kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen pormestariehdokkaat valittiinkin valtuustoon. Suomen kuntavaalien historian suurimman henkilökohtaisen äänimäärän sai kokoomuksen Jan Vapaavuori, joka sai 29 745 ääntä eli 5,63 % äänioikeutettujen äänistä. Määrä on toki ennätyksellisen suuri, mutta miltei samaan osuuteen ylsi kokoomuksen Raimo Ilaskivi vuoden 1968 vaaleissa. Tällöin hän sai 20 910 ääntä eli 5,55 % äänioikeutettujen äänistä.

Äänestysaktiivisuuden ja äänestyskäyttäytymisen lisäksi julkaisussa käsitellään kaupunginvaltuuston koostumusta ja valtuutettujen asuinpaikkajakaumaa. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esitetään myös historiallinen katsaus vuosien 1918 ja 1968 vaaleihin.