Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Helsingin liito-oravakanta kasvaa edelleen

Jaa

Helsingin kaupunki on teettänyt kolmannen selvityksen kaupungin liito-oravatilanteesta. Kanta on vahvistunut nopeasti.

Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti.
Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti.

Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014–2018 kaikkiaan 89 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota, joista valtaosa on ollut asuttuna myös vuonna 2018. Yhdistämällä läheiset kuviot toisiinsa saadaan asuttujen elinpiirien määräksi noin 70. Uusia vahvan kannan alueita ovat Konala–Malminkartano, Haaga, Pakila ja Veräjämäki–Viikinmäki. Lisäksi liito-oravakanta on luultavasti tihentynyt myös Keskuspuistossa, jota ei inventoitu vuonna 2018.

Vuoden 2018 selvityksen mielenkiintoisimpia havaintoja olivat elinpiirit Seurasaaressa, jonne ei pääse puusta puuhun liitämällä, ja Topeliuksenpuistossa, joka on hoidettu puisto kantakaupungissa ja melko irrallaan metsäalueista.

Liito-oravan levinneisyysalue laajeni huomattavasti itään vuosien 2014 ja 2016 välillä, mutta ei enää seuraavana kaksivuotiskautena, vaikka elinpiirejä löytyi paljon lisää Helsingin länsi- ja keskiosista. Lahdenväylä on edelleen ollut levinneisyysalueen itäraja ja ilmeisesti myös leviämiseste, mutta liito-oravat leviävät todennäköisesti lähivuosina myös sen itäpuolelle. 

Helsingin kaupunki kiinnittää jatkossa erityistä huomiota maankäytön suunnittelun ja liito-oravien suojelun yhteensovittamiseen. Vuoden 2019 aikana selvitetään liito-oravien elinympäristöjen ja niiden välisten yhteyksien verkostoa suhteessa olevaan ja suunniteltuun maankäyttöön.

Verkostotarkastelussa määritellään alustavat keinot, joilla voidaan pitkällä aikavälillä sovittaa yhteen maankäytön kehittäminen sekä elinvoimaisen liito-oravakannan säilyttäminen ja ylläpitäminen. Tässä vaiheessa tarkastelu tehdään liito-oravien esiintymisalueelle Länsi-Helsingistä Lahdenväylälle saakka.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Aho
toimialajohtaja (liito-oravien vaikutus maankäyttöön), puh. 09 310 31064

Raimo Pakarinen
ympäristötarkastaja (kaupunkiliito-oravien biologia), puh. 09 310 31534

Anna Böhling
johtava maisema-arkkitehti (liito-oravien verkostotarkastelu), puh. 09 310 37211

Kuvat

Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti.
Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti.
Lataa
Liito-oravan elinalueiden ensimmäinen havaintovuosi. Varjostettujen alueiden tilannetta ei tarkistettu keväällä 2018. Pohjakartta: Maanmittauslaitos Taustakarttasarja 10/2018, CC 4.0 BY.
Liito-oravan elinalueiden ensimmäinen havaintovuosi. Varjostettujen alueiden tilannetta ei tarkistettu keväällä 2018. Pohjakartta: Maanmittauslaitos Taustakarttasarja 10/2018, CC 4.0 BY.
Lataa
Liito-oravat ovat runsastuneet Helsingissä huimaa vauhtia. Kuvassa on liito-oravan ydinalueiden määrä Keskuspuiston länsipuolelta metsäkohteilta, jotka on tarkistettu kaikkina kolmena vuonna.
Liito-oravat ovat runsastuneet Helsingissä huimaa vauhtia. Kuvassa on liito-oravan ydinalueiden määrä Keskuspuiston länsipuolelta metsäkohteilta, jotka on tarkistettu kaikkina kolmena vuonna.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

PL 58200, 00099 Helsingin kaupunki

09 310 2611http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto

Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Sinilevätilanne rauhallinen Helsingin uimarannoilla ja ulompana merellä10.7.2020 14:01:07 EESTTiedote

Uimavesinäytteet otettiin tällä viikolla itäisen Helsingin suurilta uimarannoilta. Marjaniemen, Rastilan sekä Iso Kallahden rantojen veden mikrobiologinen laatu oli heikentynyt vedessä havaittujen bakteerien vuoksi, ja rannoilta otettiin uusintanäytteet. Marjaniemen uusintanäyte oli hyvänlaatuinen. Rastilan ja Iso Kallahden uusintanäytteet valmistuvat ensi viikon alussa. Kohonneet bakteeripitoisuudet johtuvat todennäköisesti viime aikojen runsaista sateista, jotka ovat huuhtoneet epäpuhtauksia maalta uimaveteen. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat näkyvillä rantojen ilmoitustauluilla.

Uimavesien bakteeripitoisuudet paikoitellen koholla – sinilevät vähentyneet merialueilla3.7.2020 14:32:28 EESTTiedote

Uimavesinäytteet otettiin tällä viikolla itäisen Helsingin pieniltä uimarannoilta sekä saarten uimarannoilta. Viime aikojen runsaat sateet ovat huuhtoneet epäpuhtauksia maanpinnalta uimaveteen. Tämä on todennäköinen syy siihen, että Suomenlinnan ja Uunisaaren rannoilla bakteeripitoisuudet olivat koholla. Näiltä rannoilta on otettu uusintanäytteet, joiden tulokset valmistuvat ensi viikolla. Muiden rantojen tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat näkyvillä rantojen ilmoitustauluilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme