Helsingin merialueen tila huolestuttava

Euroopan unionin vesipolitiikan tavoitteena on pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen ja vesiensuojelun yhtenäistäminen koko unionin alueella.Tärkein tavoite on ehkäistä vesimuodostumien tilan heikkeneminen. Tavoitteena on myös saavuttaa kaikkien pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä pohjavesien määrällinen ja kemiallinen hyvä tila vuoteen 2027 mennessä.

Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 edistää meren kestävää käyttöä ja Itämeren suojelua

Sinisen talouden edistäminen vastuullisesti ja samalla herkkä ja arvokas meriympäristö huomioon ottaen on Helsingille erityisen tärkeää. Sininen talous pohjaa meriympäristöä hyödyntäviin elinkeinoihin, kuten turismiin ja laivaliikenteeseen.

Helsingin kaupunki haluaa nojata päätöksenteossa tutkittuun tietoon. Helsingin vesistöjen ja pääkaupunkiseudun edustan merialueen tilasta sekä ekologisesti arvokkaista merialueista kerättyä tietoa hyödynnetään vesiensuojelutoimenpiteitä suunniteltaessa. Helsinki on lisäksi tukenut Itämeren tutkimusta jo vuodesta 2011 lahjoittamalla Helsingin yliopistolle Itämeren suojelun ekonomian professuurin. Professuurin keskeisiä tutkimuskohteita ovat vesiensuojelun kustannustehokkuus, sininen talous sekä ekosysteemipalvelut ja hyvinvointivaikutukset.

Kaupunki haluaa olla aktiivinen Itämeren suojelussa

Lakisääteisten vesiensuojeluvelvoitteiden lisäksi Helsinki on sitoutunut Helsingin ja Turun kaupunkien yhteiseen Itämerihaasteeseen, joka koordinoi kaupunkien yhteistä Itämeri-toimenpideohjelmaa sekä edistää Itämeren suojeluun liittyvää kansainvälistä yhteistyötä Itämerihaasteen kumppanuusverkoston kautta. Itämerihaasteen tavoitteet ovat kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Tavoitteet ovat yhteneväisiä EU:n Itämeri-strategian, Itämeren suojelukomission toimintaohjelman, meristrategiadirektiivin, kansallisen merenhoitosuunnitelman sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Itämeri-toimenpideohjelma vuosille 2019–2023 sisältää yli 100 vapaaehtoista vesiensuojelutoimenpidettä, joita toteutetaan kaupungin eri toimialoilla, liikelaitoksissa sekä yhteistyössä ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Helsingissä on esimerkiksi kartoitettu ekologisesti arvokkaita vedenalaisia luontokohteita, jotka voidaan huomioida merialuesuunnittelussa, sekä käynnistetty vesiensuojeluhankkeita mm. työmaavesien ja hulevesien hallintaan liittyen.

Helsingin merialueen veden laatua on seurattu pitkään

Helsingin merialueen veden laatu on muuttunut voimakkaasti viimeisten 50 vuoden aikana, etenkin kaupungin suurilla sisälahdilla.Pienten jätevedenpuhdistamojen poistuttua merenlahtien veden laatu kohentui huomattavasti 1970-luvulta 1990-luvulle. Veden laadun kohentuminen on kuitenkin pysähtynyt ja paikoitellen veden laatu on lähtenyt heikkenemään viime vuosien aikana. Helsingin rannikkovesien ekologinen luokitus on pysynyt pääosin välttävänä.

Tarvitaan nykyistä enemmän kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, jotta nykykehitys saadaan katkaistua ja tavoite hyvästä ekologisesta laadusta voitaisiin saavuttaa. Etenkin lahtialueilla nykyinen kuormitus ja käyttöpaine ovat vielä kestämättömällä tasolla, mikä näkyy ravinnepitoisuuksien vähenemisen pysähtymisenä ja veden samentumisena. Lahtialueiden suhteellisen pieni vesitilavuus ja heikko veden vaihtuvuus lisäävät niiden herkkyyttä. Useista pienistä lähteistä koostuva kuormitus ja vesialueiden yleinen käyttöpaine heikentävät siksi huomattavasti hyvän ekologisen tilan saavuttamisen mahdollisuutta määräajassa.

Pääasiallisina syinä rannikkovesien heikkoon tilaan ovat paikallinen ravinne- ja kiintoaineskuormitus, maankäytön voimakkaat muutokset valuma-alueella, rantojen rakentaminen, ruoppaukset ja muu merenpohjan häirintä sekä paikallisesti suuri venetiheys ja vilkas alusliikenne.