Helsingin kulttuurin, liikunnan, kirjastojen ja nuorisopalveluiden vuosi 2023 – tulossa uusi kirjasto ja aiempaa kattavampi lähiliikuntaverkosto

Helsinki panostaa tulevana vuonna kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen elinvoimaisuuteen. 

”Kaupunki on täynnä tekemistä helsinkiläisille, ja nimenomaan kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut tekevät Helsingistä ainutkertaisen kaupungin, ja hienon paikan asua. Tänä vuonna keskitymme ennen kaikkea siihen, että helsinkiläiset löytävät nyt koronapandemian laannuttua takaisin kaupungin laadukkaiden palvelujen pariin. Tavoitteemme on, että kaupungin kirjastoissa, liikuntapaikoissa, nuorisotiloissa sekä kulttuurikeskuksissa ja museoissa käytäisiin yhteensä 23 miljoonaa kertaa vuoden aikana”, kertoo kulttuurin ja vapaa-ajan vs. toimialajohtaja Laura Aalto.  

Kaupunki käyttää vuonna 2023 kulttuurin ja vapaa-ajan palveluihin noin 270 miljoonaa euroa. Tästä summasta 74 miljoonaa euroa jaetaan avustuksina helsinkiläisille järjestöille sekä kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoille. Kaupungin tavoitteena on saada kulttuurin ja vapaa-ajan palveluistaan yhteensä 36 miljoonaa euroa myyntituloja.  

Tavoitteena kehittää tasapuolisesti helsinkiläisiä palveleva, riittävä ja monipuolinen lähiliikuntaverkosto  

Kaikkien helsinkiläisten liikkumisen edistäminen nousee entistä tärkeämpään rooliin. Erityisesti parannetaan ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä. Liikuntapalveluissa keskitytään lisäksi 2023 lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen sekä digitaalisten palvelujen parantamiseen. Kaupungintila- ja kurssivarausten järjestelmät sekä liikunnan verkkosivut uudistuvat.  

”Vuoden 2022 lopussa hyväksyttiin kaupungin lähiliikuntapaikkaohjelma. Tarkoituksenamme on luoda tasapuolisesti helsinkiläisiä palveleva, riittävä ja monipuolinen lähiliikuntaverkosto. Kunnostamme huonokuntoisia liikuntapaikkoja, tuomme uusia liikuntapaikkoja sinne, missä niitä ei ole.Lisäksi kehitämme koulu- ja päiväkotipihoja osana lähiliikuntapaikkaverkostoa. Uusia lähiliikuntapaikkoja rakennetaan ihan ensimmäisenä Kruunuvuorenrantaan, Mustikkamaalle, Ala-Malmille ja Itäkeskukseen”, sanoo liikuntajohtaja Tarja Loikkanen.  

Kalasatamaan uusi kirjasto, kulttuuripalveluiden vetovoimaisuuteen panostetaan  

Kirjastopalveluissa on tiedossa uutta helsinkiläisille, kun Kalasatamaan perustetaan kaupungin 38. kirjasto.  
 
“Kalasataman perhekirjastolla vastaamme uuden asuinalueen asukkaiden esittämään toiveeseen. Uuden kirjaston modernit, viihtyisät tilat ja monipuoliset palvelut tulevat palvelemaan kaikkia. Kirjasto tukee hyvin myös lukemisen edistämisen tavoitettamme ja panostustamme lapsiin ja nuoriin”, kertoo kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. 
    
Myös kaupunginkirjaston digitaaliset palvelut paranevat, kun yksi Suomen käytetyimmistä verkkopalveluista, helmet.fi uudistuu. Kirjastojen asiakastietokoneet uudistetaan ja kaupunkilaisille käytössä olevat varattavat tilat löytyvät jatkossa entistä helpommin uudistuvasta Varaamo-palvelusta.  

Eri asuinalueiden ja kaupunginosien vetovoimaa vahvistetaan taiteen ja kulttuurin keinoin erityisesti kaupunkiuudistusalueilla ja kulttuurikeskusten vaikutusalueilla sekä Helsingin ydinkeskustassa. Tiedossa on muun muassa Stoan perusparannuksen ja laajennuksen valmistelu, Savoy-teatterin hallintomallin tarkastelu ja laadukkaisiin kulttuurin etäpalveluihin panostaminen. 

Vuoden alussa Helsingin kulttuuripalveluissa tapahtui organisatorinen muutos, kun HAM Helsingin taidemuseo siirrettiin 1.1.2023 henkilöstöineen uuteen HAM Helsingin taidemuseosäätiöön. Muutoksesta huolimatta museon taidekokoelmat säilyvät jatkossakin kaupungin omistuksessa. HAM taidemuseosäätiön tehtävänä on kartuttaa, ylläpitää ja pitää esillä kaupungin taidekokoelmia. 

Nuorisotyölle entistä kovempi tarve pandemian jälkeen  

Nuorten hyvinvointi sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen estäminen on kaupungin yksi tärkeimpiä tehtäviä koronapandemia-ajan jälkeen. Nuorisopalveluissa panostetaankin nimenomaan laadukkaan nuorisotyön vahvistamiseen. Lisäksi nuorisoväkivallan ja nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseen kehitetään ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja.  

”Tavoitteemme on parantaa mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa. Nyt pandemian jälkeen sille on entistä kovempi tarve”, toteaa nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka.