Helsingin keskustan vetovoimaa on kehitettävä monipuolisesti
13.8.2019 07:10:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Elinvoimaisen Helsingin keskustan tulee olla saavutettavissa niin julkisilla kulkuvälineillä kuin yksityisautoilla. Kävelykeskustan laajentamisessa on ihmisten liikkuvuuden ja viihtyisyyden edistämisen lisäksi pidettävä huolta siitä, että monipuoliset palvelut ja elinkeinorakenne voivat säilyä ja kehittyä myös ydinkeskustassa.
"Olennaista on kehittää Helsingin keskustaa kokonaisuutena, eikä yksittäisten hankkeiden kautta, jolloin kokonaisvaikutuksia esimerkiksi yritystoimintaan, kiinteistöjen kehittämiseen ja palveluiden tuottamiseen on vaikea tunnistaa. Sen vuoksi kaikista keskustaan vaikuttavista liikennejärjestelyistä tulisi tehdä kokonaisarvio", toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.
Parhaillaan on suunnittelussa ja toteutuksessa yksittäisiä isoja liikennehankkeita, kuten kaupunkibulevardit, jotka toteutuessaan rajoittavat keskustan saavutettavuutta kumipyörillä. Samoin Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi vaikeuttaa muun muassa kauppojen ja tavaratalojen jakelu- ja asiointiliikennettä sekä pysäköintihallien saavutettavuutta.
Kävelykeskustan laajentamisen edellytys on maanalainen kokoojakatu, jonne osa liikenteestä voitaisiin ohjata. Kokoojakatu on kallis investointi eikä se välttämättä ratkaise esimerkiksi Jätkäsaaren liikenneongelmia tai takaa tavaratoimitusten sujuvuutta.
"Mikäli maanalaista kokoojakatua ei päätetä toteuttaa, kävelykeskustaa ei tule laajentaa", Lahtinen toteaa.
Keskustan elinvoimaisuuden kehittäminen onnistuu parhaiten tiiviissä yhteistyössä kaupungin, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Kävelykeskustan kehittämisessä ei pidä unohtaa jo olemassa olevia mahdollisuuksia, kuten Ruoholahdesta alkavan huoltotunnelin hyödyntämistä tai esimerkiksi Keskuskadun ympärivuotisen käytön parantamista sääsuojilla. Keskustan elävyyttä ja houkuttelevuutta tukisi myös erilaisiin luvituksiin ja lisärakennusmahdollisuuksiin liittyvien käytäntöjen joustavoittaminen.
Artikkeleita aiheesta, yritysten ääni:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi
Tiina Pasuri, maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö, Helsingin seudun kauppakamari,
p. 050 62 905, tiina.pasuri@chamber.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme